Yleissivistävän koulutuksen liikkuvuus laski lukuvuonna 2019-2020 – koronaepidemian aikana korostuu kotikansainvälisyys
Uusimmissa tilastoissa 11 prosenttia lukiossa aloittaneista ja vain prosentti peruskoulun oppilaista kävi lukuvuoden 2019-2020 aikan opintoihinsa liittyvällä ulkomaanjaksolla hankkimassa kansainvälistä osaamistaa. Käytännössä liikkuvuutta oli vain syyslukukauden 2019 aikana ja alkutalvesta 2020. Perinteisesti lukioissa noin 30 prosenttia opintonsa aloittaneista on käynyt opintoihinsa liittyvällä ulkomaanjaksolla. Peruskouluissa liikkuvuus on ollut aina pienempää. Noin 3 prosenttia oppilaista on käynyt opintoihinsa liittyvällä ulkomaanjaksolla.
– Keväälle suunnitellut liikkuvuusjaksot jouduttiin koronaepidemian takia käytännössä kaikki perumaan. Tässä valossa laskeneet luvut heijastelevat yleistä tilannetta Suomessa sekä maailmalla ja ovat odotusten mukaisia, kertoo yleissivistävän ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymispalveluiden yksikön päällikkö opetusneuvos Mika Saarinen.
Kansainvälinen liikkuvuus on peruskouluissa ja lukioissa ollut perinteisesti oppilasryhmien tai luokkien yhteisiä oppimisprojekteja ja työpajoja, joihin liittyy vierailuita ulkomaisiin kouluihin sekä leirikouluja muissa maissa. Lukioissa myös vaihto-oppilastoiminta on ollut vilkasta.
Liikkuvuus keskittyy Eurooppaan ja kotikansainvälisyyden merkitys korostuu
Laskeneista luvuista huolimatta jo vuosia samana pysynyt maantieteellinen trendi jatkuu. Saksa oli edelleen selvästi suosituin kohde- ja lähtömaa koulujen oppilas- ja opettajaliikkuvuudessa. Liikkuvuus on siten keskittynyt Eurooppaan, mutta erityisesti opettajaliikkuvuudessa Suomi koetaan mielenkiintoisena kohdemaana aasialaisten keskuudessa.
Monet koulut ovat panostaneet kotikansainvälisyyteen ja ulkomaiset vieraat ovat yleisin kotikansainvälistymisen muoto. 50 prosenttia kouluista on vastaanottanut ulkomaisia vieraita lukuvuonna 2019-2020. Tämäkin ajoittuu enimmäkseen syyslukukauteen 2019. Monet koulut ovat panostaneet globaalikasvatukseen liittyvään opetustarjontaan ja kansainvälistäviin opintokokonaisuuksiin myös digitaalisin keinoin fyysisen liikkuvuuden ollessa mahdotonta.
– Epidemia vaikuttaa luonnollisesti kansainvälisen yhteistyön muotoihin myös nyt meneillään olevana lukuvuonna. Kotikansainvälisyyden merkitys korostuu edelleen ja liikkuvuuden kohteiden osalta katsotaan todennäköisemmin lähialueiden suuntaan. Kansainväliset ohjelmat ovat panostaneet myös virtuaalisen yhteistyön mahdollisuuksien kehittämiseen perinteistä liikkuvuustoimintaa täydentävänä muotona. Esimerkiksi eTwinning on oivallinen alusta tehdä kansainvälistä yhteistyötä kotimaasta käsin, vinkkaa Saarinen.
Liikkuvuus peruskouluissa ja lukioissa tilastoidaan lukuvuosittain. Lukuvuoden 2020-2021 tiedot kerätään loppukevään aikana ja julkaistaan syksyllä 2021.