Teemaviikon ohjelma
Vasuista vauhtia -teemaviikon materiaaleja julkaistaan päivittäin. Luvassa on uusia materiaaleja liittyen lapsen matemaattisen ajatteluun.
Muistattehan Lapsen oikeus julisteet, jotka löytyvät lisäksi kielillä: ruotsi ja englanti.
Lapsella on oikeus -juliste, tulostettava A3 (pdf)
Maanantai 2.9.
Pääjohtaja Minna Kelhä avaa Vasuista vauhtia -teemaviikon videotervehdyksellä.
Tiistai 3.9.
Tänään nostamme esille LUMATIKKA -hankkeessa tuotettuja lyhyitä koulutusvideoita. Materiaalin tarkoitus on antaa varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisten lasten kanssa työskenteleville valmiuksia matemaattisten taitojen kehittymisen tukemiseen lapsen oppimispolun alkutaipaleilla.
Tässä esittelemme viisi videota, lisää videolinkkejä löydät sivun alaosan linkkikorteista. Voit valita tekstityskielen mutteri-kuvakkeesta suomeksi tai ruotsiksi.
Ensimmäisellä videolla käydään läpi mitä esimatemaattiset taidot on sekä miten niitä voidaan harjoitella ja miten niitä voidaan tukea Esimatemaattiset taidot
Toisella videolla tarkastellaan matemaattisloogista ajattelua varhaiskasvatusikäisten lasten parissa Näkökulmia matemaattisloogiseen ajatteluun varhaislapsuudessa
Kolmannella videolla esitellään tapoja, miten tukea pientä lasta ymmärtämään abstrakteja käsitteitä. Mitä aika on? Miten selittää abstraktit käsitteet pienelle lapselle? Ajan käsite varhaiskasvatuksessa
Neljännellä videolla tutustutaan varhaiskasvatusikäisen lapsen lukukäsitteen kehittymiseen Osaatko laskea? - Pienen lapsen lukukäsitteen kehittyminen
Viidennellä videolla teemana on matemaattisten havaintojen kuvaileminen, kielentäminen. Miten kielentämistä tulisi hyödyntää? Mitä tarkoittaa matemaattisen ajattelun ilmaisun neljä kieltä? Matemaattisen ajattelun kielentäminen
LUMATIKKA on vuosina 2018–2022 toiminut valtakunnallinen matematiikan oppimisen ja opettamisen täydennyskoulutus. Materiaalit on toteutettu LUMATIKKA-hankkeen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opettajille suunnattuun koulutusosioon. LUMA-keskus Suomi -verkosto toteutti sen yhteistyössä useiden kansallisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Hanketta rahoitti Opetushallitus.
Keskiviikko 4.9.
Toivotamme varhaiskasvatuksessa olevien lasten vanhemmat ja huoltajat tervetulleiksi Maailman suurimpaan varhaiskasvatuksen vanhempainiltaan 4.9. 2024 klo 17.50 alkaen. Katso lisätiedot tapahtumakalenteristamme.
Torstai 5.9
Varhaisvuodet ovat otollista aikaa rakentaa kestävä pohja lapsen matematiikan oppimiselle
Lapsen rajatonta kiinnostusta häntä ympäröivään maailmaan ja innostuneisuutta voidaan hyödyntää ja suunnata mm. pelien ja leikkien avulla. Tällöin lapsi oppii mm. ryhmässä toimimista ja sääntöjen rakentamista sekä niiden noudattamista. Pelien, leikkien ja muiden aktiviteettien valinnassa tulisi kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka ne kaiken muun ohella myös kehittävät lapsen matemaattista ajattelua ja mielikuvitusta.
Yleisesti lukujonotaitojen, sisältäen määrällisen ajattelun kehittämisen, pidetään oleellisempana osana matemaattista ajattelua. Matemaattiseen ajatteluun liitetään myös muutoksen havainnointia ja esittämistä, päättelyä, muistamista, yhdistämistä jne.
Matemaattisen ajattelun pohjan rakentamisessa korostuu sopivien aktiviteettien valinta ja toiminnan ohjaus. Erityisen tärkeää on aina säilyttää mielenkiinto auttamalla ja tukemalla lapsia hetkillä, jolloin he eivät tunnu pääsevän ajattelussaan eteenpäin. Tällöin voi esim. yrittää helpottaa tehtävää, antaa vastaavia esimerkkejä tai käyttää havainnollistavia (konkreettisia) välineitä ja piirroksia. Myös leikkisyys, oma kehittyminen ja onnistumisen ilo lisäävät lasten kiinnostusta matematiikan oppimiseen.
