Valtionavustus

Valtion erityisavustus perusopetuksen ilmasto- ja kestävyyskasvatukseen, lisähaku 2023

Perusopetus
Tila
Ratkaistu
Hakuaika
9.3.2023 – 19.4.2023 klo 16:15
Hakulomake
Määräraha
796 681 €
Lisätietoa antavat
Koordinaattori Helena Suomela, puh. 029 5331230

Förfrågningar på svenska
Undervisningsrådet Kristian Smedlund, tfn. 029 533 1286

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oph.fi



Opetushallituksen Ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeessa avataan lisähaku perusopetuksen ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen hankkeille. 

Avustuksen tarkoituksena on perusopetuksen ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen kokonaisvaltainen edistäminen ja innovatiivisten opetuskäytäntöjen ja toimintakulttuurin kehittäminen. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja ja toimintamalleja, jotka lisäävät ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen laatua ja läpäisevyyttä sekä edistävät kasvatuksen ja koulutuksen vihreää siirtymää perustuen opetussuunnitelman kansallisiin perusteisiin.

Avustusta voidaan myöntää vain kunnille, kuntayhtymille tai yksityisille opetuksen ja koulutuksen järjestäjille, joilla on joko velvollisuus tai lupa perusopetuksen tai toisen asteen koulutuksen järjestämiseen tai oppilaitoksen ylläpitämiseen. Valtion oppilaitokset voivat olla valtionavustusta saavissa hankkeissa mukana, mutta ne eivät voi olla valtionavustuksen saajana.
Rahoitettavilta hankkeilta edellytetään tuotoksiksi malleja, toimintatapoja ja ratkaisuja, joilla on alueellista tai valtakunnallista uutuusarvoa. Niiden on oltava levitettävissä ja hyödyksi muille opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Hankkeiden tulee lisätä oppijoiden ja oppilaitosten henkilöstön ilmasto- ja kestävyysosaamista sekä motivaatiota osaamisen hyödyntämiseen.

Ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeen tavoitteena on tukea perusopetuksen järjestäjien toimintakulttuurin muutosta kohti ekologisesti kestävämpää elämäntapaa ja vahvistaa oppijoiden ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä tietoja, taitoja ja asenteita. Suomessa keskeisimmät haasteet Agenda2030-tavoitteiden saavuttamisessa liittyvät ekologiseen kestävyyteen, kuten kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyteen, ilmastotoimiin ja lajikatoon. Ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen kehittämishanke kohdistuu erityisesti näiden teemojen systemaattiseen huomioimiseen koulutuksen järjestäjien kaikessa toiminnassa, erityisesti toimintakulttuurinkehittämisessä kestävyystavoitteita tukevaksi.

Ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen vahvistaminen liittyy koulujen toimintakulttuurin muutokseen kokonaisvaltaisesti. Tavoite on, että kestävyystavoitteet läpäisevät opetuksen järjestäjän toiminnan kattavasti. Onnistumisen edellytyksenä ovat opetuksen järjestäjän johdon ja henkilöstön sitoutuminen ja aktiivinen toiminta Agenda2030-tavoitteiden saavuttamiseksi sekä oppilaiden osallistaminen. Tavoitteena on saada aikaan pysyviä toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, jotta koulut toimivat kestävän tulevaisuuden kasvattajina ja tekijöinä.

Haasteiden mittakaava ja kiireellisyys korostavat yhteistyön merkitystä. Vaikuttava ilmasto- ja kestävyyskasvatus edellyttävät koko oppilaitosyhteisön kutsumista mukaan: sekä osaavia opettajia ja oppilaita että sitoutunutta opetuksen järjestäjien johtoa, muuta henkilökuntaa ja toimintaympäristön tukea. Yhteistyötä voidaan tehdä opetuksen järjestäjien kesken sekä muiden koulutussektoreiden, kansalaisjärjestöjen sekä työelämän kanssa. Kehittämisohjelmaa toteutetaankin verkostomaisesti ja hankkeiden onnistuminen edellyttää verkostomaista työskentelyä sekä yhteistyötä Opetushallituksen kanssa. Opetushallituksen kanssa tehtävä yhteistyö koostuu yhteisistä tilaisuuksista, sparrauksesta ja tiedonvaihdosta. Lisäksi lisähaun hankkeet pääsevät osaksi jo käynnissä olevien hankkeiden kehittämisverkostoa.

Ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen kehittämishankkeiden lisähaku muodostaa kehittämiskokonaisuuden yhdessä ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen hankkeiden ja  ammatillisen koulutuksen kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän kehittämisohjelman kanssa. Toiminta nivotaan kokonaisuudeksi myös muiden ajankohtaisten kansallisten ja kansainvälisten ohjelmien ja toimien kanssa.

