Vuoden 2019 tilastot: Ammatillisen koulutuksen opiskelijat lähtevät entistä harvemmin ulkomaanjaksoille, mutta kokevat jaksonsa hyödyllisiksi
Vuonna 2019 Suomesta lähti ulkomaanjaksolle 4 426 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa ja ulkomailta tuli Suomeen 3 130 opiskelijaa. Lähtevien opiskelijoiden liikkuvuus väheni edellisestä vuodesta 17 %. Pudotusta oli erityisesti lyhytkestoisessa liikkuvuudessa eli alle 2 viikkoa kestävissä jaksoissa, jotka usein toteutetaan oppilaitosten omalla rahoituksella. Suomeen tulevien opiskelijoiden määrä sen sijaan nousi 14 %.
Suomesta lähtevien opiskelijoiden ulkomaanjaksot ovat pääosin työelämässä oppimista: 90 % suuntaa jaksollaan ulkomaiselle työpaikalle. Suomeen tulevista opiskelijoista puolet tekee jaksonsa oppilaitoksessa.
Kansainvälisistä ohjelmista Erasmus+ -ohjelman merkitys opiskelijoiden ulkomaanjaksojen rahoituksessa jatkoi edelleen kasvamistaan. Jo 85 % ulkomaanjaksoista sai tukea Erasmus+ -ohjelmasta, mikä on 8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Erasmus+ -jaksot kestävät kahdesta viikosta kokonaiseen vuoteen.
Ammatillisessa koulutuksessa työskentelevien liikkuvuus kasvoi 14 % edellisvuoden luvuista: Suomesta lähti 3 502 ja tänne tuli 4 852 henkilöstön edustajaa. Oppilaitosten henkilöstön ulkomaanjaksot ovat esimerkiksi yhteistyöprojekteihin ja kehittämishankkeisiin liittyviä matkoja ja vierailuja, työelämäjaksoja ja opettajavaihtoa.
Alueelliset erot ovat suuria
Liikkuvuuden kehitys vaihtelee suuresti alueittain. Useiden suurten koulutuksenjärjestäjien opiskelijaliikkuvuusmäärät notkahtivat, mikä selittää muutosta. Lähes 40 %:lla oppilaitoksista opiskelijoiden ulkomaanjaksojen määrä kuitenkin kasvoi.
Yksi tällaisista oppilaitoksista oli Pohjois-Pohjanmaalla toimiva Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU, jossa ulkomaanjaksolle lähteneiden opiskelijoiden määrä kaksinkertaistui vuodesta 2018. Lähtijöitä oli nyt 89. JEDU:ssa ulkomaanjaksoja koordinoivat suunnittelija Hannu Simi ja toimistosihteeri Kirsi Peltola kertovat, että pienryhmissä tapahtuva liikkuvuus kasvatti kiinnostusta ulkomaanjaksoihin erityisesti tekniikan aloilla.
– Ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä opiskelijat valmistuvat nopeammin. Ulkomaanjaksot sijoittuivat aikaisemmin viimeisen vuoden keväälle, mikä oli monen opiskelijan kohdalla liian myöhäinen vaihe. Jaksojen siirto toisen vuoden syksylle ja keväälle kasvatti lähtijöiden määrää, sanovat Simi ja Peltola.
Poikkeustila korosti virtuaalisen yhteistyön merkitystä
Opetushallitus on käynnistänyt selvityksen virtuaalisen kansainvälisyyden muodoista ja osaamisesta toisen asteen oppilaitoksissa. Tuloksia on luvassa vielä tämän syksyn aikana.
Kevään koronaepidemian myötä ammatillisten oppilaitosten kansainvälisyystoiminnan painopiste on siirtynyt kotikansainvälisyyteen sekä yhteistyön ja toimintojen kehittämiseen virtuaalisuuden keinoin. Myös uuden Erasmus+ -ohjelmakauden suunnitelmissa virtuaalinen liikkuvuus ja yhteistyö saavat yhä enemmän jalansijaa perinteisen liikkuvuuden rinnalla.
Virtuaalisuus täydentää hyvin liikkuvuustoimintaa, mutta Erasmus+ -ohjelman vaikuttavuuden ydin tulee Euroopan komission mukaan jatkossakin olemaan fyysisessä liikkuvuudessa. Ulkomaanjakso tarjoaa opiskelijalle kokonaisvaltaisen oppimiskokemuksen ja ainutlaatuisia mahdollisuuksia elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistamiseen. Myös Opetushallituksen tuore selvitys vuosina 2017–2019 Erasmus+ -jaksolla olleiden opiskelijoiden kokemuksista osoittaa, että ulkomaanjaksolla olleet opiskelijat kokevat jakson itselleen merkitykselliseksi monella tavalla. Ulkomaanjaksolta palaa kotiin aikaisempaa itsevarmempi, avarakatseisempi ja ammattitaitoisempi tiimipelaaja.
Lue lisää tilastoista
- Tilastoja ja infografiikkaa: Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus
- Tilastoraportti: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2019
- Faktaa Express 3A/2020: Ulkomailta palaa avarakatseisempi ja ammattitaitoisempi tiimipelaaja. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kokemuksia EU:n Erasmus+ -ohjelmasta vuosilta 2017–2019