Uutinen

Luupin alla: Millaisia ovat varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamistrendit?

Ajankohtaista Varhaiskasvatus Ennakointi Tilastot
Millaista osaamista odotetaan varhaiskasvatuksen opettajilta ja johtajilta nyt sekä tulevaisuudessa? Luupin alla -sarjassa arvioidaan osaamistrendejä kahden eri aineiston eli Osaamisen ennakointifoorumin osaamistarvekyselyn sekä TE-palveluiden työpaikkailmoitusten valossa.
Luupin alla -juttusarjan tunnuskuva

Tarkastelun kohteena olivat TE-palveluissa vuosina 2017–2021 julkaistut työpaikkailmoitukset, joissa haettiin varhaiskasvatukseen opettajia ja johtajia.  Useimmiten etsittiin varhaiskasvatuksen opettajaa. 

Ilmoituksissa yleisimpiä osaamiseen liittyviä asiasanoja olivat pedagogiikka, vuorovaikutustaito, suomen kielen taito, kasvatustiede, kehittämistyö, positiivisuus, tiimityö, yhteistyö tai sosiaalipedagogiikka. Asiasanojen joukossa esiintyi runsaasti myös monia muodolliseen pätevyyteen liittyviä vaatimuksia, kuten kelpoisuus, tutkinto, rikosrekisteriote tai lastentarhanopettaja.

Työpaikkailmoitusten keskeisin sisältö voidaan kiteyttää siten, että etsinnän kohteena oli yhteistyötaitoinen ja suomen kieltä osaava henkilö, joka täyttää työn formaalit pätevyysvaatimukset ja jolla on vankka pedagoginen osaaminen. Tällaiset asiasanat esiintyivät vähintään 5 %:ssa ilmoituksista, kun valtaosalla asiasanoista esiintyvyys jäi alle prosenttiin. Asiasanan vähäinen esiintyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että siihen liittyvä osaaminen olisi alalla merkityksetöntä.

Tutkimustiedon valossa tiedetään, että työnantajat eivät kirjaa ilmoitukseen kaikkea tehtävässä vaadittavaa osaamista, vaan nostavat siihen muutamia keskeisimpiä osaamisia ja ominaisuuksia.

Varhaiskasvatuslaki muutti sitä, miten osaamisvaatimuksia sanoitetaan työpaikkailmoituksissa 

Aikavälillä 2017–2021 tapahtui muutamia selviä muutoksia siinä, miten työnantajat sanoittivat varhaiskasvatuksen opettajien ja johtajien työssä vaadittavaa osaamista.

Varhaiskasvatuslaki-sana esiintyi työpaikkailmoituksissa seurantajakson alkupuolella hyvin harvoin, mutta vuonna 2021 sen esiintyvyys kasvoi dramaattisesti eli peräti 40 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Syyskuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin sisältyi merkittäviä varhaiskasvatuksen henkilöstöön liittyviä uudistuksia, joten ymmärrettävästi se on alkanut vaikuttaa myös siihen, millaisiksi työpaikkailmoitukset laaditaan.

Tehtävässä edellytettävän ydinosaamisen sanoittamisessa pedagogista osaamista kuvattiin vuosina 2017–2019 yleisimmin asiasanalla kasvatustiede, vuosina 2020–2021 taas asiasanalla pedagogiikka, jonka esiintyvyys oli keskimäärin 60 %. Sosiaalipedagogiikka esiintyi verrattain usein vuosina 2017–2018, minkä jälkeen sen maininnat alkoivat vähentyä. Vastaavasti varhaiskasvatussuunnitelma tai kehittymishaluisuus alkoivat yleistyä vuonna 2021.

Osaamistarvekyselyssä nousee esille myös muita tulevaisuudessa tarvittavia osaamisalueita

Työpaikkailmoituksista piirtyy selvä trendi siitä, että varhaiskasvatukseen on haettu erityisesti pedagogisesti päteviä henkilöitä. Tarve tälle osaamiselle ei vähene tulevaisuudessakaan, sillä varhaiskasvatuslain uudistuksessa on pyritty vahvistamaan kasvatuksen laatua muutoksilla, jotka merkitsevät henkilöstön koulutustason nostoa.