Seuraavassa on valikoima esimerkkejä lasten matemaattista ajattelua ohjaavista aktiviteeteista ja tehtävistä.
Keskittyminen ja seuraaminen: Opettaja valmistaa paperille kuvapareille yhdistäviä reittejä useasti risteävillä viivoilla. Lasten tulisi löytää oikeat kuvaparit, joita viivat yhdistävät. Tehtävä on suoritettava pelkästään silmillä seuraten, ilman että sormella seurataan reittiä.
Muistaminen: Valitaan lapsi. Hän pukeutuu ulkovaatteisiin. Toiset lapset saavat tarkastella häntä minuutin ajan. Sen jälkeen lapset sulkevat silmänsä. Tuona aikana lapsi riisuu jonkin vaateen tai vaihtaa jonkin vaatteen paikkaa tai muotoa (esim. avaamalla takin vetoketjun). Tämän jälkeen lapset yrittävät keksiä, mikä on muuttunut. Vastaavasti voidaan pöydälle laittaa esineitä. Lapset sulkevat silmänsä ja pöydältä poistetaan yksi tai useampi esine. Lapset yrittävät keksiä mikä esine/mitkä esineet on poistettu. Tehtävä vaikeutuu, jos esineiden paikkoja muutetaan samalla.
Päättely: Lapset istuvat numeroiduissa tuoleissa (elokuvateatteri). Lapsille kerrotaan, että rivin ensimmäisen tuolin numero on esim. 6. Sitten kysytään mikä on esim. tietyn lapsen tuolin numero samassa/jossakin toisessa rivissä sen perusteella.
Järjestys: Valitaan aluksi kaksi lasta. He asettuvat peräkkäin. Lapsilta kysytään kuinka moneen järjestykseen nämä kaksi lasta voivat asettua. Tämän jälkeen lapsia valitaan kolme ja kysytään jälleen, kuinka moneen järjestykseen lapset voidaan nyt järjestää.
Säännönmukainen muutos: Lapsille esitetään kolmen kirjaimen järjestyksen muuttuminen uuteen järjestykseen kertomatta sääntöä, esim. NBE -> BEN. Lapsille annetaan tämän jälkeen tehtävä järjestää kirjainryhmä esim. IAR uuteen järjestykseen yrittäen ratkaista mikä sääntö ohjaa kirjainten uutta järjestymistä.
Aikajärjestys: Opettaja tai muu varhaiskasvatuksen henkilöstö leikkaa sarjakuvan ruudut erilleen ja sekoittaa ne. Lapsia pyydetään järjestämään sarjakuva oikeaan aikajärjestykseen. Tämän voi myös toteuttaa siten, että hän kertoo sadun eri osat sekoitetussa järjestyksessä. Tämän jälkeen pyydetään asettamaan sadun tapahtumat oikeaan aikajärjestykseen.
Kuvittelu: Opettaja tai muu varhaiskasvatuksen henkilöstö sulkee käteensä vain hänen itsensä tunteman määrän nappeja (tms.). Hän laittaa pöydälle esim. kaksi nappia ja pöydällä olevalle lautaselle esim. viisi nappia. Hän kertoo lapsille, että hänellä on kädessään ja pöydällä yhteensä saman verran, kuin nappeja on lautasella. Tämän jälkeen hän kysyy lapsilta, kuinka monta nappia hänellä on piilossa kädessään?
Poissulkeminen: Opettaja tai muu varhaiskasvatuksen henkilöstö voi valita mielessään yhden huoneen esineistä ja kertomalla esineen ominaisuuksista yksi kerrallaan. Lapset yrittävät lopuksi keksiä mikä esine on kysymyksessä. Esineitä kannattaa valita sellaisia, joilla on yhteisiä ominaisuuksia ja lopuksi ominaisuus, joka erottaa valitun esineen muista. Vaihtoehtona voi olla, että mielessään valitsee esineen ja lapset esittävät kysymyksiä esineen ominaisuuteen liittyen. Kysymyksiin vastataan vain ”ei” tai ”kyllä”. Jokainen esitetty kysymys vähentää ryhmän saamaa mahdollista pistemäärää esim. yhdellä pisteellä.
