Haun kuvaus
Tämän avustuksen tarkoituksena on tukea, kehittää ja jalkauttaa kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäisyn ja niihin puuttumisen toimintatapoja ja -malleja. Lisäksi avustuksen tavoitteena on edistää kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyn ja puuttumisen eteen tehtävien toimien yhtenäisyyttä ja vaikuttavuutta perusopetuksessa sekä vahvistaa alueellista koordinaatiota. Jaettavalla valtionavustuksella on tarkoitus edistää hallitusohjelman mukaisia toimia turvata jokaisen lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön omassa koulussaan. Avustuksella edistetään hallitusohjelman tavoitteita jalkauttaa kouluväkivallan ennaltaehkäisyyn ja väkivaltatilanteisiin puuttumiseen liittyviä yhtenäisiä suunnitelmia ja toimintamalleja. Avustuksella vahvistetaan monialaista yhteistyötä, edistetään koulun ja kodin välistä yhteistyötä, vahvistetaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä koulupäivän turvallisuutta.
Avustus myönnetään perusopetuksen opetuksen järjestäjien kehittämishankkeille. Hanke voidaan toteuttaa opetuksen järjestäjien yhteistyöhankkeena tai yksittäisen opetuksen järjestäjän hankkeena. Kehittämis- ja yhteistyöhankkeissa vahvistetaan omaa sekä alueellista työtä näiden ilmiöiden parissa. Avustusta kohdennetaan koulun henkilöstön tietopohjan ja osaamisen vahvistamiseen sekä paikallisten ja alueellisten hyvien käytänteiden ja toimintamallien kehittämiseen ja juurruttamiseen osaksi kouluyhteisön rakenteita. Avustusta voidaan kohdentaa alueellista toimintaa koordinoivan, kehittävän ja toteuttavan henkilön palkka- ja toimintakuluihin. Koordinaattoritoiminnalla vahvistetaan paikallista ja alueellista osaamista. Hankehakemuksissa luetaan eduksi monialaisen yhteistyön vahvistaminen koulun ulkopuolisten toimijoiden (kuten poliisin, hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kolmannen sektorin toimijoiden) kanssa.
Opetushallitus tukee avustuksen saaneita hankkeita maksuttomalla täydennyskoulutuskokonaisuudella kiusaamisen, syrjinnän, häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisyssä ja puuttumisessa sekä turvallisen toimintakulttuurin rakentamisessa hankekauden aikana. Täydennyskoulutuskokonaisuuden alussa on myös mahdollisuus tutustua jo olemassa oleviin malleihin, kuten esimerkiksi Etelä-Karjalan malliin.
Huomioi, että avustukset myönnetään sillä ehdolla, että eduskunta hyväksyy vuoden 2025 valtion talousarviossa tarkoitukseen varatun määrärahan.
Haun tavoitteet
Kehittämisen painopiste tulee olla kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäisevien ja puuttumisen toimintatapojen kehittämisessä ja niiden juurruttamisessa koulun toimintakulttuuriin.
Hankesuunnitelmassa voi hyödyntää seuraavia tavoitealueita. Jokaiseen hankkeeseen on sisällytettävä kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisy ja niihin puuttuminen sekä monialaisen yhteistyön vahvistaminen.
Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisy ja niihin puuttuminen
- psykologisen turvallisuuden vahvistaminen kouluyhteisössä
- koulun turvallisen toimintakulttuurin jatkokehittäminen
- opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan pohjaavan työn kehittäminen kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisyyn ja puuttumiseen
- suunnitelmallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön kehittäminen
- konkreettisten ennaltaehkäisevien toimintatapojen kehittäminen
- hyvien käytänteiden ja toimintamallien jakaminen ja juurruttaminen osaksi rakenteita
- koulun henkilöstön tietopohjan ja osaamisen vahvistaminen
- huomioidaan myös eri kiusaamisilmiöt kuten esimerkiksi syrjivä kiusaaminen ja nettikiusaaminen
- yksinäisyyden, ulkopuolisuuden ja ostrakismin vähentäminen
Turvallisen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin edistäminen koulussa
- turvallisen yhteisön, oppimisympäristön ja toimintakulttuurin kehittäminen
- yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön vahvistaminen
- oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä turvataitojen vahvistaminen
Monialaisen yhteistyön vahvistaminen
- koulun sisällä koulun henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa
- koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa kuten esimerkiksi nuorisotoimen, vapaa-ajan toiminnan (seurat, yhdistykset jne.) tai hyvinvointialueiden kanssa
- koulujen, sosiaalihuollon palvelujen ja poliisin kesken tehtävä yhteistyö
- etenkin pitkittyneiden ja vakavien tapauksien katkaisemiseksi/lopettamiseksi
Oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
- oppilaiden osallisuuden mahdollisuuksien vahvistaminen kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisyn ja puuttumisen työssä
- kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen
- huoltajien osallisuuden vahvistaminen
Taustatietoja
Koulukiusaaminen koskettaa isoa osaa perusopetuksen oppilaista. Kouluterveyskyselyn mukaan perusopetuksen oppilaista 43 prosenttia 4. ja 5. luokalta ja 34 prosenttia 8. ja 9. luokalta raportoivat vuonna 2023, että olivat olleet koulukiusattuna tai osallistuneet koulukiusaamisen lukuvuoden aikana. Vuonna 2023 4. ja 5. luokan oppilaista yhdeksän prosenttia ja 8. ja 9. luokan oppilaista kahdeksan prosenttia oppilaista ilmoitti olevansa koulukiusattuna vähintään kerran viikossa ja edellisiin vuosiin verrattuna nämä luvut ovat lähteneet nousuun. Vuonna 2023 8. ja 9. luokan oppilaista neljä prosenttia ilmoitti osallistuneensa koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa. Vain 56 prosenttia 4. ja 5. luokan kiusatuista tai muita kiusanneista oppilaista ja 33 prosenttia 8. ja 9. luokan kiusatuista tai muita kiusanneista oppilaista olivat kertoneet asiasta koulun aikuiselle.
