Tuen, ohjauksen ja erityisopetuksen kehittämisessä lähtökohtana osallisuus
- Yhteisöllisyys ja osallisuus koulun ensisijaisena toimintatapana on suurin muutos, jonka oppilashuoltolaki toi mukanaan. Lapsen ja nuoren näkökulmasta on olennaista, että heidän tarvitsemansa oppilashuollollinen tuki tarjotaan arjen ympäristöissä. Tämä periaate tuskin tulee muuttumaan, vaikka muutoksia ympärillä tapahtuukin Soten myötä, opetusneuvos Kristiina Laitinen sanoi viitaten myös Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan (LAPE), jossa hän on tiiviisti mukana.
Toteutuuko osallisuus edelleenkään vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten osalta, Me osalliset ry:n puheenjohtaja Susanna Lehti herätteli tarkastelemaan ja muistutti, että juuri koulun tehtävä on opettaa, että heillä on oikeus samoihin asioihin kuin muillakin.
Miten kaikille sopiva koulu sitten syntyy?
- Lähikouluperiaatteen toteutuminen kunnissa vaatii olemassa olevien rakenteiden ravistelua, yhdessä tekemistä ja henkilöstön osaamisen vahvistamista. Osallisuutta edistävää toimintakulttuuria rakennetaan suunnitelmallisella johtamisella, jonka avulla käydään jatkuvaa arvopohdintaa segregoivien rakenteiden purkamisesta ja osallisuutta edistävien toimintojen kokeilemisesta ja käyttöönotosta, sanoi ohjaava opettaja Jukka Vetoniemi, Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista.
VIP-verkosto tukee oppilasta, perhettä ja opettajaa
Vaativan erityisen tuen VIP-verkoston tehtävänä on yhdistää ja syventää varhaiskasvatuksen, esi-, perus- ja lisäopetuksen vaativan erityisen tuen osaamisen alueellisia voimavaroja. Näin turvataan palvelujen saaminen lapsille ja nuorille heidän yksilöllisen tuen tarpeiden mukaisesti. Alueelliset VIP-verkostot käynnistyvät kevään aikana, ja yhteistyö voi alkaa. Opetusneuvos Pirjo Koivula kertoi, että niissä painottuu ennaltaehkäisevä työote.
- On tärkeää, että oppimiseen liittyvät ongelmat tunnistetaan jo varhaisessa vaiheessa. Jos erityistä tukea tarvitsevien vaikeuksiin ei tartuta aikaisin, niin vaikeudet kumuloituvat, Koivula sanoi.
Verkoston avulla voidaan tukea kuntia vaativan erityisen tuen kysymyksissä yleisemmin, mutta myös opettajia vaativan erityisen tuen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Samalla yhteistyötä oppimisen tuen antamisessa Valterin ja Opetushallituksen välillä tiivistetään siten, että Valterin rooli asiantuntijatuen tarjoajana kentällä kasvaa.
VIP-verkoston kehittäminen on myös yksi kehittämisehdotuksista, jotka on kirjattu pääjohtaja Olli-Pekka Heinosen johdolla tehtyyn Sivistyspalvelujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdyspintaselvitykseen. Selvityksissä on maakunnille useita kehittämisehdotuksia lapsi- ja perhelähtöisten palvelujen toteuttamisen tueksi.
Lisätietoa
Pirjo Koivula, Opetushallitus, puh. 0295 331 191