Uutinen

Koulupäivän aikaisella liikunnalla on monia myönteisiä vaikutuksia oppimiseen

Ajankohtaista
Viime vuosina on saatu paljon uutta tutkimustietoa koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutuksista oppimiseen. LIKES-tutkimuskeskus ja Opetushallitus ovat julkaisseet katsauksen, jossa esitellään vuosien 1990–2016 aikana tiedelehdissä julkaistuja tutkimuksia tästä aihepiiristä. Yhteistä tutkimuksille on, että koulupäivän aikaisella liikunnalla on monia myönteisiä vaikutuksia lasten oppimiseen ja oppimistuloksiin.

Tutkimusten mukaan peruskoululaisille kertyy koulupäivän aikana noin 20 minuuttia reipasta liikuntaa. Tämä on keskimäärin kolmannes lasten päivittäisestä liikunnan minimitarpeesta. Koulupäivän aikaisen liikunnan merkitys on erityisen suuri vähän liikkuville lapsille, joilla päivän reippaasta liikunnasta peräti 40 % kertyy sen aikana.

Koulupäivän aikainen liikunta tarkoittaa varsinaisten liikuntatuntien lisäksi myös välituntiliikuntaa sekä liikuntakerhoja. Lisäksi siihen lasketaan muu ohjattu liikunta, kuten erilaiset teemapäivät ja projektit, istumisen tauottaminen ja taukoliikunta oppituntien aikana sekä opetukseen mm. toiminnallisten menetelmien ja lähiympäristön hyödyntämisen kautta integroitu liikunta. Myös koulumatkat ovat tärkeä osa suomalaiskoululaisten fyysistä aktiivisuutta.

Liikunnalliset tauot, opetukseen integroitu liikunta ja kerhot edistävät koulumenestystä

Tutkimukset ovat tuottaneet uutta tietoa erityisesti koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutuksista koulumenestykseen ja tiedolliseen toimintaan, mutta myös oppimisen mahdollistaviin tekijöihin, kuten tehtäviin keskittymiseen, käyttäytymiseen ja sosiaaliseen toimintaan kouluympäristössä.

Useimmissa tutkimuksissa koulupäivän aikainen liikunta vaikutti myönteisesti lasten oppimiseen. Erityisesti oppituntien tauottaminen ja opetukseen integroitu liikunta olivat yhteydessä hyviin oppimistuloksiin. Myönteisiä vaikutuksia havaittiin erityisesti matematiikan oppimistuloksissa.

Koulupäivän aikainen liikunta vaikuttaa myös välillisesti

Tutkimusten perusteella liikunta ei välttämättä vaikuta oppimiseen suoraan, vaan useiden muiden tekijöiden kautta.

Liikunnan anatomiset ja fysiologiset vaikutukset ulottuvat aivoihin. Koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutuksia on havaittu oppilaiden tiedollisessa toiminnassa, erityisesti toiminnanohjauksessa eli esimerkiksi käyttäytymisen ja reaktioiden säätelyssä, työmuistissa sekä kognitiivisessa joustavuudessa. Myönteisiä vaikutuksia näyttäisin olevan myös tarkkaavaisuudessa. Koulupäivän aikaisen liikunnan ja tiedollisen toiminnan yhteys voi osaltaan selittää koulumenestyksen parantumista.

Lisäksi koulupäivän aikainen liikunta näyttäisi edistävän luokkahuonekäyttäytymistä, tehtäviin keskittymistä ja oppitunteihin osallistumista – ja sitä kautta itse oppimista.

Koulupäivän aikaisen liikkumisen merkitys on huomioitu uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa

Tutkijat suosittelevat monipuolisen, ikä- ja kehitystasolle sopivan liikunnan sisällyttämistä koulupäiviin osana pedagogisia ratkaisuja. Liikunnan merkitys oppimisen tukemisessa ja oppimisprosessin toiminnallisuus näkyy uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Lisäksi Liikkuva koulu -ohjelma, jonka tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä, on lisännyt liikkumista koulupäivään ja kasvattanut opetushenkilöstön kiinnostusta liikunnan hyödyntämiseen oppimisen tukena.

Julkaisut