Oppimisen ja koulunkäynnin vaativan erityisen tuen kehittämisessä otettiin tärkeät ensi askeleet
Vuonna 2018 aloittaneen VIP-verkoston toinen toimikausi käynnistyi vuoden 2021 alussa. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus saada varhaiskasvatusta ja opetusta: oppimista tulee tukea yksilöllisiä tarpeita vastaavilla tuen muodoilla.
VIP-verkostossa kehitetään oppimisen ja koulunkäynnin vaativaa erityistä tukea. Tämä on usein pitkäkestoista, intensiivistä ja moniammatillisesti tuotettua.
VIP-verkosto pyrkii tiivistämään hajallaan olevien vaativan erityisen tuen toimijoiden yhteistyötä, muuttamaan toimintakulttuuria, kasvattamaan toimijoiden osaamista sekä syventämään yhteistyötä opettajankoulutuksen ja tutkimuksen kanssa. Työhön osallistuu laaja joukko sivistys-, terveys- ja sosiaalialan toimijoita kansallisesti ja alueellisesti. Opetushallitus johtaa verkoston toimintaa yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa.
– Haluamme korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Lasten ja nuorten tulisi saada tukea varhaisessa vaiheessa silloin, kun ensimmäiset merkit tuen tarpeesta ilmenevät, opetusneuvos Pirjo Koivula sanoo.
Kasvua ja oppimista voidaan tukea esimerkiksi kehittämällä varhaiskasvatuksen yksiköiden ja koulujen yhteisöllistä, avointa ja osallistavaa toimintakulttuuria. Koulujen ennaltaehkäisevässä työssä on myös apuna laaja kirjo opiskeluhuollon palveluita.
Nyt julkaistussa raportissa on arvioitu VIP-verkoston ensimmäisen toimikauden tuloksia ja esitetty kehitysehdotuksia uudelle toimikaudelle. Sen toteuttivat Opetushallituksen tilauksesta dosentti Jyrki Huusko Itä-Suomen yliopistosta ja dosentti Tanja Äärelä Lapin yliopistosta.
Arvioinnista eväitä jatkokehittämiseen
Raportin mukaan VIP-verkoston ensimmäinen kausi toimi hyvänä lähtölaukauksena vaativan erityisen tuen kehittämiselle. Yhdeksi keskeisimmistä ansioista katsottiin vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tuen tarpeiden nostaminen niin verkoston toimijoiden kuin suuren yleisön tietoisuuteen.
Kyselytutkimukseen vastanneet katsoivat, että parhaiten verkostolle asetettuihin tavoitteisiin päästiin osaamisen vahvistamisessa, monialaisen yhteistyön kehittämisessä ja yhdessä tekemisen kulttuurin rakentamisessa. Kokemusten ja tiedon jakaminen, erilaisten materiaalien ja selvitysten tuottaminen sekä koulutusten järjestäminen auttoi vastanneiden mukaan monialaisen henkilöstön arjen työtä ja kasvatti toimijoiden osaamista. Sairaalaopetusyksiköiden, Elmeri-koulujen, valtion koulukotikoulun, Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin sekä yliopistojen erityispedagogiikan tutkimus- ja koulutusyksiköiden yhteistyön katsottiin lisääntyneen.
Vastauksista selviää, että monialaisen yhteistyön kehittäminen ymmärretään pitkäkestoiseksi prosessiksi, joka on tämän hankkeen myötä saatu alulle. Kansallisesti että alueellisesti syntyneiden verkostojen yhteistyön tiivistäminen entisestään jatkuu uudella toimikaudella. Muutosprosessit ovat hitaita, ja sulautuminen arjen käytänteiksi vie aikaa.
– VIP-verkoston työn suuntaviivat ja tavoitteet täsmentyivät. Lasten ja nuorten entistä parempien ja tavoittavampien tuen palveluiden varmistamiseksi on otettu tärkeät ensiaskeleet, Pirjo Koivula sanoo.
Toiminnalle uudet painotukset
Raportti esittää neljä toimenpide-ehdotusta jatkon kehitystyölle. Niitä ovat pysyvien rakenteiden luominen verkostotoiminnalle, lapsia ja nuoria arjessa kohtaavien toimijoiden parempi huomioiminen, selkeän kansallisen toimintamallin rakentaminen sekä sosiaali- ja terveystoimen osallisuuden lisääminen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi kehittämistyön kansallisen ja alueellisen johtamisen vahvistamista ja selkiyttämistä, varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilöstön parempaa osallistamista sekä panostuksia koulutusalan ammattilaisten, kuten opettajien ja koulunkäynnin ohjaajien osaamisen täydentämiseen.
Varhaiskasvatus otetaan uudella toimintakaudella entistä vahvemmin mukaan. Yhteistyötä opettajankoulutuksen ja tutkimuksen kanssa lisätään.
Sosiaali- ja terveysalan toimijat sekä kunnalliset johtavat viranhaltijat ovat keskeisessä asemassa, kun paikallisia käytänteitä pyritään muuttamaan ja vakiinnuttamaan. Uusi painopiste kehittämistyössä onkin kuntayhteistyön tiivistäminen.
OKM on pyytänyt kuntia ja muita koulutuksen järjestäjiä nimeämään kaksi VIPU-yhdyshenkilöä, jotka osallistuvat jatkossa VIP-verkoston työhön. VIPU-yhdyshenkilöt edustavat oppimisen ja koulunkäynnin tuen koordinoinnin vastuuhenkilöitä ja opiskeluhuollon palveluita. Yhdyshenkilöt välittävät tietoa verkoston, kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien välillä sekä tuovat kuntien ja koulujen kehittämistarpeita VIP-verkostolle tiedoksi. Tähän mennessä yhdyshenkilöitä on nimetty jo lähes 550.