Tekoälyn mahdollisuudet, rajoitteet ja uhat puhututtivat verkostotapaamisessa

Yhdenvertaiset osaamisen kehittämismahdollisuuden kaikille

Erityisasiantuntija Tomi Kytölä opetus- ja kulttuuriministeriöstä korosti avauspuheenvuorossaan sitä, että elämme jo nyt vahvasti digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Paljon on kehitetty, mutta jatkossa pitää entistä enemmän kiinnittää huomiota siihen, miten varmistetaan kaikille yhdenvertaiset osaamisen kehittämismahdollisuudet perusdigitaitojen ja toisaalta ammatillisen osaamisen osalta.  Tämä edellyttää laajaa vuoropuhelua. Tärkeää on myös, miten osaamisen kehittymistä seurataan eri tasoilla. Myös opettajien digipedagogisen osaamisen kehittämistä tulee tukea ja varmistaa ajantasainen ammatillinen osaaminen.

Kytölä pohti sitä, miten oppilaitosten arkea voitaisiin tukea paremmin digitaalisuuden keinoin. Keskeisiä asioita ovat esimerkiksi yhteisten pelisääntöjen luominen, yhteentoimivuuden sekä koulutuksen järjestäjien kyvykkyyden varmistaminen. Nopeasti kehittyvän teknologian hyödyntämistä tulee arvioida kriittisesti ja tarvittaessa luoda pelisäännöt sen käytölle. Kytölän mukaan digitalisaatio haastaa myös sivistyksen käsitettä.

Uuden hallitusohjelman toimeenpano on käynnistymässä. Hallitusohjelman lisäksi muita keskeisiä toimeenpanoa ohjaavia asiakirjoja ovat muun muassa Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset sekä Suomen digitaalinen kompassi.

Mitä olisi hyvä tietää datasta ja tekoälystä?

Tekoäly muuttaa käsityksiämme tiedosta ja tietämisestä sekä tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista. Sitran johtavan asiantuntijan Tarmo Toikkasen mukaan keskeistä on kyky ymmärtää erilaisten tekoälyjen toimintalogiikkaa ja hyödyntämismahdollisuuksia ja toisaalta rajoitteita. Hän varoitti muun muassa tekoälyn inhimillistämisen vaaroista - tekoäly ei ole persoona, jolla olisi ratkaisu kaikkeen. Tekoälyn käyttäjien tulisikin olla tietoisia sen taustalla olevasta matriisilaskennasta. Tekoälyn riskeiksi Toikkanen tunnisti myös valetiedon leviämisen, hyperpersonoinnin sekä kognitiivisen vapauden rajoittumisen pidemmällä aikavälillä.

Euroopan unionin tekoälyasetus on parhaillaan valmistelussa. Sääntelyä on tulossa jo ensi keväänä datan käytöstä ja mainonnan kohdentamisesta. Asetuksen mukaan Euroopan alueella ei olisi enää sallittua kohdentaa mainontaa alaikäisille tai arkaluontoisten tietojen perusteella.

Tilaisuuden keskustelussa nousi esiin myös datan ja tekoälyn käytön taloudellinen ja ekologinen kestävyys. ChatGPT-vierailun arvioidaan olevan päästöjen suhteen 4-5 kertainen Google-hakuun verrattuna. Toikkanen vinkkasi, että tekoälyn teemoista käydään vilkasta keskustelua myös Tekoäly oppimisen tukena -Facebook-ryhmässä.

Tekoälyn pedagoginen käyttö vaatii ymmärrystä toimintaperiaatteista

Tekoälytyökalut kehittyvät vauhdilla, mutta ne voivat olla jokaisen opettajan työkaluja vasta sitten kun opettajalla itsellään on riittävä ymmärrys tekoälystä. Opettajien tulisikin kehittää ymmärrystä siitä, mitä tekoäly on - sen haasteista ja mahdollisuuksista.

Koulutuspäällikkö Miia Mäentausta Työtehoseurasta kertoi konkreettisia esimerkkejä, mitä Työtehoseuralla on tehty henkilöstön osaamisen kehittämiseksi ja miten opiskelijoita ohjataan tekoälyn hyödyntämisessä. Hän kertoi myös, miten tekoälyä hyödynnetään muutoin koulutusliiketoiminnassa. Työtehoseurassa on muun muassa muodostettu yhteistä tilannekuvaa, kartoitettu tekoälysovelluksia ja järjestetty tekoälykoulutus koko henkilöstölle sekä visioitu yhdessä tulevaa.

Seuraava digiverkoston tapaaminen järjestetään ensi tammikuussa 24.1.2024. Keskustelu teemasta jatkuu eri foorumeilla. Erilaisiin tapahtumiin osallistuminen ja verkostojäsenyys ovat hyviä tapoja pysyä kehityksessä mukana.