Terveiset #Murros-tapahtumasta - Teknologinen murros muokkaa ammatillisen koulutuksen todellisuutta

Mikä puhututti? - Näkymiä teknologian ja digitalisaation hyödyntämiseen

#Murros-tapahtuma keräsi Keravalle paikan päälle yli 300 vierailijaa. Esityksiä seurasi kahden eri YouTube-lähetyksen kautta parhaimmillaan 300 osallistujaa. Lisäksi tapahtumaa varten rakennetussa Metaversessä oli päivän aikana 1032 kävijää. Eräs päivän puhuttavista teemoista oli tekoäly ja sen vaikutukset oppimiseen, opettamiseen ja arviointiin. Teknologia mahdollistaa erilaisia havainnollistamisen tapoja ja uudenlaista kommunikointia. Esimerkiksi robottien käyttäminen kielenoppimisen tukena voi auttaa oppijaa rohkaistumaan myös aidoissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Teknologian hyödyntämisessä koulutuksessa tärkeintä onkin tuottaa aina lisäarvoa oppijoille ja oppimiseen.

Uusiin teknologioihin, kuten tekoälyyn, tulisi lähtökohtaisesti suhtautua avoimesti, koska yleensä ne tulevat jäädäkseen. Esimerkiksi ChatGPT mahdollistaa oivallisella tavalla tekoälyn mahdollisuuksien ja rajoitteiden tarkastelun oppijoiden kanssa. Tulevaisuudentutkija Risto Linturin sanoikin esityksessään, että ”Opettajasta on tulossa viimeistään nyt mentori ja AI opettaa yksityiskohtia”.  Automatisointi luo Linturin mukaan puitteita oppimiselle, ja oppimiskykyä on kehitettävä eri keinoin. Linturi korosti esimerkiksi ongelmanratkaisutaitojen, kokonaisuuden hahmottamiskyvyn, vertailukyvyn, tulevaisuusajattelutaitojen sekä lähteiden arviointitaidon lisääntyvää merkitystä.

Tulevaisuuden osaamistarpeet olivat tapahtuman keskusteluissa ja esityksissä pinnalla. Suomen Yrittäjien koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen oli huolissaan osaajien riittävyydestä ja piti tärkeänä huolehtia jokaisen kyvyistä pysyä mukana teknologian muutoksessa. Helsingin yliopiston kognitiotieteen yliopistonlehtori Anna-Mari Rusanen huomioi puheessaan lukutaitohaasteet ja kannusti pohtimaan, milloin ja miten esimerkiksi Chat GPT:tä voidaan hyödyntää. Tällaiset uudet teknologiat nostavat esiin hänen mukaansa myös tietoturvakysymykset.  Tulevaisuuden turvallisuudesta puhunut työelämäprofessori Jarno Limnéll puolestaan loi toivon valoa. Hän kertoi taisteluiden käytävän jatkossa erityisesti ihmisten mielistä.

Oppimisanalytiikasta puhuneen SASKY:n opettaja, TVT-koordinaattori Jarno Haapaniemen mukaan oppimisanalytiikan ja oppijan oman datan hyödyntäminen henkilökohtaistamisessa sekä oppimisen ja ohjauksen personoinnissa avaa paljon uusia mahdollisuuksia. Näitä tulisikin kyetä valjastamaan tarkoituksenmukaisesti tukemaan eri ikäisten oppijoiden oppimista ja koulutuspolkua. 
 

Digiverkoston tapaamisessa pohdittiin uhkia ja mahdollisuuksia

Opetushallituksen luotsaama Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa -verkosto kokoontui #Murros-tapahtuman yhteydessä. Tapaamisessa keskusteltiin ja jaettiin kokemuksia tapahtuman annista. Kokemustenvaihtoon johdatti opetusneuvos Minna Taivassalo Opetushallituksesta, ja havaintojaan toivat esiin panelistit rehtori Anna-Mari Leinonen Keudasta, kehittämispäällikkö Reetta Paloheimo Oppiva Investistä, opetusneuvos Sanna Laiho Opetushallituksesta ja projektipäällikkö Ari Laitala, Suomen ympäristöopisto Syklistä. Lisäksi linjoilla olleet jakoivat omia oivalluksiaan.

