Toisen kotimaisen kielen oppimista kouluissa vahvistetaan – valtionavustus nyt haettavissa

Toisella kotimaisella kielellä tarkoitetaan sekä ruotsinkielisissä kouluissa opetettavaa suomen kieltä että suomenkielisissä kouluissa opetettavaa ruotsin kieltä. Suomenkielisten koulujen ruotsin kielen opetuksella ja ruotsinkielisten koulujen suomen kielen opetuksella on kuitenkin hyvin erilaiset tavoitteet ja tasovaatimukset. Kyseisten kielten opetuksen yhteisenä haasteena on, että sekä suomen- että ruotsinkieliset lapset ja nuoret kokevat pärjäävänsä englannin kielellä kaikissa yhteyksissä ja kiinnostus toista kotimaista kieltä kohtaan laskee.

Pääministeri Sanna Marinin hallitus lanseerasi Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelman vuonna 2022. Kehittämisohjelman toimenpiteillä halutaan vahvistaa toisen kotimaisen kielen opetusta. Opetushallitus, jonka vastuulla on ohjelman toteuttaminen, on laatinut yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa kehittämisohjelman toimenpiteet toisen kotimaisen kielen vahvistamiseksi sekä kansalliskielistrategian linjausten toteuttamiseksi. Kehittämisohjelman toimenpiteisin on varattu miljoona euroa. 

Kielten opetuksesta selvitys

Osana kehittämisohjelmaa Opetushallitus muun muassa laatii selvityksen kielten opetuksen sekä äidinkielenomaisen opetuksen tilanteesta ja kehittämismahdollisuuksista perusopetuksessa ja toisella asteella. Äidinkielenomainen kielen opetus on suunnattu oppilaille, jotka kasvavat kaksikielisessä kotiympäristössä. Selvitys toteutetaan vuoden 2023 aikana. 

Selvitys koskee kaikkia kouluissa opetettavia kieliä. Toisen kotimaisen kielen osalta tavoitteena on erityisesti tarkastella kielenopetusta oppimäärien näkökulmasta. Toisen kotimaisen kielen osalta halutaan myös löytää keinoja, joilla kehitetään toisen kotimaisen kielen opiskelulle jatkumoja lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta jatko-opintoihin ja työelämään.

Valtionavustus A1-ruotsin opetuksen laajentamiseen

Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelman merkittävin toimenpide on valtionavustus, jonka avulla kuntia kannustetaan tarjoamaan nykyistä joustavammin ruotsin kielen opetusta pitkänä A1-kielenä perusopetuksessa. Perusopetuksen järjestäjät voivat hakea valtionavustusta A1-ruotsin opetuksen laajentamiseen 28.2.2023 asti. Jaossa on yhteensä 500 000 euroa.

Avustuksella halutaan tarjota eri puolilla Suomea asuville lapsille mahdollisuus valita ruotsi A1-kieleksi joustavammin ja samalla mahdollistaa ruotsin kielen opiskelun aloittaminen jo ensimmäisellä luokalla. Joustoa tulisi lapsen näkökulmasta ryhmäkoon pienentämisestä siten, että ryhmä voidaan rehtorin päätöksellä käynnistää hyvinkin pienellä oppilasmäärällä.  

Valtionavustusten käyttötarkoituksena on lisätä lasten kiinnostusta ja motivaatiota ruotsin kielen opiskelua kohtaan sekä lisätä huoltajien tietoisuutta niistä hyödyistä, joita ruotsin kielen taidoista on. Avustuksen käyttötarkoituksena on myös tarjota oppijalle monipuolisia kokemuksia ruotsin kielestä sekä siihen liittyvistä kulttuureista. 

Kehittämisohjelma tukee kansalliskielistrategiaa

Kehittämisohjelman tavoitteena on myös vahvistaa toisen kotimaisen kielen opiskelua erityisesti ammatillisen koulutuksen palvelualoilla. Tähänkin tarkoitukseen on ollut haettavissa valtionavustus. Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelma tukee omalta osaltaan myös kansalliskielistrategiaa, joka turvaa kaikkien oikeuden saada palvelua kansalliskielillä ja parantaa kieli-ilmapiiriä.

Kehittämisohjelmassa on jo aikaisemmin tänä vuonna ollut haettavissa valtionavustuksia toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelman toimenpiteiden täytäntöönpanoa varten varhaiskasvatuksesta lukiokoulutukseen. Opetushallitus käsittelee parhaillaan näitä hakemuksia ja tekee niitä koskevat päätökset helmikuun aikana. Valtionavustuksia on ollut haettavissa myös opetustoimen henkilöstökoulutukseen.

Lisätietoja:

Johtaja Kurt Torsell, kurt.torsell [at] oph.fi, p. +358 29 533 1887 
Johtaja Jarkko Niiranen, jarkko.niiranen [at] oph.fi, p. +358 29 533 1440