Uutinen

Ulkomaan vaihtojaksot kiinnostavat yleissivistävässä koulutuksessa – rahoitus ei riitä vastaamaan kysyntää

Ajankohtaista Lukiokoulutus Perusopetus Erasmus+ Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle
Ulkomaan vaihtojaksoille lähteminen kiinnosti laajalti lukioissa ja peruskouluissa lukuvuonna 2023–2024 edellisvuosien tapaan. Ulkomaanjaksoille lähti lukiolaisista joka viides ja peruskoululaista yksi prosentti. Tarjolla oleva vaihtojaksojen rahoitus ei kuitenkaan riitä yleissivistävän koulutuksen suureen kysyntään. Suomeen saapuneiden oppilaiden ja opiskelijoiden sekä ulkomaisten koulujen henkilöstön määrä kasvoi edelliseen lukuvuoteen verrattuna.
Koululaisia laskeutumassa rappusia kirjat käsissään.

Kiinnostus ulkomaan vaihtojaksoja kohtaan oli lukuvuonna 2023–2024 edellisvuosien tapaan suurta. Lukiolaisista noin viidennes lähti ulkomaan vaihtojaksolle ja peruskoululaisista osuus pysyi yhdessä prosentissa. Vaihtojaksojen rahoitus ei riitä vastaamaan suureen kysyntään. Suurin osa ulkomaanjaksoista tehdään koulujen ulkopuolisella rahoituksella, joista yleisin on Erasmus+ -ohjelma.  

− Saamme kouluista ja lukioista viestiä, että kiinnostusta oppimiseen liittyville liikkuvuusjaksoille on paljon. Peruskoulut ja lukiot ovat tänä vuonna hakeneet Erasmus+ -liikkuvuusrahoitusta erittäin aktiivisesti. Viime kevään hakukierroksella Erasmus+ -rahoitusta riitti 40 % haetusta määrästä, kertoo yksikön päällikkö Sirpa Holmström.

Erasmus+ -ohjelman lisäksi koulut voivat saada rahoitusta Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordplus-ohjelmasta, kansainvälistymisen valtionavustuksilla sekä Opetushallituksen ja Suomen Yhdysvaltain suurlähetystön Transatlantic Classroom -ohjelman kautta. Osa toiminnasta saa rahoituksen muualta, kuten erilaisista säätiöistä.

Opettajien ja muun henkilöstön mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen on myös tärkeä lisätä. Koulujen henkilöstön kansainvälistyminen luo tukevan pohjan oppilaiden ja opiskelijoiden kansainvälisyysmahdollisuuksiin.

− Tarvitsemme opettajia, jotka rohkaisevat nuoria oppimaan yhdessä toisten maiden nuorten kanssa ja tarttumaan mahdollisuuksiin kohdata ja ymmärtää muita kulttuureita, Holmström painottaa.

Suosituimpana kohdemaana jatkaa Saksa − Suomi kiinnostaa yhä enemmän vierailumaana 

Suosituin oppilas- ja opiskelijaliikkuvuuden kohdemaa on edelleen Saksa. Toiseksi ja kolmanneksi suosituimmat maat ovat Espanja ja Italia, ja Yhdysvallat on noussut suosituimpien kohdemaiden joukkoon. Tähän on vaikuttanut vuonna 2022 käynnistynyt lukioille suunnattu Transatlantic Classroom -ohjelma.

Liikkuvuus näyttää olevan vastavuoroista, sillä suosituimmista kohdemaista tullaan myös eniten Suomeen. Poikkeuksen yleisimmistä lähtömaista tekee Kiina, joka ei ole suomalaisten kohdemaista suosituimpien joukossa. Kiinassa on laajaa kiinnostusta suomalaista koulutusjärjestelmää kohtaan, pelkästään edellisenä lukuvuonna 2023–2024 suomalaisiin kouluihin tuli 300 kiinalaista opettajavierailijaa.

− Kiinasta tulevia vierailuita on tehty muutamaan kouluun, jolloin kyseessä näyttää olevan ryhmien tutustumiskäyntejä, jotka eivät välttämättä liity vastavuoroiseen yhteistyöhön, arvioi Holmström.

Suomeen kohdistuva liikkuvuus on ollut kasvussa jo useampana lukuvuonna niin opiskelijoiden ja oppilaiden kuin henkilöstön keskuudessa. Suomeen saapui lukuvuonna 2023–2024 lähes 4 000 oppilasta ja opiskelijaa, eli 32 % enemmän kuin edellisenä lukuvuotena.  

Suomeen saapui lukuvuonna 2023–2024 yhteensä 2 994 ulkomaista henkilöstön edustajaa. Tämä on noin 900 vierailijaa enemmän kuin edellisenä lukuvuonna.  

Henkilöstön yleisin kohdemaa oli Espanja ja lähtömaa Saksa. Henkilöstön kohdalla ulkomaanjaksot ovat useimmiten työn varjostusta tai täydennyskouluttautumista.

Monimuotoliikkuvuuden suosio laskee edelleen

Suomesta ulkomaille suuntautuvan monimuotoliikkuvuuden suosio laski. Monimuotoliikkuvuudessa yhdistyvät ulkomaan vaihtojakso sekä virtuaaliopinnot. Opiskelija tai opettaja voi esimerkiksi osallistua virtuaalisiin oppimisjaksoihin tai työpajoihin ennen ulkomaan vaihtoa, sen aikana tai jälkeenpäin. Tämä mahdollistaa kansainvälisen yhteistyön ja osaamisen kehittämisen myös silloin, kun matkustaminen on rajoitettua.

Monimuotoliikkuvuuksien osuus liikkuvuudesta on lukioissa 11 % ja peruskouluissa 12 %, kun edellisvuonna osuudet olivat 14 % ja 18 %. Monimuotoliikkuvuuden osuus ulkomailta Suomeen suuntautuvasta liikkuvuudesta sen sijaan on yhä suosittua, sillä se kattaa noin neljäsosan kaikesta Suomeen tulevasta liikkuvuudesta. 

Lisätietoja:

Toiveisiin perustuen keräämme tietoa kansainvälistä toiminnasta lukuvuonna 2024–2025 uudistuneella tavalla. Voitte sujuvasti tallentaa tietojanne kyselyyn sitä mukaa, kun teillä on kansainvälisiä tapahtumia. Tilastokysely on auki ja se on täydennettävissänne 15.6.2025 saakka. Tilastokyselyn linkki on lähetetty rehtorille tai koulunjohtajalle 29.11.2024 sähköpostilla.

Yksikön päällikkö Sirpa Holmström, puh. +358 29 5331340, sirpa.holmstrom [at] oph.fi (sirpa[dot]holmstrom[at]oph[dot]fi)