Lähes 50 000 suomalaisten korkeakoulujen opiskelijaa ja henkilökunnan jäsentä on parantanut kansainvälistä osaamistaan Erasmus+ -ohjelman avulla ohjelmakaudella 2014 – 2020

Erasmus+ -ohjelmakaudella 2014 – 2020 korkeakouluopiskelijoiden ja -henkilöstön eurooppalainen liikkuvuus jatkui edeltäviltä ohjelmakausilta. Uutena liikkuvuustoimintona alkoi vuonna 2015 Euroopassa sijaitsevien ohjelmamaiden ulkopuolisten maiden korkeakoulujen kanssa toteutettava globaali liikkuvuus. Globaali liikkuvuus toi mahdollisuuden korkeakouluille rakentaa liikkuvuusyhteistyötä uusien maiden kanssa ja toiminto sisälsi mahdollisuuden kustantaa myös saapuvien liikkujien apurahoja. 

Ohjelmakauden aikana Erasmus+ -ohjelmasta tuettiin suomalaisten korkeakoulujen kansainvälistä liikkuvuutta yhteensä noin 83,5 miljoonalla eurolla. Korkeakoulujen kiinnostus globaaliliikkuvuutta kohtaan nousi koko ohjelmakauden aikana. Lähes koko ohjelmakauden ajan korkeakouluille myönnetty EU-avustus saatiin hyvin käytettyä, mutta ohjelmakauden lopussa liikkuvuusbudjettien käyttöasteet putosivat koronapandemiasta ja matkustusrajoituksista johtuen.

Erasmus+ -rahoituksen turvin suomalaisista korkeakouluista lähti yhteensä lähes 50 000 opiskelijaa ja henkilöstön jäsentä Erasmus+ -vaihtojaksoille ulkomaille. Samaan aikaan Suomeen saapui lähes 75 500 liikkujaa. Erasmus+ -ohjelma on ollut merkittävässä roolissa suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvälistymisessä, sillä iso osa korkeakoulujen kansainvälisestä liikkuvuudesta toteutuu Erasmus+ -ohjelman puitteissa.

Opiskelijaliikkuvuus kääntyi laskuun ohjelmakauden aikana

Eurooppalaisessa liikkuvuudessa opiskelijaliikkuvuus on lukumääräisesti suurinta. Suomesta lähtevä opiskelijaliikkuvuus kasvoi vuoteen 2016 asti, jonka jälkeen se kääntyi laskuun. Ohjelmakauden loppuun osui lisäksi koronaviruspandemia, jonka aikana opiskelijaliikkuvuuden laskukäyrä jyrkkeni. Lisäksi pandemia käytännössä pysäytti korkeakoulujen henkilöstöliikkuvuuden. 

Sopimuskausittaisessa tilastoinnissa pandemian vaikutukset eivät näyttäydy aivan näin dramaattisina. Vuosien 2019 ja 2020 eurooppalaisen liikkuvuuden sopimuskausia pidennettiin pandemian takia, joten niille on tilastoitunut liikkuvuutta jopa kolmen vuoden ajalta, kun taas pandemiaa edeltävät sopimuskaudet olivat yhden lukuvuoden mittaisia.

Globaalissa liikkuvuudessa henkilöstöliikkuvuus on lukumääräisesti suurempaa kuin opiskelijaliikkuvuus. Euroopan ulkopuolisessa liikkuvuudessa koronan vaikutukset olivat pitkäkestoisempia kuin eurooppalaisessa liikkuvuudessa. Suomesta lähti eniten terveys- ja hyvinvointitieteiden alojen opiskelijoita, kun taas Suomeen saapui eniten liiketalouden, hallinnon ja oikeustieteen alan opiskelijoita.

Opiskelijoiden apurahat tuplaantuivat

Samaan aikaan liikkuvuuden laskun kanssa opiskelijoiden vaihtojaksoilleen saamat keskimääräiset ja kuukausittaiset eurooppalaisen liikkuvuuden Erasmus+ -apurahat ovat nousseet. Ohjelmakauden alussa Suomesta lähtenyt opiskelija sai Erasmus+ -apurahaa keskimäärin 233 euroa kuukaudessa, kun ohjelmakauden lopussa keskimääräinen kuukausiapuraha oli jo 456 euroa. Globaalin liikkuvuuden apurahat olivat alun perinkin korkeampia ja niiden taso säilyi koko ohjelmakauden ajan. Globaalissa liikkuvuudessa kaikki liikkujat saivat myös erillistä matkatukea.

Saksa suosituin kohde- ja lähtömaa

Eurooppalaisessa liikkuvuudessa Suomesta lähtevien opiskelijaliikkujien suosituimmat kohdemaat ovat olleet Saksa, Espanja ja Alankomaat. Eniten opiskelijoita Suomeen tuli puolestaan Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta. Henkilöstön suosituimmat kohdemaat olivat Saksa, Espanja ja Iso-Britannia.

Globaalissa liikkuvuudessa opiskelijoiden suosituin kohdemaa oli Georgia. Sieltä Suomeen saapui kolmanneksi eniten liikkujia. Eniten opiskelijoita Suomeen saapui Venäjältä ja toiseksi eniten Ukrainasta. Suosittuja kohdemaita olivat myös Sambia, Yhdysvallat, Kosovo ja Vietnam.

Eniten liikkujia lähti liiketalouden, hallinnon ja oikeustieteen alalta. Suurin osa opiskelijaliikkujista on alemman korkeakoulututkinnon suorittajia, ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat muodostivat noin viidenneksen liikkujista. Tohtoritason liikkujien osuus oli eurooppalaisessa liikkuvuudessa pieni, noin yhden prosentin luokkaa, mutta globaalissa liikkuvuudessa heitä oli 8 % lähteneistä ja 11 % saapuneista opiskelijoista.

Enemmistö lähteneistä liikkujista oli naisia, eurooppalaisessa liikkuvuudessa kaikista vaihtoon lähteneistä heitä oli 65 % ja globaalissa liikkuvuudessa 60 %. Suurin osa opiskelijaliikkujista oli nuoria aikuisia. Opiskelijaliikkuvuudessa suurin ikäryhmä vaihtoon lähteneistä opiskelijoista oli 21 – 25 -vuotiaat, eurooppalaisessa liikkuvuudessa 73 % ja globaalissa liikkuvuudessa 57 % kuului tähän ryhmään. Opiskelijajoukko on kuitenkin ollut monimuotoinen ja myös toista sataa yli 51-vuotiasta opiskelijaa osallistui Erasmus+ -liikkuvuuteen. 31 suomalaista opiskelijaa sai esteettömyystukea Erasmus+ -vaihtoonsa.

Opinnot etenivät vaihtojen aikana

Erasmus+ -ohjelman keskeinen perusperiaate on vaihdossa suoritettujen opintojen täysimääräinen hyväksiluku. Näin vaihtojaksot eivät pidennä opiskeluaikaa. Suomesta lähteneistä liikkujista 96 % on saanut opintonsa sisällytettyä tutkintoonsa ainakin osittain. Keskimäärin opiskelijat ovat suorittaneet vaihdon aikana 27 opintopistettä. Opiskelijavaihdoissa vietetään keskimäärin hieman vajaa yksi lukukausi, joten opinnot etenivät myös vaihtojen aikana normaaliin tahtiin. Euroopassa suoritetuista Erasmus+ -vaihdoista hyväksiluettiin suomalaisiin tutkintoihin yhteensä 246 899 opintopistettä.