Uutinen

Ohjeita opettajalle kriisitilanteen käsittelyyn oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa

Ajankohtaista Oppilas- ja opiskelijahuolto Turvallisuus
Kuopion väkivallanteon kaltaiset tapahtumat järkyttävät meitä kaikkia. Asian uutisointi mediassa saattaa hämmentää ja pelottaa erityisesti lapsia ja nuoria. Koska väkivallanteko tapahtui koulussa koulupäivän aikaan, on kouluilla erityisen tärkeä rooli lasten ja nuorten turvallisuuden tunteen palauttamisessa.

Vaikka aikuisellakaan ei ole vastauksia kaikkiin kysymyksiin, voidaan kouluissa auttaa lapsia ymmärtämään tapahtunutta. Lapsia ja nuoria kannattaa muistuttaa siitä, että Kuopion kaltaiset väkivaltatilanteet ovat poikkeuksellisia ja koulun arki Suomessa on turvallista. Koulumme ovat myös hyvin varautuneita erilaisiin uhka- ja vaaratilanteisiin. Koulun turvallisuuskulttuurin kehittäminen on jatkuvaa työtä, joka pitää sisällään niin ennaltaehkäisevän työn, varautumisen ja valmiuksien harjoittelemisen kuin kriisitilanteessa toimimisen.

Lapsen ja nuoren ikä ratkaisevaa

Lasten ja nuorten valmius käsitellä asiaa ja altistuminen uutisoinnille vaihtelee heidän iästään riippuen. Kun asiasta keskustellaan kouluissa, on tärkeää ottaa huomioon lasten ja nuorten kehitystaso. Tarve keskustella asiasta on yksilöllinen, eikä tapahtuman käsittelyyn kannata ryhtyä pakonomaisesti. On hyvä herkistyä niille tilanteille, joissa oppilaat ilmaisevat halunsa keskustella tapahtuneesta. Asiaa voidaan tarvittaessa käsitellä myös monien oppiaineiden yhteydessä.

Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä tärkeämpää on, että lapsia suojellaan yksityiskohtaiselta uutisoinnilta ja järkyttäviltä uutiskuvilta. Asian käsittely varhaiskasvatuksessa olevien lasten kanssa on paikallaan vain joskus, perustellusta syystä. Päiväkodeissa on hyvä varmistaa, ettei lapsia altisteta asiaa koskevalle uutisoinnille esimerkiksi keskustelemalla asiasta lasten kuullen. Näin suojaat lasta ylimääräiseltä yksityiskohtien mieleen palauttamiselta.

Kouluikäiset lapset seuraavat uutisia jo oma-aloitteisesti medioissa ja jakavat uutisia toisilleen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Keskustelussa on tärkeä huolehtia siitä, että lapset ja nuoret saavat kysymyksiinsä totuudenmukaista tietoa ja vastauksia. Nuoret saattavat esimerkiksi kysyä, miksi joku tekee tällaista tai onko omassa koulussa jatkossa turvallista. Samassa yhteydessä voidaan oikaista väärinkäsityksiä ja huhuja.

Keskusteleminen vahvistaa turvallisuuden tunnetta

Turvallinen ympäristö antaa mahdollisuuden työstää tapahtumaan liittyviä mielikuvia, ajatuksia ja tunteita. Kun asiasta keskustellaan lasten ja nuorten kanssa, ei keskustelutuokioiden tarvitse olla pitkiä ja asiaan voi palata myöhemmin uudelleen. Keskustelussa voidaan käydä läpi kysymyksiä kuten, miten nuoret ovat saaneet tietää tapahtumasta, mistä nuoret ovat hankkineet tietoa tapahtumien kulusta ja millaisia tuntemuksia tapahtunut heissä herättää. Nuorten turvallisuuden tunnetta lisää se, että he saavat asianmukaisia vastauksia heitä mietityttäviin kysymyksiin, he tuntevat koulun toimintatavat turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa ja osaavat toimia niiden mukaisesti.

Niin koulussa kuin kotona aikuinen toimii mallina avoimesta suhtautumisesta myös vaikeisiin kysymyksiin ja tunteisiin. Aikuinen rauhoittaa lapsen mieltä omalla esimerkillään ja läsnäolollaan. Kun aikuinen käyttäytyy rauhallisesti, kokee myös lapsi olevansa turvassa. Empatiaa voi oppia ainoastaan empaattiselta aikuiselta.

Erityisesti kriisitilanteissa kodin ja koulun välinen yhteistyö on erityisen tärkeää. Koteja on hyvä tiedottaa siitä, että asiaa käsitellään tai on käsitelty koulussa. Heitä kannattaa rohkaista jatkamaan keskustelua myös kotona. Kotien on tärkeä saada tietoa siitä, miten oppilaita voidaan tukea koulussa esimerkiksi opiskeluhuollon keinoin ja miten kodeissa voidaan suojata lapsia sekä nuoria liian järkyttäviltä uutiskuvilta ja aiheen jatkuvalta uutisoinnilta.

Tukea koulujen monialaisesta osaamisesta

Tämän päivän koulu on monialainen yhteisö, josta löytyy paljon erilaista osaamista. Kouluissa on hyvä sopia, miten asiaa ryhmissä ja luokissa käsitellään ja miten koulun monialaista osaamista, kuten psykologien tai kouluterveydenhuollon resursseja, tarvittaessa hyödynnetään.

Jos opettajalla tai muulla kouluhenkilöstöön kuuluvalla on huoli lapsesta tai nuoresta, tulee nuori lain mukaan ohjata psykologi- tai kuraattoripalveluiden piiriin. Myös tilanteissa, joissa nuori tai lapsi reagoi kriisiuutisointiin hälyttävällä tavalla, kannattaa opettajan olla rohkeasti yhteydessä opiskelijahuollon palveluiden asiantuntijoihin. Opiskeluhuollon ammattilaiset tarjoavat yksilöllistä tukea lapselle ja nuorelle sekä tarvittaessa asiantuntemustaan myös opettajalle. Opiskeluhuollon palveluihin kuuluvat psykologi-, kuraattori-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut.

– Kun jotakin ikävää tapahtuu, on tärkeä vahvistaa hyvää. Kouluissa ja oppilaitoksissa pitää huolehtia siitä, ettei kukaan jää näkymättömäksi ja yhteisön ulkopuolelle. Koulun yhteisöllisen ja turvallisen toimintakulttuurin merkitystä ei voi tässäkään yhteydessä korostaa liikaa, muistuttaa opetusneuvos Kristiina Laitinen Opetushallituksesta.

Lisätietoja: