Tiedote

Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan nykyistä enemmän korkeakoulutasoista osaamista

Ajankohtaista Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Ennakointi
Osaamistasoa voidaan nostaa lisäämällä korkeakoulupaikkoja ja parantamalla perusopetuksen tai lukion varassa olevien osaamista. Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi tarvitaan panostamista työn ohella tapahtuvaan kouluttautumiseen ja monimuotoisiin jatkuvan oppimisen ratkaisuihin.
Kuvituskuva, kaksi opiskelijaa lukee kirjaa ulkona

Työelämässä tarvitaan vastaisuudessa nykyistä enemmän korkeakoulutasoista osaamista, kun asiantuntija- ja johtotehtävät lisääntyvät. Tämä selviää tuoreesta Koulutus ja työvoiman kysyntä 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia tulevaisuuden koulutustarpeista -julkaisusta.

Raportissa on tarkasteltu työvoima- ja koulutustarpeiden muutoksia vuosina 2017–2035, ja se perustuu laajasta asiantuntijajoukosta koostuvan Osaamisen ennakointifoorumin näkemyksiin.

Samaan aikaan kun työllisten määrän ennakoidaan kasvavan, työvoimaa poistuu esimerkiksi eläköitymisen seurauksena. Työllisten määrän arvioidaan lisääntyvän noin 115 000 henkilöllä vuosina 2016–2035. Samana aikana vuoden 2016 työvoimasta poistuu vuoteen 2035 mennessä noin 1,04 miljoonaa henkilöä (46 %).

Kaikkiaan työpaikkoja avautuu tarkasteluajankohtana arviolta noin 1,15 miljoonaa, mikä tarkoittaa noin 60 600 avautuvaa työpaikkaa vuosittain. Määrällisesti eniten työpaikkoja avautuu terveyspalveluissa, koulutuksessa, maa- ja vesirakentamisessa, kiinteistöalalla, sosiaalipalveluissa sekä metallituotteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa.

Osaamisvaatimukset kasvavat

Useampaan kuin joka toiseen avautuvista työpaikoista tarvitaan ennakointitulosten mukaan korkeakoulutettua työvoimaa.

Korkeakoulutettujen osuuden arvioidaan olevan noin 56 % ja ammatillisen peruskoulutuksen saaneiden 42 %. Tulevaisuudessa sellaisia tehtäviä, joissa selviäisi ilman ammatillisen perustutkinnon tasoista osaamista, on selvästi alle 5 % työpaikoista.

Vertailun vuoksi esimerkiksi vuoden 2017 työllisistä noin 18 %:lla ei ollut ammatillista tutkintoa tai korkeakoulututkintoa.

Erityisesti toimialojen kasvun ja tehtävärakenteiden muutoksen myötä syntyvissä uusissa ja usein uutta osaamista vaativissa työpaikoissa korkeakoulutettujen osuus työvoimatarpeesta on suuri, likimain 60 %.

Koska vuoteen 2035 mennessä avautuviin työpaikkoihin tarvittavan työvoiman koulutusvaatimus on huomattavasti korkeampi kuin työllisten koulutustaso viime vuosikymmenen lopulla, myös työssä olevien koulutustasoa on parannettava. Tämä koskee erityisesti niitä, jotka ovat perusopetuksen tai lukion varassa, mutta myös niitä, jotka siirtyvät työelämässä vaativampiin tehtäviin ja tarvitsevat siihen korkeakoulutusta.

Kasvaviin osaamistarpeisiin voidaan vastata muun muassa lisäämällä nuorille suunnattuja korkeakoulupaikkoja. Lisäksi tarvitaan työn ohella kouluttautumista ja monimuotoisia jatkuvan oppimisen ratkaisuja.

Tekniikan alojen ja palvelualojen osaajille on kysyntää

Ennakointituloksen mukaan tutkintoja tarvittaisiin nykyistä enemmän kaikilta koulutusasteilta, jotta avautuviin työpaikkoihin saadaan riittävästi työvoimaa.

Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintoja tarvitaan vuosittain noin 500–1 200 (alle 5 %) enemmän kuin 2010-luvun lopulla on suoritettu. Ammattikorkeakoulutuksen tutkintojen määrän pitäisi lisääntyä 1 700–3 000 kappaleella (7–15 %) ja nuorille suunnattujen (alle 30-vuotiaat) yliopistotutkintojen määrän 4 400 kappaleella (38 %).

Muutokset eri koulutusaloilta tarvittavien tutkintojen määrissä ovat nykytilaan nähden suuria. Esimerkiksi tekniikan alan osaajien tarve on merkittävä, ja tutkintoja kaivattaisiin vuositasolla lisää yli 6 500 (lähes 40 %). Erityisesti tarvetta olisi esimerkiksi mekaniikan ja metallialan, rakentamisen ja rakennussuunnittelun, kemian tekniikan ja prosessien sekä sähkön ja energian korkeakoulutason osaamiselle.

Myös palvelualojen koulutusta tarvitaan selvästi nykyistä enemmän. Lisätarve on 700–2 200 tutkintoa. Erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen saaneille osaajille olisi kysyntää.

Isot muutokset toimintaympäristössä kiihdyttävät ennakoitua kehitystä

Vuonna 2020 maailmanlaajuisesti levinneen koronaviruksen (COVID-19) aiheuttama kriisi on tullut vasta ennakointiprosessin päättymisen jälkeen.

– Jo nyt näyttää todennäköiseltä, että se nopeuttaa monia ennakoinnissa tunnistettuja ilmiöitä, joiden oletettiin toteutuvan vasta 2030-luvulla. Esimerkiksi viestintäteknologian käyttö asiantuntijatyössä ja koulutuksessa yleistyy, verkkokauppa kasvaa ja monia muita palveluja siirtyy verkkoon, opetusneuvos Ilpo Hanhijoki sanoo.

Osaamisen ennakointifoorumi

  • Osaamisen ennakointifoorumi on opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteinen ennakoinnin asiantuntijaelin, joka edistää koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta.
  • Foorumiin kuuluu yhdeksän ennakointiryhmää, joiden tehtävänä on ennakoida oman alansa osaamis- ja koulutustarpeita.
  • Ennakointiprosessi toteutettiin kesäkuun 2017 ja helmikuun 2019 välisenä aikana.

Lisätiedot:

Opetusneuvos Ilpo Hanhijoki, ilpo.hanhijoki@oph.fi, puh. 029 533 1057
Opetusneuvos Samuli Leveälahti, samuli.levealahti@oph.fi, puh. 029 533 1302
Asiantuntija Jenna Nieminen, jenna.nieminen@oph.fi, puh. 029 533 1351