Varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa oli toukokuun lopussa vajaat 10 300 ukrainalaista

Tilastojen mukaan toukokuussa varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistui hieman vähemmän ukrainalaisia kuin huhtikuussa. Muissa koulutusmuodoissa heidän määränsä oli jonkin verran kasvanut, selkeimmin perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. 

Laskusta huolimatta perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oli edelleen selvästi eniten ukrainalaisia: heidän määränsä oli 5 700. Toiseksi suurin ryhmä olivat varhaiskasvatuksessa olevat, joita oli nyt vajaat 1 670.

Tilapäistä suojelua vähintään vuoden saaneet ukrainalaiset ovat voineet hakea keväästä alkaen kotikuntaa Suomesta. Kaikissa varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa toukokuussa olleista ukrainalaisista neljänneksellä oli kotikunta. Eniten kotikuntalaisia oli perusopetuksessa (55 %) ja ammatillisessa koulutuksessa (53 %) olevissa.

Perusopetuksessa ja siihen valmistavassa opetuksessa lähes kaikki ukrainalaiset kotikuntalaiset olivat myös oppivelvollisia. Ammatillisessa koulutuksessa ja tutkintokoulutukseen valmistavassa TUVA-koulutuksessa oppivelvollisia oli vähemmän.

– Kotikunnan hakemista suositellaan, sillä se tarkoittaa monella hallinnonalalla parannuksia oikeuksiin. Kotikunnan saaneella on esimerkiksi ns. subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen ja oppivelvollisuus. Myös tilapäisessä suojelussa olevilla on yhtäläinen oikeus perusopetukseen, mutta oppivelvollisuuden myötä kouluun ja oman luokan viiteryhmään kiinnittyminen vahvistuu, sanoo opetusneuvos Katri Kuukka.

Syksyn tilanne tarkentuu syyskuun jälkeen

Ukrainalaisten määrät varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa uuden toiminta- ja lukuvuoden alkaessa selviävät syyskuun jälkeen, kun varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjät ovat saaneet kirjattua tilanteensa Opetushallituksen VARDA- ja KOSKI-tietovarantoihin.

Kesän jälkeen ukrainalaisia oppilaita ja opiskelijoita siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen ja TUVA-koulutuksesta toisen asteen koulutuksiin. Opetushallitus järjestää elokuun lopussa perusopetuksen järjestäjille webinaarin, jossa valotetaan sujuvaan siirtymään liittyviä käytäntöjä hallinnon, tutkimuksen ja kentän kannalta. 

– Webinaari on vastausta kentältä kantautuneeseen huoleen siitä, millaisia haasteita siirtymisessä saattaa olla. Moni ukrainalaisperhe odottaa sodan loppumista ja pääsyä takaisin kotiin mahdollisimman pian, jolloin koulutukseen sitoutuminen on ehkä jäänyt heikolle tasolle. Vaikka toivoa sodan loppumiseen on pidettävä yllä, lapsen ja nuoren kannalta olisi tärkeää kiinnittyä koulun ja oppimisen kontekstiin. Kielen oppiminen, vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen sekä ystävien ja sosiaalisten kontaktien saaminen auttaa elämistä ja suomalaisen yhteiskunnan toimintaan osallistumista, sanoo Kuukka.