Luupin alla: Millaisia ovat varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamistrendit?
Tarkastelun kohteena olivat TE-palveluissa vuosina 2017–2021 julkaistut työpaikkailmoitukset, joissa haettiin varhaiskasvatukseen opettajia ja johtajia. Useimmiten etsittiin varhaiskasvatuksen opettajaa.
Ilmoituksissa yleisimpiä osaamiseen liittyviä asiasanoja olivat pedagogiikka, vuorovaikutustaito, suomen kielen taito, kasvatustiede, kehittämistyö, positiivisuus, tiimityö, yhteistyö tai sosiaalipedagogiikka. Asiasanojen joukossa esiintyi runsaasti myös monia muodolliseen pätevyyteen liittyviä vaatimuksia, kuten kelpoisuus, tutkinto, rikosrekisteriote tai lastentarhanopettaja.
Työpaikkailmoitusten keskeisin sisältö voidaan kiteyttää siten, että etsinnän kohteena oli yhteistyötaitoinen ja suomen kieltä osaava henkilö, joka täyttää työn formaalit pätevyysvaatimukset ja jolla on vankka pedagoginen osaaminen. Tällaiset asiasanat esiintyivät vähintään 5 %:ssa ilmoituksista, kun valtaosalla asiasanoista esiintyvyys jäi alle prosenttiin. Asiasanan vähäinen esiintyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että siihen liittyvä osaaminen olisi alalla merkityksetöntä.
Tutkimustiedon valossa tiedetään, että työnantajat eivät kirjaa ilmoitukseen kaikkea tehtävässä vaadittavaa osaamista, vaan nostavat siihen muutamia keskeisimpiä osaamisia ja ominaisuuksia.
Varhaiskasvatuslaki muutti sitä, miten osaamisvaatimuksia sanoitetaan työpaikkailmoituksissa
Aikavälillä 2017–2021 tapahtui muutamia selviä muutoksia siinä, miten työnantajat sanoittivat varhaiskasvatuksen opettajien ja johtajien työssä vaadittavaa osaamista.
Varhaiskasvatuslaki-sana esiintyi työpaikkailmoituksissa seurantajakson alkupuolella hyvin harvoin, mutta vuonna 2021 sen esiintyvyys kasvoi dramaattisesti eli peräti 40 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Syyskuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin sisältyi merkittäviä varhaiskasvatuksen henkilöstöön liittyviä uudistuksia, joten ymmärrettävästi se on alkanut vaikuttaa myös siihen, millaisiksi työpaikkailmoitukset laaditaan.
Tehtävässä edellytettävän ydinosaamisen sanoittamisessa pedagogista osaamista kuvattiin vuosina 2017–2019 yleisimmin asiasanalla kasvatustiede, vuosina 2020–2021 taas asiasanalla pedagogiikka, jonka esiintyvyys oli keskimäärin 60 %. Sosiaalipedagogiikka esiintyi verrattain usein vuosina 2017–2018, minkä jälkeen sen maininnat alkoivat vähentyä. Vastaavasti varhaiskasvatussuunnitelma tai kehittymishaluisuus alkoivat yleistyä vuonna 2021.
Osaamistarvekyselyssä nousee esille myös muita tulevaisuudessa tarvittavia osaamisalueita
Työpaikkailmoituksista piirtyy selvä trendi siitä, että varhaiskasvatukseen on haettu erityisesti pedagogisesti päteviä henkilöitä. Tarve tälle osaamiselle ei vähene tulevaisuudessakaan, sillä varhaiskasvatuslain uudistuksessa on pyritty vahvistamaan kasvatuksen laatua muutoksilla, jotka merkitsevät henkilöstön koulutustason nostoa.
Pedagoginen osaaminen näyttäytyi merkitystään kasvattavana osaamisalueena myös Opetushallituksen koordinoiman Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) osaamistarvekyselyssä, jossa syksyllä 2022 kartoitettiin eri alojen osaamistarpeita tulevaisuudessa. Kyselyn tulosten mukaan varhaiskasvatuksessa tarvitaan jatkossa yhä enemmän erityisopetukseen ja tukeen, inkluusioon, pedagogiikkaan, kulttuuriseen moninaisuuteen, digipedagogiikkaan ja kestävyyskasvatukseen liittyvää osaamista. Osa näistä osaamisista liittyy laajempiin yhteiskunnallisiin megatrendeihin, kuten digitalisaatioon ja kestävään kehitykseen.
Monet kyselyssä esille nousseista osaamisalueista eivät näy työpaikkailmoitusaineistossa, mikä kertoo siitä, että tulevaisuuden osaamistarpeiden arviointi pelkästään asiasanojen ja niistä laadittavien trendiennusteiden perusteella ei anna kattavaa kuvaa alasta. Työpaikkailmoituksista tehtäviä laskelmia ja ennusteita voi käyttää pohja-aineistona asiantuntijoiden arvioinnille, opponoinnille ja täydennyksille.
Luupin alla -sarjassa pureudutaan tilastojen avulla kiinnostaviin teemoihin koulutuksessa, oppimisessa ja kansainvälistymisessä. Nostamme esille näkökulmia eri tilasto- ja tutkimuslähteistä ja pohdimme, miltä maailma näyttää, kun sitä tarkastelee numeroina.