Uutinen

Vuoden 2020 tilastot: korona pudotti odotetusti opiskelijoiden ulkomaanjaksojen määrää

Ajankohtaista Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Erasmus+ Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ korkeakoulutukselle Koronavirus Tilastot
Tilastot vuonna 2020 toteutuneesta kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta vahvistavat korkeakoulujen ennakkoarvioita koronan vaikutuksista: opiskelijoiden pitkien ulkomaanjaksojen määrä putosi puoleen ja lyhyiden kolmannekseen edellisen vuoden luvuista. Ammatillisessa koulutuksessa pudotus oli vieläkin dramaattisempi.
Opiskelijat seisovat maailman kartan päällä

Viime vuoden tilastot kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta on nyt julkaistu Opetushallituksen verkkosivuilla. Korkeakouluopiskelijoihin liittyviä tilastoja löytyy myös Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien liikkuvuus jäi neljännekseen aikaisemmasta

Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden into lähteä ulkomaanjaksolle on viime vuosina ollut vähenemään päin, mutta koronavuosi käänsi käyrän vielä jyrkemmin alaspäin. Vähintään 3 kuukauden mittaiselle opiskelijavaihto- tai harjoittelujaksolle lähti nyt 3866 opiskelijaa, mikä on alle puolet vuoden 2019 määrästä. Vastaavasti Suomeen tuli ulkomailta 5411 opiskelijaa eli 53 % edellisestä tilastointikerrasta.

Alle 3 kuukauden mittaisten ulkomaanjaksojen määrä putosi kolmasosaan vuoden 2019 luvuista. Näille ns. lyhytkestoisille jaksoille lähti 1238 ja tuli 745 korkeakouluopiskelijaa.

Korona vaikutti erityisesti harjoittelujaksojen määrään. Yli 3 kuukauden ulkomaanjaksolla olleista korkeakouluopiskelijoista harjoittelussa oli nyt 12 %, kun vuotta aikaisemmin osuus oli 17 %. 

Koronapandemia rokotti ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuutta vielä rankemmin. Suomesta lähtevien opiskelijoiden määrä putosi 78 % edellisen vuoden lukemista: lähtijöitä oli nyt 996 ja vuotta aikaisemmin 4426. Suomeen tulevien opiskelijoiden määrä tippui 74 %: tulijoita oli nyt 819 ja 3130 vuonna 2019. 

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat tekevät ulkomaanjaksonsa useimmiten ulkomaisilla työpaikoilla. Jaksot kestävät normaalioloissa keskimäärin 7 viikkoa. Lähtijöissä on paljon myös alaikäisiä opiskelijoita.

Korona pudotti yli 3 kuukautta kestävien ulkomaanjaksojen määrän puoleen aikaisemmasta. Suomesta lähteviä opiskelijoita oli nyt 3866, tulijoita 5411. Alle 3 kuukauden jaksot putosivat kolmannekseen. Lähtijöitä oli nyt 1238, tulijoita 745.
Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien ulkomaanjaksojen määrä jäi neljännekseen aikaisemmasta. Suomesta lähteviä opiskelijoita oli 996, Suomeen tulevia 819.

Kevätlukukauden vaihtoja keskeytettiin, syksyllä paljon peruutuksia 

Opetushallitus on seurannut korkeakoulujen tilannetta koko koronapandemian ajan. Loppukeväällä 2020 tehdyn kyselyn mukaan ainakin 53 % ulkomaanjaksolla olleista suomalaisopiskelijoista palasi kotimaahan kesken kevätlukukautta. Suuri osa kohdemaahan jääneistä, mutta myös kotimaahan palanneista, pystyi kuitenkin jatkamaan vaihto-opiskeluaan virtuaalisesti.

Vastaavasti Suomeen kevätlukukaudeksi tulleista opiskelijoista ainakin noin puolet palasi kotimaahansa kesken vaihdon. Suomalaiset korkeakoulut siirtyivät etäopetukseen maaliskuun puolivälissä ja virtuaaliopintojen mahdollisuuksia tarjottiin myös vaihto-opiskelijoille, joista osa jatkoi niitä kotimaastaan käsin.

Erityisesti syyslukukauden opiskelijaliikkuvuus väheni normaalivuoteen verrattuna, sillä 72 % suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden yli 3 kuukauden mittaisista ulkomaanjaksoista aloitettiin kevätlukukaudella ennen koronapandemian puhkeamista. Tulijoista 58 % aloitti vaihtojaksonsa alkuvuodesta.

Opetushallitus selvitti koronan vaikutuksia myös toisen asteen oppilaitosten kansainvälistymiseen.   Ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuus käynnistyi vuoden alussa normaalisti, mutta loppui koronapandemian alettua lähes kokonaan. Oppilaitokset joutuivat keskeyttämään ja peruuttamaan ulkomaanjaksot käytännössä koko loppuvuodelta, mutta osa kansainvälisestä toiminnasta jatkui virtuaalisena. 

Erasmus+ -ohjelman merkitys opiskelijaliikkuvuuden mahdollistajana kasvaa vuosi vuodelta

EU:n Erasmus+ -ohjelma on jo pitkään ollut keskeisin kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden mahdollistaja. Sen rooli on erityisen merkittävä ammatillisessa koulutuksessa, jossa vuonna 2020 peräti 87 % Suomesta ulkomaanjaksolle lähteneistä ja 79 % tänne tulleista opiskelijoista liikkui ohjelman tuella. Ohjelman merkitys on kasvanut, sillä vielä vuonna 2015 sen osuus opiskelijaliikkuvuudesta oli 60 %.  

Suomeen yli 3 kuukauden ulkomaanjaksolle tulleista korkeakouluopiskelijoista 77 % ja täältä lähteneistä 61 % hyödynsi Erasmus+ -ohjelmaa. 5 vuotta aikaisemmin näin teki 71 % tulijoista ja 54 % lähtijöistä.

Koronavuoden opiskelijaliikkuvuus oli entistä Eurooppa-keskeisempää

Opiskelijaliikkuvuus on jo perinteisesti ollut varsin Eurooppa-keskeistä, mutta koronavuosi vähensi muiden maanosien ja erityisesti Aasian osuutta entisestään. Esimerkiksi 74 % korkeakouluopiskelijoista suuntasi nyt yli 3 kuukautta kestävälle ulkomaanjaksolleen muualle Eurooppaan, kun vuotta aikaisemmin näin teki 69 %. Suomeen tulevista korkeakouluopiskelijoista 84 % oli Euroopasta.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden liikkuvuus on ollut vieläkin Eurooppa-keskeisempää ja koronan vaikutukset olivat pienempiä. Eurooppaan suuntasi nyt 96 % opiskelijoista, vuotta aikaisemmin 95 %. Tulijoista 96 % oli nyt muista Euroopan maista. 

Suomalaisten opiskelijoiden suosikkimaita ovat Saksa ja Espanja. Korkeakouluopiskelijoilla pitkien jaksojen kolmen kärkeen yltää myös Alankomaat, ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla Ruotsi. Britannia on menettänyt asemiaan kummankin ryhmän kärkimaissa, mikä on ainakin osittain Brexitin vaikutusta.

Suomeen tulee eniten opiskelijoita Saksasta ja Ranskasta, korkeakouluihin lisäksi Espanjasta ja ammatilliseen koulutukseen Alankomaista. 

Lisätiedot

  • korkeakoulut: vastaava asiantuntija Irma Garam, puh. 029 533 8549, irma.garam[at]oph.fi
  • ammatilliset oppilaitokset: vastaava asiantuntija Siru Korkala, puh. 029 533 8610, siru.korkala[at]oph.fi