Enemmän kuin englantia – kansainvälisyysosaaminen näkyy työelämässä monella tasolla
Riku Honkasalo ja Satu Meriluoto
Monikielinen ja kulttuurienvälinen vuorovaikutusosaaminen nähdään tutkintoon johtavissa koulutuksissa usein kansainvälistymisen ydinosaamisena. Vuorovaikutusosaaminen onkin tärkeä taustatekijä, mutta kansainvälisyysosaaminen on myös kykyä toimia uusissa tilanteissa sekä hahmottaa asioita erilaisten ihmisten näkökulmista ja erilaisissa konteksteissa, oman kokemusmaailman ulkopuolelta.
Kansainvälisyysosaaminen siis tukee luovaa ja innovatiivista ajattelua, jota globaalien ilmiöiden ratkomisessa tarvitaan alalla kuin alalla. Myös ammatillisten tutkintojen perusteisiin on viime vuosina ilmaantunut kansainvälisyysosaamisia kuten ”kansainvälisen verkostoitumisen osaaminen” ja ”kansainvälisen yhteistyön taidot”.
Kansainvälisyysosaaminen tukee luovaa ja innovatiivista ajattelua, jota globaalien ilmiöiden ratkomisessa tarvitaan alalla kuin alalla.
Opetushallituksessa ennakoimme lakisääteisesti tulevaisuuden osaamistarpeita niin keskipitkällä kuin pitkälläkin aikavälillä. Tilastopalvelu Vipusessa on hiljattain julkistettu uusia osaamisluokittelutuloksia tähdäten vuosille 2030 ja 2040. Nämä ennakointitulokset vahvistavat oletuksia siitä, että kansainvälisyysosaamisten merkitys työelämässä korostuu entisestään.
Kansainvälisyysosaaminen muodostaa osaamiskimpun, josta eri tulkitsijoilla voi olla poikkeaviakin näkemyksiä. Kansainväliseksi osaamiseksi voidaan laskea esimerkiksi vuorovaikutus- ja tiimityötaidot, yhteistyökyky- sekä verkostoitumistaidot. Samaan aikaan yhä useampi osaamisalue on tulkittavissa luonteeltaan kansainväliseksi tai ainakin kansainvälistyväksi.
Harva osaaminen tai osaamisalue on kokonaan kansainvälisistä vaikutteista vapaa. Globaalit vaikutteet muovaavat osaamisia ja luovat myös kokonaan uusia osaamistarpeita. Nämä vaikutteet imeytyvät yhä nopeammalla viiveellä suomalaiseen työelämään ja luovat haastetta myös koulutusjärjestelmällemme.
Globaalit vaikutteet muovaavat osaamisia ja luovat myös kokonaan uusia osaamistarpeita.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) Osaamistarvekompassi yhdistää tärkeää tietoa osaamisen tarjonnasta ja ennakoidusta kysynnästä. Uusi palvelu tarjoaa jatkuvan oppimisen näkökulmasta luotettavaa ja ajantasaista tietoa tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta.
Osaamistarvekompassista voi tarkastella esimerkiksi valitun yhden osaamisalueen lähiosaamisia eli osaamisklustereita. Kun katsotaan Osaamistarvekompassin työpaikkailmoitusdatasta termin ”kansainvälisen toiminnan osaaminen” osaamisklustereita nähdään, että suurin klusteri liittyy rakennusalaan. Kansainvälisen toiminnan lähiosaamisia ovat esimerkiksi rakennustyömaan terveys- ja turvallisuuskäytäntöjen noudattaminen ja kunnossapidon ennakointikyky.
Suomessa kansainvälisyysosaaminen on pitkään keskittynyt englannin kielen taidon ympärille.
Saman termin pienin klusteri liittyy opetusalaan, jonka lähiosaamisia ovat opetus- ja koulutustaidot ja suullinen ja kirjallinen viestintätaito. Englannin kielen osaaminenkin esiintyy monessa klusterissa, mutta työpaikkailmoituksissa ei itsestään selvänä pidettyä osaamista edes mainita. Suomessa kansainvälisyysosaaminen on pitkään keskittynyt englannin kielen taidon ympärille. Siitä on käytännössä tullut toimiala- ja ammattialarajat ylittävä yleinen työelämäosaaminen. Huomattavasti harvemmin kaivataan muiden kielten tai vaikkapa vieraiden kulttuurien ja monikulttuurisuuden osaamista.
Näin ollen ei ole yllätys, että esimerkiksi opinto- ja uraohjaajilla – saati opiskelijoilla tai työntekijöillä itsellään – saattaa olla vaikeuksia tunnistaa ja määritellä kansainvälistä osaamista relevanttina oppimis- tai kehittymisalueena. Opiskelijaliikkuvuuden jo pitkään laskenut suosio viittaisi tähän suuntaan. Osaava ja avoin Suomi tarvitsee kuitenkin tulevaisuudessa vaikutteita niin muualta tulleilta ulkomaalaisilta osaajilta kuin kansainvälisissä ympäristöissä uutta osaamista tai osaamistaan täydentäneiltä suomalaisilta osaajilta.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) tehtävänä on tuottaa, analysoida ja jakaa tutkittua tietoa työelämän koulutustarpeista ja mahdollisuuksista sekä rahoittaa niitä. JOTPA toimii siltana työmarkkinoiden tarpeiden ja työntekijöiden osaamisen välillä.
Kirjoittajat