Avustuksen tarkoituksena on perusopetuksen ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen kokonaisvaltainen edistäminen ja innovatiivisten opetuskäytäntöjen ja toimintakulttuurin kehittäminen. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja ja toimintamalleja, jotka lisäävät ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen laatua ja läpäisevyyttä sekä edistävät kasvatuksen vihreää siirtymää perustuen kansalliseen opetussuunnitelmaan.

  • Valtionavustuslaki (688/2001)
  • Valtion talousarvioesitys 2021
  • Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009).
  • yhteiskunnallinen vaikuttavuus
  • kasvatuksen ja koulutuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantuminen
  • kansallisen, alueellisen sekä paikallisen yhteistyön vahvistuminen
  • uusien kasvatuksen ja koulutuksen toimintamallien kehittyminen
  • koulutuksen pedagoginen kehittäminen ja osallisuuden vahvistaminen.

Hankkeet voivat keskittyä yhteen tai useampaan alla olevasta viidestä painopisteestä:

  1. Johtamisen kehittäminen tukemaan kunta-, alue- tai kansallisen tason kestävän kehityksen strategioita ja ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen konkretisoitumista kouluissa Hankkeet voivat kohdistua myös ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen pedagogiseen johtamiseen.
  2. Koulujen toimintakulttuurin ja oppimisympäristöjen kehittäminen vahvistamaan arjen ilmasto- ja kestävyyskasvatusta.
  3. Ilmasto- ja kestävyysosaamisen ja pedagogiikan kehittäminen, tukeminen ja jalkauttaminen, erityisesti eurooppalaisen kestävyysosaamisen viitekehyksen konkretisointi oppiainekohtaisesti.
  4. Työkaluja tai malleja kestävyyskasvatuksen ja kestävän kehityksen vaikuttavuuden seurannalle kouluissa tai laajemmin opetuksen järjestäjälle. 

 

Rahoitettavilta hankkeilta edellytetään tuotoksiksi malleja, toimintatapoja ja ratkaisuja, joilla on alueellista tai valtakunnallista uutuusarvoa, ja jotka ovat levitettävissä ja hyödyksi muille opetuksen järjestäjille. Hankkeiden tulee lisätä oppijoiden ja oppilaitosten henkilöstön ilmasto- ja kestävyysosaamista sekä motivaatiota osaamisen hyödyntämiseen.

Hankkeiden tuloksena on vaikuttava ilmasto- ja kestävyyskasvatus perusopetuksessa.

Opetushallitus koordinoi ja seuraa rahoitettavien hankkeiden toimintaa ja yhteistyötä valtakunnallisella tasolla. Hankkeita kannustetaan tekemään tiivistä yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa. Hankkeiden tulee huomioida hankkeiden välinen yhteistyö (esim. verkostoitumis-/koulutustilaisuudet) sekä osallistuminen Opetushallituksen järjestämiin valtakunnallisiin tilaisuuksiin ja toimintaan varaamalla tähän tarkoitukseen avustusta hakemuksessaan. Hankkeet muodostavat yhteisen kehittämiskokonaisuuden ja jakavat kehitystyön tuloksia ja hanketoimintaa avoimesti kaikille opetuksen järjestäjille koko hankekauden ajan, esimerkiksi tiedottamalla toiminnastaan ja järjestämällä avoimia yhteisiä kohtaamisia yhteistyössä Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Avustusta voidaan myöntää vain kunnille, kuntayhtymille tai yksityisille opetuksen ja koulutuksen järjestäjille, joilla on joko velvollisuus tai lupa perusopetuksen järjestämiseen tai oppilaitoksen ylläpitämiseen. Valtion oppilaitokset voivat olla valtionavustusta saavissa hankkeissa mukana, mutta ne eivät voi olla valtionavustuksen saajana.

 

  • hakemus on saapunut määräajassa
  • hakija on hakukelpoinen
  • hakija on antanut määräaikaan mennessä selvityksen aikaisemmin myönnettyjen avustusten käytöstä
  • avustuksen käyttötarkoitus on käytölle asetettujen tavoitteiden mukainen
  • avustettava toiminta toteutetaan avustuksen käyttöajan rajoissa.

Opetushallitus asettaa haettaviksi valtionavustusta enimmillään 703 437 euroa.

Avustus myönnetään enintään 90 % hankkeen kokonaismenoista hakijan rahoitusosuus on vähintään 10 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Avustusta voi hakea myös lyhyempikestoisiin hankkeisiin.

Vihreään siirtymään liittyvät laite-, tarvike- tai materiaalihankinnat voivat olla pääsääntöisesti enintään 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Laite-, tarvike- ja materiaalihankinnat tulee kuvata ja perustella hakemuksessa. Laitehankintoihin hyväksytään myös hankkeen käytössä olevien laitteiden leasing-menot hankkeen keston ajalta.

