Poikien oppimistulosten parantamiseksi tarvitaan tukea vanhemmuuteen sekä eri sektoreiden tiivistä yhteistyötä
Koulu tai opetushallinto eivät voi yksin ratkaista poikien oppimishaasteita, sillä toimintaympäristön muutokset ovat luonteeltaan yhä useammin monimutkaisia, kaaosmaisia, yllättäviä ja syntyvät monen muuttujan summana.
Erilaisten selvitysten ja tutkimusten pohjalta tiedetään, että tyttöjen oppimistulokset ovat pääsääntöisesti poikien oppimistuloksia paremmat. Opetushallituksen 70 eri alan asiantuntijan työskentelyn pohjalta kootussa Poikien oppimishaasteet ja -ratkaisut vuoteen 2025 -raportissa käydään läpi monialaisia yhteistyöratkaisuja, joiden avulla poikien osaaminen saataisiin samalle tasolle tyttöjen kanssa.
Muutos edellyttää vuoropuhelua tutkimusmaailman kanssa sekä hyvien käytäntöjen tunnistamista, hyödyntämistä ja levittämistä. Tarvitaan sekä suoraan pojille suunnattuja toimenpiteitä että yhteiskunnan rakenteiden kehittämistä.
Vanhemmuusohjelma tukemaan poikien oppimisvalmiuksia
Työryhmä esittää, että juuri käynnistyneelle hallituskaudelle perustetaan kansallinen vanhemmuus-ohjelma, jolla tuetaan valmiuksia vanhemmuuteen odotusajasta lapsen täysi-ikäisyyteen asti. Tutkimusten mukaan vanhempien lukutottumuksilla ja osaamistasolla on vaikutusta poikien oppimiseen, minkä takia myös vanhempien tukeminen on tärkeää.
– Tällä hallituskaudella suunniteltu oppivelvollisuuden laajentaminen ei ole ainoastaan työllisyyskysymys vaan myös laajemmin yhteiskunnan sosiaalisiin rakenteisiin vaikuttava uudistus. Perheitä on tarpeen tukea nykyistä monipuolisemmin vanhemmuuden eri vaiheissa. Vanhemmuusvalmiuksia tulisi lisätä jo osana toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulutuksen sisältöjä, opetusneuvos Samuli Leveälahti pohtii.
Ei ole väliä mitä ja mistä lukee
Poikia tulee kannustaa monipuoliseen lukemiseen. Perinteisten kirjojen ohella on tärkeää innostaa poikia hyödyntämään erilaisia välineitä – esimerkiksi digitaaliset alustat, hallittu digitaalinen pelaaminen ja äänikirjat tarjoavat vaihtoehtoja kunkin oppijan omiin tottumuksiin ja tarpeisiin.
– Poikien ja nuorten miesten seuraamien julkisuuden henkilöiden innoittavat esimerkit lukemisesta ja oppimisesta kannustavat poikia oppimaan. Pojille on myös tärkeää valaa tulevaisuususkoa oppimisen merkityksellisyyteen työelämässä ja elämän muilla osa-alueilla, Leveälahti toteaa.
Isät ja miesopettajat toimivat kannustavina esimerkkeinä
Miesten aktiivinen rooli kasvattajana ja esikuvana tukee poikien oppimista ja tarjoaa rohkaisevan esimerkin poikien opinpolulle. Onkin tärkeää, että opettajakunnassa on niin miehiä kuin naisia ja että miehiä hakeutuu opettajiksi erityisesti myös varhaiskasvatukseen ja alakoulun kahdelle ensimmäiselle luokalle.
Poikien oppimishaasteita koskevissa jatkotutkimuksissa olisi tarpeen tehdä vertailevaa analyysia eri muuttujien vaikutuksista oppimiseen. Sukupuoli on vain yksi erilaisia oppijoita erotteleva muuttuja, ja sukupuoliroolien sisällä on erilaisia tasoja. Oppimista tukevat toimenpiteet tuleekin suunnata laajemmin kaikille oppijoille sukupuolesta riippumatta.
70 asiantuntijan yhteisessä työskentelyssä koottiin kaikkiaan 12 toimenpide-ehdotusta. Yhteistyössä oli mukana Opetushallituksen lisäksi Kela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, yliopistot, puolustusvoimat, nuorisoalan toimijat ja opiskelijajärjestöt.
Poikien oppimishaasteita tarkasteltiin osana elinikäisen oppimisen toimintamallin pilotointia. Tarkoitus oli löytää tulevaisuusorientoituneita ratkaisuja, joilla voidaan tukea oppijoita eri elämänvaiheissa. Poikien oppimista arvioitiin laajasti koulu- ja työelämän, vapaa-ajan, hyvinvoinnin ja terveyden, perhetaustan sekä alueellisten erojen ja sukupuoliroolien näkökulmista.
Poikien oppimishaasteet ja -ratkaisut vuoteen 2025
- perheiden hyvinvointipalvelujen kehittäminen
- kansallisen vanhemmuusohjelman käynnistäminen
- tulevaisuususkon vahvistaminen
- lukutaidon ja kielellisen osaamisen tukeminen
- sukupuolittuneiden käytäntöjen murtaminen
- monipuolisen harrastustoiminnan tukeminen
- yhteistyöhön perustuvan toimintakulttuurin luominen
- osallisuuden ja yhteisöön kuulumisen varmistaminen
- sosiaalisten ja elämänhallinnan taitojen vahvistaminen koulussa ja harrastuksissa
- ohjauspalveluiden kehittäminen läpi elämänpolun
- hallitun digipelaamisen tukeminen
- rehtoreiden johtamisosaaminen koulujen toimintakulttuurin kehittämiseksi.