Osaamisen ennakointifoorumi: Maahanmuutolla voidaan paikata osaajapulaa työvoimapulasta kärsivillä aloilla

Työikäisen väestön määrän supistuminen vuoden 2009 jälkeen on lisännyt maahanmuuttotaustaisen työvoiman tarvetta entistä useammassa ammatissa. Vuoteen 2030 mennessä nykyisestä työvoimasta eläköityy noin viidennes.

Kun työpaikat ja työelämän tarpeet sekä tarjolla olevan työvoiman määrä tai osaaminen eivät kohtaa, puhutaan kohtaanto-ongelmasta. Joillakin ammattialoilla voi olla kova kilpailu avoimista työpaikoista samalla, kun toisia vaivaa työvoimapula. Ilman maahanmuuton vaikutusta nykyistä useammalla alalla olisi jo tänä päivänä puutetta osaajista.

– Lähitulevaisuudessa työperäinen maahanmuutto on yhä keskeisempi voimavara kohtaannon parantamiseksi erityisesti niillä aloilla, joissa osaajista on suuri pula, toteaa Osaamisen ennakointifoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Petri Lempinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

– Tämä edellyttää työhön johtavan maahanmuuton tarpeiden huomioimista korkeakoulutuksen lisäksi ammatillisessa koulutuksessa. Toimenpiteitä tulee kohdistaa erityisesti ammattialoille, joissa osaajapula on pahin tai elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeet merkittävimmät.

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon edistäminen on keskeinen keino parantaa Suomen työmarkkinoiden toimivuutta, mikä on edellytys talouden ja hyvinvoinnin kasvulle. Samalla tulee arvioida nousevien toimialojen tarpeet, jotta Suomi voi menestyä vihreän siirtymän avaamissa liiketoimintamahdollisuuksissa.

Tukea jatko- ja täydennyskoulutuksesta

Osaamisen ennakointifoorumi esittää, että työ- ja koulutusperäisten maahanmuuttajien osaamista tulisikin hyödyntää entistä paremmin ammatillista koulutusta tai korkeakoulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa työvoiman tarve kasvaa tulevaisuudessa.

– Tämä edellyttää jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksien kehittämistä sekä ulkomailla suoritetun koulutuksen tunnistamista ja tunnustamista, toteaa ohjausryhmän varapuheenjohtaja Paula Merikko Opetushallituksesta.

Samalla tulee vahvistaa niitä tekijöitä, jotka tekevät Suomesta ulkomaisille osaajille kansainvälisesti houkuttelevan paikan opiskella, tutkia, työllistyä ja yrittää. Kansainvälistyvässä yhteiskunnassa on niin ikään huolehdittava monikulttuurisuusosaamisen vahvistamisesta kaikilla aloilla.

Kestävyys- ja digiosaamiset osaksi eri alojen koulutusta

Työ- ja koulutusperäisellä maahanmuutolla voidaan paikata osaajapulaa myös yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Eläköityvän työvoiman mukana poistuva osaaminen heikentää kansallista omavaraisuutta kriisiolosuhteissa esimerkiksi energia-, vesi- ja jätehuollossa, elintarvikealalla sekä lääkevalmistukseen keskittyvässä kemianteollisuudessa.

Samanaikaisesti tekoälyyn, robotiikkaan ja automatisaatioon liittyvien teknologioiden kehittyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia eri ammattialoille. Uuden työvoiman koulutukseen kaivataan lisää vihreään siirtymään, digitaaliseen teknologiaan, tietoturvaan ja -suojaan sekä kyberturvallisuuteen liittyvää osaamista. Myös ennakointiosaamista sekä erilaisiin ympäristö-, terveys- ja turvallisuusuhkiin varautumiseen liittyvää osaamista tulee vahvistaa yhä useammilla aloilla.

– Osaamisen ennakointifoorumin työssä ja suosituksissa on huomioitu se, että yhä useammilla aloilla tarvitaan kestävyys- ja digiosaamista. Kun tähän liittyviä tietoja ja taitoja kartutetaan osana eri alojen koulutusta, turvataan esimerkiksi vihreän siirtymän kannalta riittävä työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa, Lempinen toteaa.

– Koulutuksessa tulisikin huomioida varsinkin kestävään kehitykseen ja digitalisaatioon liittyvät osaamiskapeikot.

Lisätiedot:

Petri Lempinen, ylijohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 029 533 0180, etunimi.sukunimi [at] gov.fi
Paula Merikko, asiakkuudet ja tieto -päätoiminnon johtaja, Opetushallitus, p. 029 533 1783, etunimi.sukunimi [at] oph.fi