Avustusta ei voi käyttää avustuksen saajan perustoiminnan rahoittamiseen, eikä maksullisten ympäristöjärjestelmien rahoitukseen (esimerkiksi Vihreä lippu ja Ekokompassi).

Opetushallitus jakaa enimmillään 703 437 € kehittämishankkeille ja varaa osan määrärahasta koordinointiin ja viestintään.

Käyttöaika alkaa avustuspäätöksen päiväyksestä, mutta viimeistään toukokuun 2023 aikana  ja päättyy 31.12.2024.  

Avustushakemus tehdään sähköisellä hakulomakkeella. Hakuaika päättyy 19.4..2023 klo 16.15. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta arvioitavaksi.

Hakijan tulee tutustua Yleisohjeeseen avustuksen hakijalle ja käyttäjälle.

Hankkeet toteutetaan opetuksen tai koulutuksen järjestäjäkohtaisina tai laajempina yhteishankkeina. Yhteishankkeissa yksi opetuksen tai koulutuksen järjestäjä toimii hankkeen koordinaattorina ja muut yhteistyökumppaneina. Rahoitusta saavien yhteishankkeen yhteistyökumppaneiden tulee myös olla hakuryhmässä hakukelpoisia toimijoita. Hankkeet voivat kohdistua joko perusopetukseen tai toiselle asteelle. Koordinaattori hakee avustuksen yhteistyökokoonpanon puolesta. Koordinaattorin hakemuksessa esitetään yhteinen hankesuunnitelma, josta ilmenee kunkin yhteistyökumppanin osuus. Koordinaattori kerää yhteistyökumppaneilta työsuunnitelmat (sis. kustannusarvio) siitä, millaisin toimenpitein yhteishankkeen tavoitteet kunkin osalta saavutetaan. Koordinaattori liittää työsuunnitelmat ja kustannusarviot hakemukseen. Yhteishankkeiden on hyvä tutustua yleisohjeen kohtaan 1.8 Yhteishankkeet.

Yhteistyökumppanit, jotka eivät ole hakukelpoisia, tai eivät muusta syystä ole virallisia yhteishankkeen osapuolia, kirjataan kohtaan ”Muut yhteistyökumppanit.”

Hankkeiden tulee liittää hakemukseen kuvaus toiminnan vaikuttavuuden arvioinnista ja tulosten jalkauttamisesta hanketoiminnan päätyttyä.

Lisätietoja ja neuvontaa antavat henkilöt yhteystietoineen kuvataan rahoitushakusivun alussa.

Hakemuksia arvioidaan seuraavien valintaperusteiden pohjalta:

  • hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi
  • ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen käytännön ratkaisut
  • hankkeen sisällöllinen uutuusarvo ilmasto- ja kestävyyskasvatuksen vahvistamisessa
  • eri tahojen, mukaan lukien oppijat, osallistaminen hanketoimintaan
  • ratkaisujen ja uudenlaisten toimintatapojen ja -kulttuurin jatkuvuus hankeajan jälkeen
  • hankkeen kustannusarvion realistisuus
  • toimenpiteet ratkaisujen levittämiseksi
  • viestinnälliset toimet
  • vaikuttavuuden ja seurannan vahvistaminen.

Kehittämisen tulee olla valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden ja tutkintojen perusteiden mukaista. Hakemusten arvioinnissa otetaan huomioon, miten hankkeessa hyödynnetään aiempien kansallisten tai kansainvälisten kehittämishankkeiden tuloksia tai millaisia uusia innovaatioita kehitetään ja jalkautetaan.

Hakemuksessa tulee kuvata, miten kehitettävien ratkaisujen elinkaari turvataan hankekauden päättymisen jälkeen. Avustusta voidaan käyttää vähäisissä määrin oppimateriaalien tuottamiseen ja julkaisuun. Mikäli hankkeessa tuotetaan oppimateriaaleja, tulee ne julkaista avoimella lisenssillä ja mahdollisuuksien mukaan myös aoe.fi-palvelussa. Avustusta ei voida kohdentaa oppimateriaalien hankintaan.

Avustettavassa hankkeessa tulee tavoitella sellaisia tuloksia tai tuotoksia, jotka ovat myös laajemmin levitettävissä. Levittämistyötä toivotaan tehtävän mahdollisuuksien mukaan sekä suomen että ruotsin kielellä.

Opetushallitus on arvioinut hakemukset ja lähettänyt päätökset hakemuksessa ilmoitetuille tahoille Opetushallituksen sähköisestä valtionavustusjärjestelmästä.

 

Liite