Oikeustulkkirekisterissä jo usean eri kielen ammattilaisia
Oikeustulkkirekisteri perustettiin huhtikuussa 2016 pitkän valmistelutyön jälkeen täyttämään vuonna 2010 annetun EU-direktiivin velvoite, jonka mukaan jäsenvaltioilla pitää olla pätevien oikeustulkkien rekisteri. Direktiivin mukaan epäillyille tai syytetyille henkilöille tulee järjestää tulkkaus, mikäli he eivät ymmärrä rikosoikeudellisessa menettelyssä käytettävää kieltä. Mainitun rikosoikeudellisen käsittelyn lisäksi oikeustulkkaukseksi voidaan katsoa muilla hallinnollisilla aloilla, kuten mm. siviilioikeudellisissa asioissa tai poliisiasioissa tapahtuva tulkkaus, joiden tarve on kasvanut maassamme viime vuosina.
Oikeustulkkaus on siis vaativa tulkkauksen erikoisala, josta on voinut suorittaa erikoisammattitutkinnon vuodesta 2013 lähtien, kun ensimmäiset tutkinnon perusteet vahvistettiin Opetushallituksessa. Myös korkeakoulutasoista oikeustulkkauksen koulutusta on saatavilla.
Rekisterin ylläpito sijoitettiin Opetushallitukseen, jossa oli entuudestaan jo ”sisarjärjestelmä” auktorisoitujen kääntäjien tutkintojärjestelmä ja auktorisoitujen kääntäjien rekisteri.
Tulkkaus on ollut Opetushallituksessa tuttu osaamisala jo ennen oikeustulkkirekisteriäkin, sillä asioimistulkkauksen ammatillinen näyttötutkinto on pitkään kuulunut laajaan näyttötutkintojen palettiin.
Tulkkeja rekisterissä jo 21 eri kielessä
Oikeustulkkirekisteriin voidaan merkitä tulkki, joka on suorittanut laissa määritellyn kokonaisuuden oikeustulkkausopintoja sekä oikeusjärjestelmien ja lainsäädännön opintoja. Tulkkien hakemukset käsittelee Opetushallituksen asettama oikeustulkkirekisterilautakunta kokouksissaan. Merkinnän rekisteriin tekee viraston vastuuvirkailija.
Rekisterin kielivalikoima on karttunut kiitettävästi, sillä päteviä oikeustulkkeja on viiden vuoden jälkeen jo 21 eri kielessä, joista isoimmat merkittyjen tulkkien lukumäärien osalta ovat venäjä, englanti, arabia ja kurdi (sorani). Näet tilaston uutisen lopusta.
Kaikkiaan rekisteröintejä johonkin kielipariin (jossa toisen kielen on oltava suomi tai ruotsi) on tehty 87. Osalla oikeustulkeista on rekisteröinti jo kahdessa ja yhdellä kolmessakin eri kielessä, joten he ovat vakavasti panostaneet ammattiosaamisensa todentamiseen. Oikeustulkkirekisteri on ainoa tulkkausta koskeva rekisteri Suomessa ja alalla onkin pitkään keskusteltu tarpeesta saada rekisteri myös tutkinnon suorittaneille asioimistulkeille, joita on huomattavasti enemmän jo 1990-luvulla käynnistyneen koulutuksen myötä. Tulkin ammattinimikkeen suojaaminen myös puhuttaa, mutta se vaatisi muutoksia nykyisiin säädöksiin.
Rekisteri tunnetuksi
Oikeustulkkien rekisteröintien lisäksi lautakunnassa käsitellään monia oikeustulkkauskenttään, tulkkausta koskeviin säädöksiin ja alan koulutukseen liittyviä kysymyksiä. Lautakunta ja Opetushallitus ovat myös pyrkineet tekemään rekisteriä tunnetuksi muun muassa järjestämällä oikeustulkkauksen seminaareja kohderyhmänään sekä tulkkauspalveluja käyttävät viranomaiset että oikeustulkit. Tavoitteena on tunnettuuden kasvattaminen, jotta oikeustulkkeja osattaisiin etsiä ensisijaisesti oikeustulkkirekisteristä, minne tiedot pätevistä, lain vaatimukset täyttävistä ammattilaista on koottu. Oikeustulkkeja etsivä viranomainen tai yksityishenkilö voi etsiä tulkkia rekisterin hakupalvelusta. Tulkin yhteystiedot ovat saatavilla toimeksiantojen sopimista varten. Ammattilaisten ensisijainen käyttäminen oikeustulkkauksessa on myös painava oikeusturvakysymys.
Tiedustelut: oikeustulkkirekisteri [at] oph.fi (oikeustulkkirekisteri[at]oph[dot]fi) puh. 029 5331554
Oikeustulkkirekisteriin merkityt tulkit kielittäin:
- venäjä, 11
- englanti, 9
- arabia, 8
- kurdi (sorani), 8
- persia, 6
- viro, 6
- suomalainen viittomakieli, 5
- thai, 5
- turkki, 5
- saksa, 4
- somali, 4
- vietnam, 3
- ruotsi, 2
- hollanti, 2
- espanja, 2
- portugali, 2
- bulgaria, 1
- kiina, 1
- latvia, 1
- puola, 1
- ranska, 1