Vastuullisuus näkyy kattavasti Opetushallituksen toiminnassa
– Lähtökohtamme on, että kaikki toimintamme perustuu ilmastovastuullisuudelle ja kestäville elämäntavoille. Tämä koskee sekä toimialan kehittämistyötä että viraston omaa toimintaa, sanoo vastuullisuusraportin laatinutta Opetushallituksen Agenda 2030 -työryhmää vetävä johtaja Mikael Mantila.
Työryhmä koordinoi kestävän kehityksen toteuttamista ja kestävyystavoitteiden saavuttamista Opetushallituksen omissa prosesseissa, mistä syntyy viraston jalanjälki. Opetushallituksen kädenjälki puolestaan muodostuu siitä, miten se vahvistaa vastuullisuutta toimialallaan kasvatuksessa, koulutuksessa ja kansainvälistymisessä. Tätä koordinoidaan osana viraston vaikuttavuustoimintaa.
Opetushallitukselle tärkeät YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteet sekä niiden pohjalle rakennetut omat tavoitteet näkyvät siinä, miten virasto pyrkii vaikuttamaan toimialaan ja yhteiskuntaan normi- ja informaatio-ohjauksellaan sekä kehittämistyöllään.
Yksi YK:n Agenda 2030 -tavoitteista on hyvä koulutus, jonka kehittäminen on myös Opetushallituksen ydintoimintaa. Viraston omana tavoitteena on kestävän kehityksen oppimisen ja osaamisen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa, kaikilla koulutusasteilla ja jatkuvassa oppimisessa.
– Pyrimme normiohjauksella varmistamaan, että kestävä kehitys on osa oppimispolkua varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Varhaiskasvatussuunnitelman, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien sekä ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteissa tarkastellaan kestävää kehitystä oppilaan ja opiskelijan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Yhteiskunnan ja ympäristön muutokset edellyttävät perusteiden jatkuvaa tarkistamista, jotta ne pystyvät vastaamaan ajankohtaisiin kestävyyskysymyksiin, sanoo Agenda 2030 -työryhmässä mukana oleva opetusneuvos Anne Liimatainen.
Kestävän kehityksen tematiikan tukeminen näkyy myös valtionavustusrahoituksessa, jota Opetushallitus myöntää kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien kehittämis-, kokeilu- ja käynnistämishankkeisiin. Rahoitusta jaetaan yhteiskunnallisesti ja koulutuksen kannalta ajankohtaisiin ja tärkeisiin teemoihin.
– Rahoitusta suuntaamalla voimme tukea myös toimintatapojen muutosta. Kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän edellyttämä osaamisen vahvistaminen on sisältynyt useisiin hankehakuihin. Esimerkiksi laajassa Ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeessa on ohjattu reilut 4 miljoonaa euroa valtion erityisavustusta perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten hankkeille eri puolille Suomea. Lisäksi ammatillisen koulutuksen vihreän siirtymän ja kestävän kehityksen vahvistamista tuettiin 3,5 miljoonalla eurolla, kertoo Liimatainen.
Viime vuosina koko yhteiskuntaan vaikuttaneet haasteet ovat nostaneet esille hyvinvoinnin ja oppimisen vahvan yhteyden. Vuonna 2022 haasteet kasvoivat entisestään edelleen jatkuneen koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Opetushallitus tuki toimialaa sotaa paenneiden ukrainalaislasten ja nuorten varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestämisessä mm. ohjeistuksilla ja tukimateriaaleilla. Ukrainasta paenneiden tilannetta huomioitiin myös viraston kansainvälistymistoimintojen rahoitusohjelmissa ja hankkeissa.
Ympäristövastuullisuuden vahvistaminen näkyi monin tavoin myös Opetushallituksen kansainvälistymistoiminnoissa. Esimerkiksi EU:n Erasmus+ - ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmissa on tuettu ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä koskevien tietojen, taitojen ja asenteiden kehittymistä.
Opetushallituksen merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät tietotekniikasta, toimitiloista ja virkamatkoista
Opetushallituksen jalanjälki koostuu mm. viraston ympäristövaikutuksista ja talousvastuusta. Vastuullisuusraportissa käydään läpi myös sitä, miten viraston jalanjälkeä on pyritty pienentämään.
Keskeisimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat tieto- ja viestintäteknologian käytöstä, toimitiloista sekä henkilöstön virkamatkoista. Viraston käytössä on ollut 3 kokonaista kerrosta Senaatti-kiinteistöjen virastotalossa Helsingin Hakaniemessä. Vuonna 2022 jatkunut hybridityöskentely osin toimistolla ja osin etätöissä jätti viraston toimitilatehokkuuden kauas valtion toimintastrategian tavoitetasosta. Tilojen käyttöaste on koronan jäljiltä jäänyt matalaksi, mistä syystä Opetushallitus on päättänyt luopua kokonaan yhdestä kerroksesta vuoden 2023 lopussa.
Henkilöstön virkamatkojen määrä ja niistä aiheutuneet päästöt kasvoivat vuoteen 2021 verrattuna. Päästöt jäivät kuitenkin selvästi vähäisemmäksi kuin koronaa edeltävänä aikana: vuoden 2022 päästöt olivat reilusti alle puolet siitä mitä ne olivat vuonna 2019. Muun muassa yleistyneet etätapaamiset ovat vähentäneet matkustamista. Vähäpäästöiseen matkustamiseen kannustetaan valtion matkustusstrategiassa ja Opetushallituksen matkustusohjeissa.
Ympäristövaikutuksia syntyy myös hankinnoista. Opetushallituksen Agenda 2030 -työryhmä ja hankintatiimi aloittivat vuonna 2022 yhteistyön hankintojen ekologisen kestävyyden edistämiseksi. Keskeistä on ajatus siitä, että jokaisessa hankinnassa voidaan pyrkiä kohti ekologisempaa vaihtoehtoa.