Yhdistäminen: Lapsille annetaan kaksi jotakin ominaisuutta kuvaavaa sanaa ja heitä pyydetään sen jälkeen nimeämään esim. kymmenen asiaa/esinettä, joissa nuo ominaisuudet yhdistyvät. Esimerkiksi annetaan sanat valkoinen ja pehmeä.
Edellä annettuja esimerkkejä kannattaa kokeilla, muunnella ja keksiä itse lisää. Ajattelu kehittyy ajattelemalla!
Kirjoittaja: Opetusneuvos Leo Pahkin, Opetushallitus
Perjantai 6.9
Tänään jaetaan paikallisia tunnelmia somessa #Vasuistavauhtia teemaviikon loppuhuipennukseksi.
Alla olevassa kirjoituksessa löytyy ajatuksia ja vinkkejä, miten kaksikielinen varhaiskasvatus ja matematiikka yhdistyvät käytännön pedagogiseksi toiminnaksi.
Kaksikielinen varhaiskasvatus ja matematiikka
Kaksikielisessä varhaiskasvatuksessa hyödynnetään lasten varhaisen kielenoppimisen herkkyyskautta. Kaksikielisellä opetuksella tarkoitetaan usein sisällön ja kielen yhtäaikaista opetusta ja sen tavoitteena on oppia tietoja ja taitoja vieraan kielen avulla. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutteista kielen käyttöä eri tilanteissa.
Matematiikka puolestaan on keskeinen osa lapsen kasvua ja kehitystä. Matemaattisten taitojen oppiminen alkaa jo varhaisessa vaiheessa lapsen elämässä, ja varhaiskasvatuksella on tärkeä rooli niiden vahvistamisessa ja tukemisessa.
Matemaattisten taitojen opettelu ja uuden kielen opettelu voi usein olla yhtäaikaista. Matematiikkaa, kuten kieltä, opitaan parhaiten leikin ja toiminnallisuuden kautta. Lapset omaksuvat matemaattisia käsitteitä ja ajattelua luonnollisesti erilaisten leikkien ja konkreettisten tilanteiden kautta. Samoihin leikkeihin tarvitaan tietysti myös kieltä: Kuinka ilmaista sanallisesti, mitä ajattelee?
Lapset voivat esimerkiksi oppia lukumääriä ja vertailua laskemalla lelujen tai tavaroiden määriä ”How many cars do you have?” ”I have three cars.”. Palapelit, rakentamisleikit ja myös lautapelit kehittävät hahmottamisen, muodon ja tilan tajua. ”Laitan sinisen palikan punaisen palikan päälle.” tai “Kävele kolme askelta eteenpäin. Lasketaan: yksi -kaksi-kolme.”
Ruoanlaitto- ja kauppaleikeissä lapset oppivat mittojen ja määrien ymmärtämistä. ”Kan jag få två bananer.” ”Var så god. Här får du två bananer."
Tärkeintä on, että matemaattista ajattelua tuetaan monipuolisesti arjen toiminnoissa. Opettaja voi mallintaa lapsille oikeita termejä ja monipuolista kieltä arjen tilanteissa esimerkiksi näyttelemällä kaupan myyjää tai ohjaamalla mittamaan vettä desilitramitan avulla. Vinkkejä kaksikieliseen ja kielitietoiseen varhaiskasvatukseen löydät esimerkiksi kaksikieliseen esiopetukseen luodusta käsikirjasta. Käsikirja on kirjoitettu englanniksi, mutta ideat toimivat millä vain kielellä.
Kaksikielisen varhaiskasvatuksen opettajilla on loistava mahdollisuus tukea lasten matemaattisen ajattelun kehittymistä leikin ja toiminnallisuuden kautta. Kun matematiikkaa ja kieltä opitaan mielekkäällä tavalla, se luo lapsille erinomaiset edellytykset menestyä matematiikan ja kielten opiskelussa myös tulevaisuudessa.
Kaksikieliselle varhaiskasvatukselle ja opetukselle on oma kansallinen verkosto, josta voit lukea lisää täältä. Verkostolta ilmestyy uutiskirje, jossa jaetaan hankkeissa tuotettuja materiaaleja ja tiedotetaan ajankohtaisista asioista, esimerkiksi kaikille avoimista ja maksuttomista webinaareista.
Kirjoittaja: Jenni Kohl, Helsinki oppii kielillä -hankkeen projektipäällikkö
