Huomaa kiusaaminen ja näytä että välität

Blogi
Opettajat ja kasvattajat Perusopetus
Kiusaaminen jää kouluissa ja oppilaitoksissa usein aikuisilta piiloon. Kuuntelemalla ja keskustelemalla he voivat luoda ilmapiiriä, jossa kiusaamista ei hyväksytä ja oppilaat uskaltavat kertoa kohtaamastaan kiusaamisesta.

Eeva-Liisa Markkanen, Niina Rumpu ja Riina Länsikallio

Eeva-Liisa Markkanen, Riina Länsikallio ja Niina Rumpu
Kuvassa vasemmalta Eeva-Liisa Markkanen ja Riina Länsikallio. Etäyhteydellä kuvassa myös Niina Rumpu.

Kiusaaminen on viimeisen vuosikymmenen aikana vähentynyt, mutta edelleen 6–8 prosenttia oppilaista kokee kiusaamista koulussa viikoittain. Kiusaaminen vaikuttaa myös yleisemmin koko kouluyhteisön hyvinvointiin ja kaikkien oppilaiden kouluviihtyvyyteen. Kiusaamisen vastaista työtä kouluissa haastaa se, että aikuiset eivät saa tietää kiusaamisesta. THL:n Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan vain kolmannes kiusaamistilanteissa mukana olleista 8.–9.-luokkalaisista oppilaista oli kertonut koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta jollekin koulun aikuiselle.

Kiusaaminen voi tuntua häpeälliseltä, sillä etenkin yläkouluikäiselle nuorelle kaveriporukassa pärjääminen on tärkeää. Epäsuorasta, hienovaraisesta kiusaamisesta kertominen on myös usein nuorelle haastavaa: miten ottaa asia puheeksi, jos kyse ei ole niinkään yksittäisistä kuvailtavissa olevista teoista vaan epämääräisestä ja ikävästä tunteesta, että tulee torjutuksi vertaistensa joukossa? Pelko siitä, että kertomisen myötä tilanne vain pahentuisi, voi estää kiusattua oppilasta kertomasta tilanteesta. Kiusaamista nähnyt oppilas voi myös pelätä sitä, että aikuiselle kertominen lisää omaa riskiä joutua kiusatuksi.

Selkeät menetelmät ja yhteisesti sovitut toimintatavat luovat luottamusta

Koska kiusaaminen jää usein yhteisössä tunnistamatta, ovat oppilaiden ja opettajien välisen myönteisen vuorovaikutussuhteen ja luottamuksen rakentaminen sekä oppilaiden osallisuuden edistäminen kiusaamisen vastaisen työn onnistumisessa avainasemassa. Lasten ja nuorten välinen vuorovaikutus näyttäytyy erilaisena oppilaiden keskuudessa kuin aikuisille. Tiedot ilmapiiriin vaikuttavista tekijöistä ja sosiaalisessa mediassa syntyneistä konflikteista eivät siirry koulun aikuisille itsestään. Aina ei ole helppoa erottaa kiusaamista yksittäisestä riitatilanteesta tai loukkaavasta kohtelusta. Jos loukkaavaan kohteluun ei puututa, se voi johtaa toistuvaan kiusaamiseen. Kiusaamisen kierre kannattaa katkaista sen alkumetreillä.

Kiusaaminen on ryhmäilmiö, johon liittyy vahingoittava vallankäyttö kohdetta kohtaan. Ryhmän jäsenillä on ratkaiseva rooli siinä, pääseekö kiusaaminen jatkumaan vai ei. Koulun henkilöstön omilla kiusaamisen vastaisilla asenteilla on suuri merkitys sekä kiusaamisen esiintymiselle että sille, miten lapset osoittavat vertaistukea kiusatuksi joutuneelle luokkatoverilleen. Tästä syystä on tärkeää kohdistaa kiusaamisen vastaiset toimet koko kouluyhteisöön. Jotta toimet kiusaamisen ehkäisemiseksi tuottavat konkreettisesti tulosta, on tärkeää, että kaikki osapuolet ovat sitoutuneita kiusaamisen vastaiseen työhön. Oppilaiden tulee olla tietoisia siitä, että aikuisilla on halua ja keinoja puuttua tilanteeseen.

Myönteisen ilmapiirin syntymiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn voidaan vaikuttaa tutkittuun tietoon perustuvilla toimintatavoilla. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on käynnistänyt arvioinnin, jossa tarkastellaan perusopetuksessa käytössä olevia kiusaamisen vastaisia menetelmiä. Arvioinnin avulla tuotetaan kouluille ja huoltajille tietoa siitä, miten menetelmät toimivat koulun arjessa, millaisia tuloksia niiden käytöllä saadaan aikaan sekä millaisia hyviä toimintatapoja eri menetelmillä on kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi.

Kysy, kuuntele, selvitä ja seuraa

On tärkeää ymmärtää, miten vakavasta asiasta kiusaamisessa on kyse. Kiusaaminen vahingoittaa kiusatun itsetuntoa ja luottamusta muihin ihmisiin. Kiusaaminen voi jättää syvät arvet kiusattuun ja vaikuttaa hänen myöhempään elämäänsä esimerkiksi ihmissuhteiden luomisen vaikeutena. Jotta kenenkään lapsen tai nuoren ei tarvitse joutua kiusaamisen kohteeksi, tarvitaan työkaluja ja tietoa kiusaamisen ehkäisemisestä. Tähän tarkoitukseen Opetushallitus valmistelee kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäisyn sivustoa. Vuoden 2022 lopussa julkaistava verkkosivusto auttaa tunnistamaan ja ehkäisemään lasten ja nuorten kokemaa kiusaamista, häirintää, syrjintää ja vihapuhetta sekä väkivaltaa. Sivustolle kootaan tietoa, ohjeita ja malleja ehkäisevään työhön, puuttumiseen ja seurantaan.

Kiusaamisen ei saa olla automaattisesti lasten ja nuorten maailmaan kuuluva ilmiö, vaan sen ehkäisemiseksi on tehtävä jatkuvasti työtä. Kiusaamistilanteen selvittämisen jälkeen on erittäin tärkeää seurata tilanteen etenemistä ja huolehtia siitä, että kiusaaminen päättyy ja osapuolet saavat apua.

Jokaisella on oikeus tuntea itsensä hyväksytyksi kouluyhteisössä ja kuulua ryhmään. Meillä kaikilla kasvattajilla on tärkeä rooli asenteiden välittäjänä; kysymällä, kohtaamalla ja kuuntelemalla voimme osoittaa lapsille ja nuorille selvästi, että minkäänlainen toisten loukkaaminen ja kiusaaminen ei ole hyväksyttävää.

Lisätietoa:

  • Kiusaamisen vastaisten menetelmien arviointi, Eeva-Liisa Markkanen, eeva-liisa.markkanen [at] karvi.fi ja Niina Rumpu, niina.rumpu [at] karvi.fi, Karvi
  • Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäisyn sivusto, Riina Länsikallio, riina.lansikallio [at] oph.fi, Opetushallitus

 


Kirjoittajat

Eeva-Liisa Markkanen
Niina Rumpu
Riina Länsikallio
Riina Länsikallio
Erityisasiantuntija, Opetushallitus