Tutkintoviennin vaikutukset näkyvät kohdemaissa ja myös Suomessa
Opetushallitus käynnisti vuonna 2017 koulutusvientikokeilun, joka jatkuu vuoden 2021 loppuun. Kokeilussa haetaan tapoja, jotka mahdollistavat suomalaisen tutkintojärjestelmän mukaisten ammatillisten tutkintojen suorittamisen EU- ja ETA-maiden ulkopuolisissa maissa. Olennaista koulutusviennille on, että sillä tavoitellaan taloudellista voittoa.
Toukokuussa julkaistiin selvitys sitä, millaisia vaikutuksia koulutusviennillä on. Osaamista, yrittäjyyttä, uusia urapolkuja -selvitys toteutettiin koulutusvientikokeilua koordinoivassa VETFI-hankeessa. Koordinaatiohankkeesta vastaa Omnia yhteistyössä Gradian kanssa.
Selvitys kokoaa tutkintovientiin liittyviä kokemuksia seitsemältä koulutuksen järjestäjältä ja kahdelta koulutusvientiyritykseltä, jotka olivat ennättäneet käynnistää vientitoimintansa viimeistään vuoden 2020 aikana. Tutkintoviennin kohdemaina olivat Etelä-Korea, Intia, Kiina, Qatar, Saudi-Arabia, Uganda, Venäjä. Selvitystä laadittaessa tutkinnon kokeilun puitteissa oli ennättänyt suorittaa 86 ja osatutkinnon 308 henkilöä.
Suomalaiselle ammatilliselle koulutukselle on kysyntää
- Vaikka suomalainen osaamisperustainen ammatillinen koulutus eroaa usein suurestikin tutkintoviennin kohdemaiden järjestelmistä, opiskelija- ja asiakaspalautteiden perusteella tutkintoviennissä saadaan aikaiseksi vaikuttavia tuloksia, toteaa projektipäällikkö Kirsi Koivunen.
Gradiassa työskentelevä Koivunen vastasi vaikuttavuusselvityksen toteuttamisesta. Hän mainitsee, että kaikki koulutusvientikokeilussa tutkintovientiin osallistuneet asiantuntijat kertoivat arvostuksensa suomalaiseen ammatilliseen koulutukseen kasvaneen hankkeen aikana.
Suomalainen ammatillinen koulutus näkyi erityisesti toteutuksissa, jotka suuntautuivat työelämässä oleville. Kohdemaissa opiskelijat kehittivät muun muassa toimintamalleja ja työtapoja omilla työpaikoillaan. Tämänkaltainen koulutus herättää kiinnostusta, sillä koulutusalan yhteistyö työelämän kanssa ja työelämää kehittävä ammatillinen koulutus ovat monissa kohdemaissa ajatuksena vielä uusia.
Suomalaiseen tutkintokoulutukseen osallistuneet kokivat osaamisensa ja käytännön taitojensa vahvistuneen sekä urasuunnitelmiensa kirkastuneen. Osalla tutkintokoulutuksen suorittaminen on johtanut yrittäjyyteen ja toimeentulon paranemiseen.
Tutkintovienti näkyy koulutuksen järjestäjien arjessa
Koulutus- ja tutkintovienti haastaa, mutta myös palkitsee koulutuksen järjestäjiä. Koulutusviennin käynnistäminen on aikaa vievää ja on saattanut edellyttää koulutuksen järjestäjiltä esimerkiksi yhtiöittämisjärjestelyjä. Positiivisena nähtiin, että koulutusvientitehtävät avaavat henkilöstölle uudenlaisia urapolkuja. Ulkomailla hankittu osaaminen hyödyntää myös omaa työyhteisöä. Saadut kokemukset kannustavat niin kollegoita kuin opiskelijoita kansainvälistymään ja rohkeus uusien pedagogisten ratkaisujen kokeiluun lisääntyy opetustyössä myös omassa oppilaitoksessa.
Koulutusviennissä mukana oleville kertyy runsaasti tietoa ja kokemusta, jota koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää toimintaansa kehittäessään. Kokemuksia voisi hyödyntää myös laajemmin.
- Koulutusvienti tulisi nähdä voimavarana. Saatua osaamista tulisi systemaattisesti hyödyntää myös kansallisesti aina, kun koulutusta kehitetään, toteaa Kirsi Koivunen.
Lisätietoa
- Lisätietoa vaikuttavuusselvityksestä antaa projektipäällikkö Kirsi Koivunen, Gradiasta (kirsi.koivunen [at] gradia.fi
- Lisätietoa koulutusvientikokeilusta antaa opetusneuvos Hanna Autere, Opetushallituksesta (hanna.autere [at] oph.fi)