Fyysistä uhkaa vuoden aikana ilmoittivat vuonna 2023 kokeneensa 16 prosenttia 4. ja 5. luokan oppilaista ja 18 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista. Seksuaalista häirintää koulussa vuoden aikana ilmoittivat vuonna 2023 kuusi prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista kokeneensa, kun taas kokemukset tästä julkisessa tilassa olivat yleisempiä ja niitä ilmoittivat kokeneensa 14 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista. Vuonna 2023 8. ja 9. luokan oppilaista 33 prosenttia ja ruotsinkielisistä oppilaista 36 prosenttia ilmoitti kokeneensa syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla.
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että kokemukset kiusaamisesta, häirinnästä, syrjinnästä tai väkivallasta vaihtelevat erilaisten oppilaiden kesken. On tärkeää pohtia, miten esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien oppilaiden kokemukset huomioidaan ehkäisyn, puuttumisen ja osallisuuden näkökulmista.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti kiusaamisen vastaisten menetelmien arvioinnin vuosina 2021–2023 osana silloisen kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisyn toimenpideohjelmaa. Arvioinnissa kiusaamisen vastaisilla menetelmillä tarkoitettiin sellaisia perusopetukseen suunnattuja menetelmiä, joiden tavoitteena oli kiusaamisen ennaltaehkäisy, kiusaamiseen puuttuminen tai kiusaamisen jälkihoito, eli tarpeenmukaisen tuen järjestäminen kiusaamistilanteen jälkeen. Karvin arvioinnissa todettiin, että menetelmien juurtumista kouluun tuki menetelmän käyttöön sitoutunut henkilöstö, johdon tuki sekä menetelmän sitominen osaksi koulun muuta toimintaa ja yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Arvioinnista ilmenee, että valitettavan monessa koulussa menetelmän käyttö oli kuitenkin vain muutamien henkilöiden vastuulla, jolloin menetelmän juurruttaminen koulun arkeen oli haastavampaa. Myös menetelmän käytön jatkuvuus koulussa oli tällöin vaarassa mahdollisten henkilöstövaihdosten vuoksi.
Jokaisella oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Kouluilla tulee olla suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, ja koulun aikuisilla on velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta kiusaamis-, häirintä-, syrjintä- tai väkivaltatapauksesta siinä osallisina olleiden oppilaiden huoltajille. Koulujen kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan vastaisen työn tueksi on tarjolla erilaisia ehkäiseviä sekä puuttuvia menetelmiä ja toimintamalleja. Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan systemaattinen ehkäisy ja puuttuminen on tärkeä osa koulun turvallista toimintakulttuuria. Opetushallitus on myös julkaissut erilaisia tukimateriaaleja koulujen työn tueksi, esimerkiksi Kiusaamisen vastainen työ kouluissa ja oppilaitoksissa-opas sekä Opas seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa.
Hankeavustus
Avustus on haettavana 19.12.2024-12.2.2025. Avustukseen liittyen järjestetään infotilaisuus 13.1.2025 klo 15.00–16.00. Infotilaisuuden Teams-linkki löytyy täältä. Hankeaika on päätösten antamisesta kevätlukukauden 2027 loppuun saakka (31.7.2027).
Mikäli hankkeissa tuotetaan erilaisia materiaaleja, tulee materiaali julkaista avoimella lisenssillä ja Opetushallitus arvioi materiaalien soveltuvuuden valtakunnalliseen levitykseen.
Säädösperusta:
- Valtionavustuslaki 688/2001