• Kansallinen varhaiskasvatuksen kehittäminen ja ohjaus siirtyi Opetushallitukseen vuonna 2015. On ollut ilahduttavaa huomata näiden 10 vuoden aikana, että varhaiskasvatus on löytänyt paikkansa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja samalla varhaiskasvatuksen arvo on tunnistettu, kirjoittavat Lucina Hänninen, Kurt Torsell ja Jarkko Niiranen Opetushallituksen blogissa
• Lapsen oppimisen polku alkaa varhaiskasvatuksesta

Kielten rikas maailma pedagogisen toiminnan ja toimintakulttuurin lähtökohtana

Lapsiryhmän arjen jokaisessa hetkessä korostuu tavalla tai toisella kielet ja kielellinen kehitys. Kielen ja vuorovaikutuksen avulla lapsi ottaa haltuun monenlaisia tilanteita ja asioita, ilmaisee itseään ja hankkii tietoa. Jotta kielellisiä taitoja ja valmiuksia voidaan tukea, tulee tietää, miten näiden perustaa voidaan rakentaa ja vahvistaa. Perustaa eli keskeisiä kielen kehityksen osa-alueita on esitelty viidellä videolla ja muun muassa leikin, sadutuksen ja laulupiirtämisen avulla. Sivun lopussa on kahdesta tutkimushankkeesta nostettuja esimerkkejä, millainen aikuisen rooli tukee vuorovaikutustilanteissa lasten kielen kehitystä. Kielen kehityksen osa-alueet

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on turvata jokaiselle lapselle mahdollisuus ilmaista itseään, tulla ymmärretyksi ja ymmärtää toisia. Kielen oppimisen varhaisvaiheita sekä milloin ja millaista tukea lapsi tarvitsee, on avattu tässä osiossa. Varhainen kielen kehitys ja sen tukeminen 

Varhaiskasvatuksessa toimitaan kielitietoisesti, joka tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ymmärretään mikä merkitys kielillä on lasten näkökulmasta katsottuna ja ymmärretään se, miten kieli vaikuttaa oppimiseen. Kielitietoinen varhaiskasvatus ja esiopetus

Tukimateriaalissa käydään läpi kielen kehityksen vaikeuksia ja ennen kaikkea mitä voidaan tehdä, jos opettaja huomaa kielen kehityksen vaikeuksia lapsella sekä milloin olisi tarvetta puheterapiaan. Leikki ja kielellä leikittely ovat ensisijaista pedagogista toimintaa, kun lapsella on haasteita kielen kehityksessä tai hän opettelee kieltä. Kielen kehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa

Kielellisen moninaisuuden huomioiminen

Kun kielistä ja kielellisestä kehityksestä puhutaan, on tärkeää huomioida myös monikieliset lapset. Miten lapsi otetaan osaksi ryhmää tilanteessa, jossa hän ei vielä ymmärrä tai puhu suomen tai ruotsin kieltä. Miten lapselle tarjotaan mahdollisuuksia opetella suomen tai ruotsin kielen taitojen kehittymistä osana ryhmän toimintaa inklusiivisesti. Useimmiten voidaan käyttää niitä samoja menetelmiä kaikkien ryhmän lasten kanssa. Monikielinen lapsi ei ole kieletön, sillä suomen tai ruotsin kieli voi olla lapselle toinen, kolmas tai jopa viides kieli, joka on melkoinen saavutus. Monikielisen lapsen kielen kehityksen tukeminen

Varhaiskasvatuksen ammattilaisen on tiedettävä ja ymmärrettävä, miten maahanmuuttajataustaisen lapsen kieli kehittyy toiminnallisesti ja, miten kehittyvää kielitaitoa voidaan tukea yhteistyössä huoltajien kanssa. Havainnointiin ja yhteisiin keskusteluihin löytyy konkreettisia työkaluja. KieliPeda- ja KieliVertailu työvälineet ja fonetiikka kielitietoisen varhaiskasvatuksen tukena

Lapsiryhmässä voi olla viittomakielisiä, saamenkielisiä tai romanikielisiä lapsia. Joko olet tutustunut vinkkeihin, miten edistää viittomakielen tai kotoperäisten kielten kehitystä.  
Viittomakieli, saamen kielet ja romanikieli

Varhaiskasvatuksessa lukeminen, luetusta keskusteleminen ja lastenkirjallisuuteen tutustuminen lastenkirjallisuuteen kuuluu jokaiseen päivään, sillä näillä edistetään mm. lapsen kielen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Kirjastokäynneille voidaan valmistautua ja miettiä vaikka jo etukäteen millaisista aiheista kirjoja etsittäisiin tällä kertaa. Lapsille lukeminen ja lastenkirjallisuus  Varhainen lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen

Kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisen varhaiskasvatuksen palveluohjaus

Muista myös uusi materiaalimme Kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisen varhaiskasvatuksen palveluohjauksen tueksi. Mainio materiaali sisältää myös huoltajien kanssa yhdessä katsottavan videon yhteiseen keskusteluun suomalaisesta varhaiskasvatuksesta. Videota yhdessä katsoessa sen voi pysäyttää kätevästi, kun huoltajalla herää kysyttävää tai ammattilainen haluaa kertoa jostain tietystä teemasta enemmän. Kielellisesti ja kulttuurisesti moninainen varhaiskasvatuksen palveluohjaus

• Ensimmäisen vieraskynäblogin meille on kirjoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvokset Kirsi Alila, Mervi Eskelinen ja Tarja Kahiluoto
• Varhaiskasvatuslaki varhaiskasvatuksen laatua edistämässä
•  

•  

• Vasuista Vauhtia viikon tukimateriaalien esittelyssä on tänään ruotsinkielinen tukimateriaali 

• 
  Opetushallituksessa tehdään kehittämistyötä molemmilla kansalliskielillä, suomeksi ja ruotsiksi varhaiskasvatukseen liittyen. Haluamme nostaa esiin tekemämme kaksikielisen työn näin 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tukimateriaalien tavoitteena on tukea varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden paikallista toimeenpanoa. Löydät lyhyen katsauksen ruotsinkieliseen tukimateriaaliin ruotsinkieliseltä Vasuista vauhtia-sivulta eli Småbarnspedagogiken firas med en temavecka -sivulta. Utbildningsstyrelsen publicerar stödmaterial på svenska
•  

• Ensimmäisen blogin meille on kirjoittanut Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointiasiantuntija Tuomas Sarkkinen ja arviointineuvos Janniina Vlasov
• Varhaiskasvatus aktiivisen kehittämisen kohteena

• Toisen vieraskynäblogin Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Noora Heiskanen
• Varhaiskasvatuksen suunnittelu on valtakunnallista, paikallista, lapsikohtaista ja muuttuvaa

• Mitä matemaattinen ajattelu on? Miten matemaattista ajattelua edistetään varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa? Uudelta tukimateriaalisivulta löydät tietoa ja pedagogista tukea sekä ideoita lasten matemaattisen ajattelun edistämiseen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Matemaattinen ajattelu varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 

• Tukimateriaalit ovat käytettävissä myös esiopetukseen. Tukimateriaalikokonaisuus löytyy täältä Työn tueksi varhaiskasvatuksessa