Punaisen nenän avulla hyvinvointia sosiaali- ja terveysalalle

– Tämä on kansainvälinen seitsemän eri eurooppalaisen sairaalaklovnijärjestön yhteishanke, jossa tavoitteena on kehittää sairaalaklovnityötä vastaamaan paremmin kahden kohderyhmän tarpeita. Nämä kohderyhmät tässä hankkeessa ovat dementiaa sairastavat ikäihmiset ja autismin kirjolla olevat lapset, kertoo Suomen projektikoordinaattori Nadja Laine, sairaalaklovni hänkin.

On selkeä syy sille, miksi hankkeen keskiössä ovat autismin kirjolla olevat lapset ja dementiaa sairastavat vanhukset. Laine kertoo, että juuri nämä ryhmät ovat usein vaarassa jäädä perinteisen taide- ja kulttuuritoiminnan ulkopuolelle. ClowNexus vastaakin työllään tähän ongelmaan.

Hanke on jo tuottanut hedelmää. Punaisen nenän voimalla voidaan tuoda sotealalle aivan uudenlaista ulottuvuutta ja kommunikaatioyhteyttä autistilasten kanssa. Autismikirjon lapset vuorovaikuttavat ympäristön kanssa omalla erityisellä tavallaan, ja aistiyliherkkyys ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyvät haasteet tarkoittavat sitä, että vuorovaikutukseen tarvitaan erityistä osaamista – sellaista, jota sairaalaklovnilta löytyy. Sairaalaklovneilla onkin Laineen mukaan ”herkät tuntosarvet” ja kyky antaa kohdattavalle henkilölle vapauden tuoda esiin omia taitoja ja toiveitaan omilla ehdoillaan.

– Punainen nenä mahdollistaa monenlaisten eri tunteiden käsittelyn. Se antaa vapauden hullutella ja käsitellä asioita monella eri tasolla. Klovni tuo usein vuorovaikutustilanteeseen täysin uuden ulottuvuuden.

Luomisprosessissa tärkeää on eri alojen välinen yhteistyö ja osallistaminen. Hankkeessa työskennellään tiivisti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa, jotta hankkeesta saadaan paras mahdollinen hyöty alan tarpeisiin. Tuoreessa kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa tehdyssä kyselyssä selvisikin, että peräti 93 % vastanneesta hoitohenkilökunnasta kokee, että sairaalaklovnit vaikuttavat positiivisesti lapsen potilaskokemukseen.

Punainen nenä mahdollistaa monenlaisten eri tunteiden käsittelyn.

Hanke on antanut mahdollisuuden laajentaa toimintaa lastensairaaloista ikäihmisten palvelutaloihin, joka on paria pilottikäyntiä lukuun ottamatta uudenlaista toimintaa yhdistykselle.

– Olemme monella tapaa uudenkin äärellä varsinkin vanhuspuolella, kertoo Laine.

Koronavuodet ovat hidastaneet edistymistä, mutta Turussa ja Helsingissä on jo tehty onnistuneita visiittejä. Ensi vuonna käyntejä laajennetaan myös Ouluun, Tampereelle ja Kuopioon, eli kaikkiin kaupunkeihin, joissa on vakiintunutta sairaalaklovnitoimintaa. Toiminta on lähtenyt innostuneesti käyntiin, muuttanut positiivisesti ilmapiiriä ja tuonut palvelutalojen asukkaita yhteen.

Sen lisäksi, että sairaalaklovneria antaa paljon kohderyhmilleen, se on myös palkitsevaa tekijälle, klovnitohtorille. Haastavasta tehtävästä saa paljon iloa, kun työn kautta löytää vuorovaikutussuhteen klovnin ja kohdattavan henkilön välille.

– Päätarkoitus ei ole se, että minulla tai meillä sairaalaklovneilla olisi hauskaa, mutta kyllähän se sitä on, Laine naurahtaa.

– Paljonhan tässä on myös haasteita, kaikenlaisia tilanteita tulee tietysti vastaan, mutta tästä saa paljon iloa ja voimaa itselle. On tärkeää, että oma työ tuntuu merkitykselliseltä.

Myös klovnikollegat tarjoavat vertaistukea ja kannustusta.

– Meillä on upea työyhteisö, sekin on ihana voimavara, Laine kiittelee kollegoitaan.

