Kansainvälistymisen alueellinen tasa-arvo ei vielä toteudu riittävästi

Opetushallitus toteutti vuonna 2022 yhdessä Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kanssa selvityksen kansainvälistymisen alueellisen tasa-arvon toteutumisesta Suomessa. 

–    Olen iloinen, että tehdyn selvityksen kautta on syntynyt kuva siitä, miten laajalle kansainvälisyyden tukimuodot ulottuvat maassamme. Samalla käy kuitenkin ilmi, että kuntien aktiivisuus toteuttaa kansainvälisyyshankkeita vaihtelee huomattavasti. Meitä Opetushallituksessa haastaa erityisesti tilanne niillä alueilla, jotka jäävät täysin kansainvälisyyttä vahvistavien tukimuotojen ja verkostojen ulkopuolelle, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä.

Sekä aktiivisia että vähemmän aktiivisia kuntia löytyy ympäri Suomea. Kansainvälistymisen suhteen passiivisemmilla alueilla kansainvälisyys on usein irrallaan organisaatioiden johdosta, strategiasta ja kehittämisestä. Erityisesti pienissä maaseutumaisissa kunnissa osallistutaan keskimääräistä vähemmän kansainväliseen toimintaan. 

–    Olisi huolestuttavaa, jos kasvatuksen ja koulutuksen kentällä alueiden kahtiajako kansainvälisyysosaamisessa ja kansainvälistymisen mahdollisuuksissa kasvaa. Haluamme tarjota tukea tämän kehityssuunnan muuttamiseen, Erasmus+ -ohjelman kansallisen toimiston johtaja Mika Saarinen Opetushallituksesta toteaa.  

Valtaosa kunnista, joissa ei osallistuttu kansainväliseen hanketoimintaan, on supistuvan väestön kehityksen alueita. Myös vieraskielisen väestön osuus oli näissä kunnissa pienempi kuin vieraskielisten osuus koko maan väestöstä. Lisäksi väestöllinen huoltosuhde oli näissä kunnissa korkeampi kuin kansallisesti. Väestöllisen kehityksen haasteet yhdistettynä kunnan kokoon ja sijaintiin näyttävät linkittyvän kuntien aktiivisuuteen osallistua kansainvälistymishankkeisiin. Tämä on omiaan myös yhä heikentämään kansainvälistymisosaamista paikkakunnalla. 

Kansainvälistyminen jää helposti innostuneiden yksilöiden harteille

Selvityksessä todetaan, että oppilaitosten ja muiden organisaatioiden kansainvälistä toimintaa kannattelevat usein aktiiviset, kansainvälisyydestä innostuneet yksilöt. Organisaation tuki on kuitenkin välttämätön, jotta kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälisyysosaamisen tukeminen voi vakiintua osaksi toimintaa. Organisaation tuki tarkoittaa käytännössä ennen kaikkea ylimmän johdon sitoutumista kansainvälisyyden edistämiseen sekä kansainvälisen toiminnan sitomista organisaatioiden strategioihin ja työsuunnitelmiin. 

Niillä alueilla, jotka ovat kansainvälisessä toiminnassa erityisen aktiivisia, on kansainvälistymisellä strateginen asema joko kunnassa tai organisaatiotasolla. Tällöin kansainvälistyminen on valittu tavaksi toimia ja kehittää toimintaa.
Yhteistyö yli kuntarajojen tai samassa kunnassa eri organisaatioiden välillä voi helpottaa kansainväliseen toimintaan osallistumista. Tällöin vastuu kansainväliseen hankkeeseen osallistumisesta ei jää yksittäisen oppilaitoksen tai organisaation vastuulle. 

Mahdollisuus kansainvälistymisen tasa-arvoon on olemassa

Hyvin erilaisista lähtökohdista toimivien oppilaitosten ja organisaatioiden on kuitenkin nykyään mahdollista osallistua kansainväliseen toimintaan. Selvityksen mukaan aktiivisia toimijoita löytyy sekä pienistä että suurista kunnista ja hyvin erilaisista kouluista ja oppilaitoksista. Opetushallituksen eri rahoitusohjelmat tukevat tätä omalta osaltaan. Ohjelmat tarjoavat erityistoimia myös uusille tai kokemattomille organisaatioille sekä runsaasti erityisiä tukimuotoja niitä tarvitseville yksilöille. Edellytyksiä kansainvälisyyden tasa-arvolle on siis olemassa. 

–    Jokaisella oppijalla tulee olla mahdollisuus päästä kehittämään kansainvälisyystaitoja, eikä paikkakunnan koko tai sijainti saa olla esteenä. Me Opetushallituksessa haluamme auttaa oppilaitoksia sekä kansainvälisen toiminnan kehittämisessä että löytämään juuri itselle sopivan tavan toteuttaa kansainvälistä toimintaa ja kehittää sellaisia tulevaisuustaitoja, joita esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön kautta voidaan hankkia, Minna Kelhä toteaa.