Uutinen

Vamma ei ole liikkuvuuden este, vaan järjestelykysymys

Ohjelmat Erasmus+ Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Euroguidance Erityinen tuki Kansainvälistyminen Opetus ja ohjaus Tasa-arvo ja osallisuus
Kaikilla on oikeus kansainväliseen liikkuvuuteen, nähdään Kiipulan ammatillisessa erityisoppilaitoksessa. Vaihtokokemus lisää erityisopiskelijoiden itsevarmuutta ja motivaatiota sekä auttaa heitä myöhemmin työnhaussa. Henkilöstölle liikkuvuusjaksot ovat antoisia ammatillisen kasvun kannalta.
Maisema kuva parvekkeelta
Heidi

– Monille aiheuttaa ihmetystä, kun kerron, että olen Kv-koordinaattori. Ihmetellään, että mitä kansainvälisyyttä erityisoppilaitoksissa on, kertoo Kiipulan ammattioppilaitoksen Heidi Honkajuuri.

Kiipulassa opiskelijoiden kansainvälistyminen ja liikkuvuusmahdollisuudet ovat kuitenkin yhdenvertaisuusasioita. Liikkuvuusluvut ovat lähes samalla tasolla kuin yleisissä oppilaitoksissa. Myöskään hallinnollinen prosessi ei Heidin mukaan ole erityisoppilaitoksille sen työläämpi.

– Samalla tavalla mekin etsimme yhteistyökumppaneita, käynnistämme hakuprosesseja ja hoidamme vakuutusasioita.

Erona yleisten oppilaitosten liikkuvuusjaksoihin on kuitenkin se, että erityisopiskelijoiden mukaan lähtee henkilökunnan jäseniä tukihenkilöiksi. Tyypillisesti liikkuvuusjakso kestää kaksi viikkoa ja mukaan lähtee 3–6 opiskelijaa sekä kaksi tukihenkilöä. Liikkuvuusjaksot suuntautuvat oppilaitosten lisäksi sosiaalisiin yrityksiin. Ne ovat yrityksiä, jotka kyseisessä maassa muutenkin työllistävät vammaisia.

Myös henkilökuntaa kannustetaan kansainvälistymään

Opiskelijoiden valintaan vaikuttavat esimerkiksi opiskelumotivaatio ja ryhmätyötaidot. Lisäksi mietitään, kuka liikkuvuusjaksosta hyötyisi eniten itsenäistymisen ja sosiaalisten taitojen kehittymisen kannalta.

Henkilöstö on tärkeässä roolissa opiskelijaliikkuvuuksissa. Se auttaa ja kannustaa opiskelijoita prosessin jokaisessa vaiheessa jaksolle hakemisesta ja hakemuksen täyttämisestä lähtien.

Opiskelijoille ja tukihenkilöille järjestetään yhteinen lähtövalmennus, jossa pohditaan käytännön asioita ja tutustutaan ryhmään. Tukihenkilöille on tehty opas, jossa liikkuvuusjakson vaiheet on tarkasti avattu.

– Liikkuvuusjaksolle lähteminen on henkilöstölle breikki tavalliseen kiireiseen arkeen. Jaksoilta löytää uutta intoa, menetelmiä ja ideoita, joita hyödyntää omassa arjessa, Heidi kertoo.

Hän kuitenkin täydentää, että tukihenkilöksi lähteminen vaatii sitä, että jakson aikana opiskelijoiden kanssa on aamusta iltaan. Tämän takia mukaan lähtee aina kaksi tukihenkilöä. Toinen voi välillä viettää omaa aikaa, kun toinen on ryhmän kanssa.

Kiipulassa henkilökuntaa kannustetaan myös itse lähtemään asiantuntijavaihtoihin. Ne ovat usein antoisia ammatillisen kasvun kannalta. Kansainvälisyydestä innostuneet opettajat kannustavat myös opiskelijoitaan tarttumaan kansainvälisiin mahdollisuuksiin.

Opiskelijoilta positiivista palautetta

Petteri Ora

Liikkuvuusjaksolle lähteminen vaatii opiskelijoilta rohkeutta, sillä monet eivät ole matkustaneet aiemmin. Jaksot koetaan kuitenkin antoisiksi ja negatiivista palautetta tulee harvoin.

– Opiskelijat tulevat takaisin hartiat vähän leveämpinä: he saavat itsevarmuutta, motivaatiota, kieliosaamista sekä sosiaalisia taitoja. Jaksot myös lisäävät ymmärrystä ympäröivästä maailmasta, Heidi iloitsee.

Tulokset ovat joskus hankalasti mitattavia, mutta niitä kyllä on. Opiskelijoita täytyy usein auttaa osaamisen sanoittamisessa, kehitysjohtaja Petteri Ora lisää.

Hän on käyttänyt Opetushallituksen materiaaleja apuna osaamisen sanoittamisessa oppilaiden kanssa.

Kiipulassa on huomattu, että lisääntynyt itsevarmuus ja motivaatio myös auttavat opiskelijoita myöhemmin työnhaussa.

Tulevaisuudessa liikkuvuuksia yhä enemmän

Petteri haluaa kannustaa muitakin tarjoamaan erityisoppilaille mahdollisuuksia kansainväliseen liikkuvuuteen.

– Yleisissä oppilaitoksissa erityisopiskelijat eivät ole aina etusijalla liikkuvuusjaksovalinnoissa, mutta meidän kokemusten mukaan vamma ei ole este vaan järjestelykysymys.

Heidin mukaan erityisopiskelijoiden liikkuvuusjaksot kannattaa liittää osaksi oppilaitoksen kansainvälisyysstrategiaa. Sitä kautta saadaan myös johto sitoutumaan niihin. Kannattaa lähteä liikkeelle kumppanuuksien pohtimisesta ja sen kautta miettiä, kuinka tavoitteita voidaan konkreettisesti saavuttaa.

– Henkilökunnan kannattaa mennä etukäteen tutustumaan uusiin kohteisiin ja varmistaa järjestelyjen toimivuus. Uusi Erasmus+ -ohjelmakausi tuo entistä enemmän mahdollisuuksia yhteistyöhön ja laajempaan osallistamiseen – niitä kannattaa hyödyntää, Heidi lisää.

Tulevaisuudessa Kiipulan tavoite on kasvattaa liikkuvuusjaksojen määrää runsaasti. 

– Olisi hienoa, jos opiskelijat pääsisivät tutustumaan kohteisiin etukäteen virtuaalisesti. Se voisi helpottaa jännitystä ja kannustaa uusia opiskelijoita mukaan, Petteri pohtii.

Kaksi opiskelijaa töissä
Opiskelijat nostammassa perunoita

Teksti: Alma Smolander