Uutinen

Opetushallitus on selvittänyt Erasmus+ -hanketoimijoiden vaikuttavuusajattelua ja tarpeita

Ajankohtaista Korkeakoulutus Erasmus+ aikuiskoulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ Jean Monnet Erasmus+ korkeakoulutukselle Erasmus+ nuorisoalalle Youth in Action Erasmus+ yhteiset Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle – Sport Kansainvälistyminen Laatu ja kehittäminen
Opetushallitus selvitti yhteistyössä Demos Helsingin kanssa, minkälaisia vaikutuksia Erasmus+ -ohjelman rahoittamissa hankkeissa on tavoiteltu, miten vaikuttavuutta on arvioitu ja millaista tukea hanketoimijat tarvitsevat vaikuttavuuden kehittämiseen ja arviointiin.
Kuvituskuva, nuoret nostavat toisilleen hattua

Hanketoimijat kokevat vaikuttavuuden mallintamisen ja arvioinnin tärkeäksi, mutta usein siihen ei koeta olevan tarpeeksi resursseja. Vaikuttavuuteen liittyvä terminologiaa pidetään monitulkintaisena. Hankkeiden jälkikäteisarvioinnin merkitys korostuu, vaikka mallintaminen jo hankkeen suunnitteluvaiheessa ja sen aikana olisi hyödyllistä. Myös hankkeista saaduista opeista viestimiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen toivottiin lisää tukea.

Yhteistyön tavoitteena oli kartoittaa kyselyllä, yhteiskehittämisellä ja selvityksellä olemassa olevia vaikuttavuusmalleja Suomessa ja eri puolilla Eurooppaa. Tavoitteena oli luoda pohjaa uudelle Erasmus+ -vaikuttavuusmallille, joka voisi auttaa sekä rahoitettuja organisaatiota että myös Opetushallitusta linkittämään paremmin hankkeita paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen kehittämistyöhön.

– Toimiva malli on hyvä alku, mutta parhaiten tulosta saadaan aikaan, kun vaikuttavuusajattelu juurtuu laajemmin organisaation tavoitteisiin, käytäntöihin ja puhetapoihin. Tiedämme nyt paremmin, mitä haemme ja mitä on mahdollista odottaa uudesta Erasmus+ -vaikuttavuusmallista. Tiedämme nyt myös, miten tärkeäksi asiakkaamme kokevat vaikuttavuuden mallintamisen ja arvioinnin – tämä antaa jatkotyölle suuntaa ja energiaa, sanoo EU-ohjelmien koordinaatio -yksikön päällikkö Mika Saarinen.

Tavoitteena uusi vaikuttavampi työskentelytapa

Uuden vaikuttavuusmallin tulisi selvityksen mukaan ohjata ajattelemaan vaikuttavuutta koko hankkeen elinkaaren ajan. Sen tulisi hyödyntää sekä määrällisiä että laadullisia mittareita, sillä kaikkea vaikuttavuutta ei ole mahdollista palauttaa numeroiksi. Mallin tulisi huomioida myös odottamattomat vaikutukset, ja sen pitäisi olla muokattavissa erikokoisten hankkeiden tarpeisiin sopivaksi.

– Pitkäaikaisena tavoitteena on luoda uudentyyppinen lähestymistapa Erasmus+ -ohjelman vaikuttavuuskysymyksiin. Tavoite on kytkeytyä yhä voimakkaammin ympäröivään yhteiskuntaan, ja paikallisten organisaatioiden olemassa oleviin strategioihin Saarinen sanoo.

Seuraavaksi edessä on vaikuttavuusmallin sekä käytännön työkalujen jatkokehittäminen. Työ alkaa kansallisella tasolla, mutta Saarisen mukaan tavoitteena on laajempi kansainvälinen yhteistyö.

– Ensin työtä tehdään kansallisella tasolla, sitten yhteistyössä eri EU-jäsenmaiden kanssa, joilla monella on myös omia malleja. Työtä tehtäisiin ajatellen Erasmus+ -ohjelman uutta kautta 2021–2027, jotta mallit tukisivat kansainvälisten hankkeiden käytännön työtä sekä seurantaa ja arviointia. Lisäksi jatkotyössä yritetään huomioida muut kansalliset tarpeet, kuten Opetushallituksen jakamat valtionavustukset.

Erasmus+ on Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, joka rahoittaa näillä aloilla tehtävää eurooppalaista yhteistyötä tukemalla pitkäaikaisempaa strategista yhteistyötä ja lyhytkestoisempia liikkuvuushankkeita. Hankkeet edesauttavat muun muassa päiväkotien, koulujen, oppilaitosten, korkeakoulujen sekä nuorisopuolen ja vapaan sivistystyön toimijoiden kansainvälistymistä sekä toiminnan ja uusien menetelmien kehittämistä ja verkostoitumista. Hyödynsaajia ovat yksilöt –kuten oppijat ja opettajat, nuoret ja nuorisotyöntekijät – sekä organisaatiot ja ympäröivä yhteiskunta.

Lisätietoa

  • EU-ohjelmien koordinaatio -yksikön päällikkö Mika Saarinen, puh. 029 533 8543
  • Opetusneuvos Anita Varsa, puh. 029 533 1219