Erasmus+ -vaihtojaksot ylittävät korkeakouluhenkilöstön odotukset ja buustaavat korkeakoulujen yhteistyötä
Erasmus+ -ohjelman korkeakouluille suunnatut toiminnot edistävät korkeakoulutuksen kansainvälistymistä ja laatua. Opiskelijaliikkuvuuden ohella ohjelmassa tuetaan myös henkilöstön liikkuvuutta. Opettajavaihtoa on ollut jo vuodesta 1997 ja muun henkilökunnan vaihdot tulivat sen rinnalle 10 vuotta myöhemmin. Valtaosa korkeakoulujen henkilöstön liikkuvuudesta tapahtuu Euroopassa, mutta vuodesta 2015 mahdolliseksi tullut globaali liikkuvuus on pikkuhiljaa avannut ovia myös muihin maanosiin.
2000-luvun kuluessa Erasmus+ -opettajavaihdossa on ollut yli 19 000 ja henkilökuntavaihdossa yli 11 000 suomalaisen korkeakoulun edustajaa. Samana aikana Suomeen on tullut vaihtoon vajaat 34 000 edustajaa muiden ohjelma- ja kumppanimaiden korkeakouluista.
Jokainen vaihdossa ollut vastaa jaksonsa jälkeen EU Survey -palautekyselyyn, jossa kysytään mm. lähtöön motivoineita asioita, tyytyväisyyttä ulkomaanjaksoon sekä jakson vaikutuksia. Opetushallituksessa vedettiin yhteen lukuvuoden 2018–2019 vaihdoista saatuja palautteita. Käsittelyssä oli reilut 2000 vastausta Suomesta lähteneeltä ja lähes 2900 vastausta tänne tulleelta korkeakouluväeltä.
Verkostoituminen ja osaamisen kehittäminen motivoivat lähtijöitä, mutta olivat myös jakson suurinta antia
Vastausten mukaan käytännössä kaikki Erasmus+ -opettaja- ja henkilökuntavaihdossa olleet olivat tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä ulkomaanjaksoihinsa. Kaikki myös suosittelisivat samaa kokemusta kollegoilleen.
EU Survey -kyselyssä arvioidaan lähtöön motivoineita asioita ja toisaalta jakson hyötyjä useilla samansisältöisillä väittämillä. Kun väittämät yhdistettiin samaan kuvioon, saatiin esille ero ennakko-odotusten ja ulkomaanjakson annin välillä. Kautta linjan enemmän vastaajia tunnisti väittämiä hyödyiksi kuin motivaattoreiksi. Käytännössä ulkomaanjaksoilla oli siis enemmän positiivisia vaikutuksia kuin ennen lähtöä osattiin odottaa.
Eniten opettaja- ja henkilökuntavaihtoon lähteneitä motivoi vireillä olevan yhteistyön kehittäminen ja uusien kontaktien luominen sekä osaamisen kehittäminen ja jakaminen. Nämä olivat myös ulkomaanjaksojen suurinta antia.
Monia kannusti lähtöön myös mahdollisuus uusien ihmisten tapaamiseen. Työelämäyhteistyön kehittäminen näyttää palkitsevan jälkikäteen, sillä harva mainitsi sitä motivaatiotekijänä, mutta vajaa viidennes tunnisti sen jakson tärkeäksi anniksi.
Henkilöstön liikkuvuutta voi tarkastella myös työhyvinvoinnin ja -tyytyväisyyden näkökulmasta, sillä lähes 90 % liikkujista koki työtyytyväisyytensä parantuneen vaihdon seurauksena. Uramahdollisuuksiensa paranemisen vaihdon tuloksena mainitsee noin puolet liikkujista.
EU Survey -kyselyn valossa näyttää siltä, että henkilökohtaisen annin lisäksi vaihtojakso hyödyttää myös kotikorkeakoulua ja opiskelijoita. Suurin osa vaihdossa olleista uskoo ulkomaanjaksonsa johtavan uudenlaiseen ja lisääntyvään yhteistyöhön korkeakoulujen välillä. Miltei yhtä moni uskoo jakson kansainvälistävän kotikorkeakoulua ja tuovan sinne uusia opetusmenetelmiä sekä hyviä käytänteitä.
Uusi ohjelmakausi alkoi poikkeuksellisissa olosuhteissa
Nämä tulokset mittaavat tilannetta juuri ennen koronapandemiaa, joka käytännössä pysäytti korkeakoulujen henkilöstöliikkuvuuden kokonaan. Opetushallitus on seurannut korkeakoulujen kansainvälisen liikkuvuuden tilannetta pandemian aikana. Kesällä korkeakoulut arvelivat opiskelijaliikkuvuuden alkavan pikkuhiljaa kasvaa kohti normaalitilanteen lukuja ja myös henkilöstöliikkuvuuden käynnistymisen suhteen oltiin toiveikkaita.
Yleisen koronatilanteen lisäksi henkilöstön ulkomaanjaksoihin vaikuttavat myös korkeakoulun omat matkustusohjeet, jotka voivat syyslukukauden osalta vaihdella suuresti: osa korkeakouluista ei vielä salli matkustamista lainkaan, osassa työmatkoja voi jo tehdä.
Fyysisen liikkuvuuden hiipuminen on kuitenkin vauhdittanut Erasmus+ -ohjelmassa jo pitkään kehiteltyjen virtuaalisten yhteistyön muotojen haltuunottoa ja vahvistanut perustaa esimerkiksi monimuotoliikkuvuudelle. Uusi Erasmus+ -ohjelmakausi (2021–2027) on käynnistynyt poikkeuksellisissa oloissa. Alkaneella ohjelmakaudella tullaan yhä enemmän hyödyntämään digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia kansainvälisessä yhteistyössä, mutta liikkuvuutta tukevat toiminnot jatkuvat pitkälti ennallaan. Tavoitteena on osallistavampi, ympäristövastuullisempi, digitaalisempi sekä entistä enemmän myös yhteiskunnalliseen toimintaan kannustava ohjelma. Myös rahoitus tulee uudella ohjelmakaudella kasvamaan asteittain.