Teknologian hyödyntäminen opetuksessa mahdollistaa uudenlaisia oppimistapoja. Parhaimmillaan se motivoi oppijaa sekä ruokkii luovuutta. Oppimisympäristöjä on kehitetty työelämän tarpeita vastaaviksi ja teknologia voi mahdollistaa sellaisten asioiden oppimista, joita ei perinteisissä oppimisympäristöissä ole ollut mahdollista oppia.  Digiverkoston jäsenet nostivat esiin huolen eettisistä näkökulmista, joita tulee pohtia myös uusissa teknologiaympäristöissä. ChatGPT ja muut tekoälyä hyödyntävät sovellukset ovat ajankohtaisia esimerkkejä teknologioista, jotka haastavat käsityksiämme oppimisesta, opettamisesta ja arvioinnista. Erilaisiin tekoälysovelluksiin liittyvät rajoitteet tulisi tiedostaa, ja siksi esimerkiksi ChatGPT:tä tulisikin hyödyntää vain oppimisen tukena ja työvälineenä.

Kriittisen medialukutaidon osaamisen merkitys kasvaa vahvasti tulevina vuosina, jotta erotamme oikean tiedon väärästä.  #Murros-tapahtumassa nähtiin, kuinka esimerkiksi tekstin ja puheen tuottamisen ja muuntamisen tavat teknologiaa hyödyntäen ovat monipuolistuneet, samoin kuin ratkaisujen visuaalisuus on kehittynyt eteenpäin. Verkostossa pohdittiin, miten koulutuksessa varmistetaan riittävä henkilöstön osaaminen teknologiamurroksen edetessä. Arjessa olisi hyvä olla aikaa avoimelle kollegiaaliselle keskustelulle sekä tiedon ja kokemusten jakamiselle.   

Verkostotapaamisessa keskusteltiin teknologiakehyksen myötä syntyvistä ammatillisen koulutuksen sisältöjen uudistamistarpeista. Digitaalinen osaaminen ammatillisessa koulutuksessa -oppaassa on esitetty, että kehittyvien teknologioiden kokeiluja työprosessissa mahdollistava tutkinnon osa lisättäisiin valinnaiseksi kaikkiin ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteisiin. Ajatuksena on ollut myös luoda digitaalisen osaamisen temaattinen luokittelu eri tutkintotyypeille, mikä helpottaisi osaamisen sanoittamista eri tutkintojen perusteisiin.  

Verkosto keskusteli myös oppimisanalytiikan hyödyntämisen mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Näitä nähtiin olevan muun muassa seuraavilla osa-alueilla: aiemmin hankittu osaaminen, osaamisen hankkiminen ja osoittaminen, yhteisöllisyys ja osallisuus, oppimisen tuki, hyvinvointi- ja toimeentulo sekä tavoitteiden asettaminen ja seuranta. 

Verkoston tapaamisessa todettiin, että oppimiseen liittyvät lainalaisuudet säilyvät kuitenkin edelleen, vaikka toimintaympäristö ympärillä muuttuu. Oppilaitoksissa tarvitaankin keskustelua ajankohtaisista ilmiöistä sekä verkostoitumista ja tiedonvaihtoa muiden alan toimijoiden kesken. Ne ovat keinoja uudistua. Murroksen kaltaiset tapahtumat ovat siksi tärkeitä kohtaamisen paikkoja.

Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa -verkosto seuraa teknologiakehitystä, nostaa esiin hyviä käytänteitä ja luo tilaa keskustelulle digitalisaation ja teknologian murroksen ympärillä. Verkosto kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa.

Kirjoittajat: opetusneuvokset Minna Taivassalo ja Sanna Laiho, Opetushallitus sekä kehittämispäällikkö Reetta Paloheimo, Oppiva Invest.

Ajankohtaista teemaan liittyen: