Tekoäly apuna opintojen keskeyttämisen ehkäisyssä

Tekoäly tunnistaa keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat

Hanke lähti käytännön tarpeesta päästä kehittämään oppilaitoksen keskeyttämisen ehkäisyn toimia. Tekoälymallin avulla voidaan tunnistaa opiskelijat, joilla on suurempi riski keskeyttää opintonsa. Järjestelmä seuraa mm. poissaoloja, suorituksia ja opiskelijoiden aktiivisuutta oppimisympäristöissä, kuten Itslearning-alustalla, ja ilmoittaa vastuuhenkilöille mahdollisista ongelmista. Näin ohjaajat voivat reagoida ajoissa ja tarjota opiskelijoille oikea-aikaista tukea. Keskeyttämisprosentti onkin YSAOlla saatu laskuun, tällä hetkellä se on alle valtakunnallisen keskiarvon.  Teknologian hyödyntäminen on yksi näistä toimista, sitä hyödyntämällä löydetään paljon nopeammin tuen tarpeessa olevat opiskelijat.

Kun Ylä-Savon ammattiopiston opinto-ohjaaja Anna Kyllönen aloitti ensikertalaisena Erasmus+ -yhteistyöhankkeen koordinaattorina, tilanne tuntui aluksi haastavalta. Hankkeelle oli jo myönnetty rahoitus ja suunnitelmat lyöty lukkoon, mutta sattumien kautta Anna päätyi lopulta hankkeen koordinaattoriksi. Koordinaattorin tehtävä sisälsi kuukausittaisia partnerikokouksia ja aikatauluista huolehtimista. Budjetin seurannasta vastasivat YSAOn hankeasiantuntija ja hankesihteeri. ”Pilkkomalla hankkeeseen liittyviä tehtäviä pienempiin osiin ja jakamalla vastuita kynnys koordinaattorin tehtäviin madaltui, ja kokemus kasvoi askel askeleelta. Toimiva tiimi oli tärkeä, jotta koordinaattorina pystyin keskittymään hankkeen substanssiin”, Kyllönen kertoo. 

Hankkeen monipuoliset toimintamuodot

Hanke toteutettiin EfVet-verkoston kautta Virosta, Latviasta ja Liettuasta löytyneiden partnereiden kanssa, ja yhteistyö kumppanimaiden kanssa toi arvokasta näkökulmaa opintojen keskeyttämisen ehkäisyyn. Kumppaniverkostossa oli mukana monitahoinen joukko; opettajia, lehtoreita, uraohjaajia, teköälyosaajia, opinto-ohjaajia ja hankeosaajia.

Keskustelut ja vertailut muiden maiden kanssa avasivat ymmärrystä siitä, miksi Suomessa asiat ovat kuten ovat, ja miten muualla tehdään asioita eri tavoin. Opiskelijoiden hyvinvointi ja tukipalvelut nousivat esiin keskeisinä tekijöinä kaikissa kumppanimaissa, ja yhteistyöhankkeen ansiosta kehitettiin uusia työkaluja ja toimintamalleja.

Hanke koostui neljästä työpaketista. Ensimmäinen työpaketti loi yhteisen ymmärryksen opintojen keskeyttämisen syistä ja sisälsi kattavan raportin aiheen taustoista. Toisessa työpaketissa testattiin tekoälyn käyttöä keskeyttämisriskien tunnistamiseksi ja annettiin suosituksia tekoälyn hyödyntämisestä. Kolmannessa työpaketissa koottiin parhaat käytännöt keskeyttämisen ehkäisyyn ja järjestettiin työpajoja. Neljäs työpaketti sisälsi viitekehyksen ja menetelmän keskeyttämisen ennakointiin ja ehkäisyyn, sekä kansainvälisen konferenssin, jossa esiteltiin hankkeen tuloksia. 

YSAOlla oli ollut jo aiemmin käytössä tekoälymallinnus, ja ajatuksena oli, että kumppaniorganisaatiot testaisivat hankkeessa samaa työkalua. Suomessa tiedonkeruu oppilaitoksissa on organisoitua, joten testaus oli helppoa. Työkalun testaus onnistui Liettuassa ja Latviassa, mutta Virossa testausta ei voitu toteuttaa tietosuojasyistä. Virossa sen sijaan testattiin miten tekoälyä voisi muuten hyödyntää opintojen keskeyttämisriskin tunnistamiseen. Myöhemmin virolainen kumppani on kehittänyt omaa menetelmää keskeyttämisen ehkäisemiseen hankkeessa tehdyn kartoituksen myötä. 

Hankkeessa opiskelijoiden ääni haluttiin kuuluviin. He osallistuivat aktiivisesti esimerkiksi työpajoihin, joissa keskusteltiin opiskelumotivaatiosta ja hyvinvoinnista. Opiskelijat nostivat esiin tekijöitä, kuten opiskeluympäristön ja opettajien merkityksen, jotka vaikuttavat opiskelumotivaatioon. Tallinnassa järjestetyssä hankkeen loppukonferenssissa oli mukana 80 osallistujaa, joista osa oli opiskelijoita. Opiskelijat osallistuivat tapahtumaan sekä osallistujina, puhujina että panelisteina. Tämä osoitti, miten opiskelijat voivat olla aktiivisesti mukana koulutuksen kehittämisessä.

Kehitystyö aiheen parissa jatkuu

Hankkeen tulosten perusteella oppilaitokset voivat jatkokehittää opiskelijoiden tukipalveluja ja toimintamalleja. Kansainvälisen yhteistyön kautta hankkeessa kehitetyt menetelmät voivat palvella laajasti ammatillisen koulutuksen kenttää Suomessa ja Euroopassa. Kehitystyö ei pääty hankkeen loppumiseen. YSAOssa on noussut uusia kehittämiskohteita aiheen tiimoilta, kuten tekoälyn käyttö opiskelijan kokonaistilanteen ymmärtämiseksi. Myös kumppanimaat kehittävät omia työkalujaan kansallisesti.

Hankkeen myötä syntyneet verkostot ovat myös itsessään merkittävä arvo. Yhteistyö hankekumppanien kanssa jatkuu niin opiskelijaliikkuvuudessa kuin uusien hankkeidenkin suunnittelussa. Hollannista on tullut viestiä kiinnostuksesta jatkokehittää työkalua, ja monissa maissa mietitään nyt, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää laajemmin.

Hanke osoitti, että tekoäly voi olla tehokas työkalu opintojen keskeyttämisen ehkäisyssä, mutta Kyllösen mukaan se ei yksinään riitä. ”Tarvitaan myös ennakoivia tukitoimia ja opiskelijoiden hyvinvointiin panostamista, työ on jatkuvaa”, Kyllönen toteaa. 

TEKSTI: Sari Huttunen