Pedagoginen osaaminen näyttäytyi merkitystään kasvattavana osaamisalueena myös Opetushallituksen koordinoiman Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) osaamistarvekyselyssä, jossa syksyllä 2022 kartoitettiin eri alojen osaamistarpeita tulevaisuudessa. Kyselyn tulosten mukaan varhaiskasvatuksessa tarvitaan jatkossa yhä enemmän erityisopetukseen ja tukeen, inkluusioon, pedagogiikkaan, kulttuuriseen moninaisuuteen, digipedagogiikkaan ja kestävyyskasvatukseen liittyvää osaamista. Osa näistä osaamisista liittyy laajempiin yhteiskunnallisiin megatrendeihin, kuten digitalisaatioon ja kestävään kehitykseen.

Monet kyselyssä esille nousseista osaamisalueista eivät näy työpaikkailmoitusaineistossa, mikä kertoo siitä, että tulevaisuuden osaamistarpeiden arviointi pelkästään asiasanojen ja niistä laadittavien trendiennusteiden perusteella ei anna kattavaa kuvaa alasta. Työpaikkailmoituksista tehtäviä laskelmia ja ennusteita voi käyttää pohja-aineistona asiantuntijoiden arvioinnille, opponoinnille ja täydennyksille. 

Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on Opetushallituksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen asiantuntijaelin, joka tuottaa ennakointitietoa osaamis- ja koulutustarpeista Suomessa. Se tuo säännöllisesti yhteen laajan joukon koulutuksen ja työelämän asiantuntijoita pohtimaan, millaista koulutusta ja osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan.
Ennakoinnissa arvioidaan tulevaisuuden työmarkkinoita sekä työvoima- tai koulutustarpeiden kaltaisten määrällisten tekijöiden että osaamistarpeen kaltaisten laadullisten tekijöiden näkökulmasta. Näitä osa-alueita huomioidaan tulosten tulkinnassa ja koulutuksen kehittämisessä, mutta ne voidaan yhdistää jo aineistojen koonti- ja analyysivaiheessa, jolloin kumpikin näkökulma on mukana jo ennakointituloksissa. Tällöin työmarkkinoihin liittyviä laadullisia tekijöitä, kuten osaamista, kuvataan määrällisten attribuuttien kautta.
Tässä Luupin alla -jutussa kahden aineiston yhteen tuomista ja analysointia käsiteltiin varhaiskasvatusta koskevien työpaikkailmoitusaineiston avulla. Aineisto avaa kiinnostavan ikkunan työmarkkinoiden lähihistoriaan ja tämän hetken trendeihin: millaisia taitoja, tietoja tai kyvykkyyksiä työnantajat etsivät avoinna oleviin työpaikkoihin?
Työpaikkailmoitusten hyödyntämiseen osaamiskysynnän kuvaajana liittyy rajoitteita, mutta niistä voidaan kuitenkin tehdä päätelmiä siitä, millaista osaamista tai ominaisuuksia on pidetty tehtävän kannalta merkityksellisimpinä. Ilmoitukset avaavat monipuolisia mahdollisuuksia tarkastella työtä koskettavien muutosten ajallista ulottuvuutta. Asiasanojen esiintyvyydessä tapahtuvat muutokset kuvaavat esimerkiksi teknologisen kehityksen, sosiokulttuurisen ympäristön, sääntelyn tai muiden muutostekijöiden vaikutusta työhön. 

Luupin alla -sarjassa pureudutaan tilastojen avulla kiinnostaviin teemoihin koulutuksessa, oppimisessa ja kansainvälistymisessä. Nostamme esille näkökulmia eri tilasto- ja tutkimuslähteistä ja pohdimme, miltä maailma näyttää, kun sitä tarkastelee numeroina.