ClowNexus lähtölaukaus laajemmalle kansainväliselle yhteistyölle

ClowNexus-projektissa on Suomen lisäksi mukana Liettua, Kroatia, Espanja, Unkari, Alankomaat sekä koordinoijamaa Itävalta.

Sairaalaklovnit ry kuuluu EFHCO:on eli The European Federation of Healthcare Clown Organizations -järjestöön. Olemassa olevien kansainvälisten verkostojen kautta järjestö lähti mukaan EU-hankkeeseen. 

– Toki tämä on ihan ensimmäinen tätä laatuaan oleva EU-hanke, tässä me pääsemme oikeasti tekemään työtä yhdessä sen sijaan että satunnaiset koordinaattorit järjestöissä tapaavat hallinnollisten juttujen parissa, kertoo Laine.

– Nyt ollaan taiteellisen työn kehittämisen äärellä tässä hankkeessa, eli tämä on kyllä tosi hieno juttu.

Sen lisäksi, että hankkeen kautta kehitetään erityisiä työmuotoja autismikirjon lapsille ja dementiaa sairastaville vanhuksille, toimivia käytäntöjä halutaan hyödyntää kansainvälisesti hankkeen loppuessakin ja jatkaa eurooppalaista yhteistyötä.

– Tarkoitus on, että ei tämä työ hankkeen loputtua täysin lopu ja hankemaat ovat ajatelleet, että tämä on lähtölaukaisu ja kehitystyö jatkuu, Laine kaavailee.

Hanke on edennyt nyt vuoden verran. Siihen on mahtunut niin artistien kuin koordinaattoreidenkin etätapaamisia ja syksyllä 2021 koronatilanteen hetkeksi rauhoituttua järjestetty kick off -meeting Itävallassa, jossa yli 40 klovniartistia ja koordinaattoria pääsivät tapaamaan toisensa. Hankkeen aikana järjestetään kuusi taidelaboratoriota, jonne yhteistyötä tekemään kutsutaan klovneja ja asiantuntijoita. Kaksi on jo pidetty: dementiateemaa tutkiva laboratorio järjestettiin Unkarissa ja autismiteemainen laboratorio Suomessa. Laineen kertoman mukaan sana ”laboratorio” kuvaa työpajoja osuvasti, sillä ne tarjoavat tekijälle tilaa kokeilla korkealentoisiakin asioita, kuten piirrettyjen tiedemiehet laboratorioissaan konsanaan.

– Laboratorion nimi viittaa siihen, että siellä testataan eri menetelmiä yhdessä, onnistutaan, epäonnistutaan ja ollaan aiheen äärellä.

Yhteistyöstä mielenkiintoista tekee se, että klovnien työskentelyssä voi olla suuriakin eroja maiden välillä. Suomessa sairaalaklovnit ovat perinteisesti keskittyneet klovnin ja yksittäisen potilaan välisiin kohtaamisiin, mutta muissa maissa klovnit saattavat vaikkapa vierailla kouluissa ja muissa paikoissa, joissa he kohtaavat isompia lapsiryhmiä kerralla.

– Hyvin erityyppisesti tehdään töitä, mutta se on mielestäni vain iso rikkaus tässä työssä, että voimme jakaa kokemuksia.

– Vaikka toki erojakin on, jaamme muiden organisaatioiden kanssa vahvan yhteisen pohjan. Teemme työtä samoista lähtökohdista käsin ja meillä on yhteinen jaettu ymmärrys klovneriasta. Siksi yhteistyö on tuntunut myös todella luontevalta ja mutkattomalta, Laine jatkaa.

Sairaalaklovnien vauhti ei hidastu tänäkään vuonna. Tiedossa on lisää kohtaamisia niin autismin kirjolla olevien lasten kuin dementiaa sairastavien vanhusten kanssa, kuin myös taidelaboratorioita Liettuassa ja Espanjassa. Lisäksi Alankomaiden Haagissa järjestetään konferenssi nimeltään Heathcare Clowning International Meeting (HCIM), joka tarjoaa muun muassa verkostoitumismahdollisuuksia ja kokonaisvaltaisesti tietoa klovnerian hyödyistä hankkeen kohderyhmille.

Teksti: Saara Lappalainen