Aineisto Mikael Agricolan elämän ja saavutusten käsittelyyn sopii monialaiseen opiskeluun. Agricolan matkassa -aineisto soveltuu hyvin perusopetuksen ylemmille vuosiluokille ja siihen sisältyy myös mielenkiintoisia tehtäviä.

Mikael Agricola tunnetaan suomen kirjakielen isänä, uskonpuhdistajana ja Raamatun suomentajana. Lähes 500 vuotta sitten elänyt henkilö saattaa tuntua vieraalta nykypäivän ihmisestä, mutta tutustuminen Mikael Agricolan elämään tuo hänet lähemmäksi. Saatat huomata, että hän eli värikkään ja vaiherikkaan elämän, joka saattaa muistuttaa hyvinkin nykypäivän ihmisten elämää.

Lähde siis tutustumaan Mikael Agricolaan! Voit pohtia matkan edetessä, keitä nykypäivän henkilöitä hän olisi saattanut muistuttaa.

Teksti: Ari Haapanen | Materiaali on tuotettu Agricola 2007 -juhlavuoden yhteydessä.

Syntymä

Mikael Olavinpoika syntyi noin vuonna 1510. Tämä aika ei ole täysin varma, sillä noina aikoina ei ihmisten syntymä- ja kuolinaikoja kirjattu yhtä tarkkaan kuin tänä päivänä. Syntymäaika on kuitenkin sijoitettu vuosien 1508 ja 1512 välille Mikaelin myöhempien elämänvaiheiden perusteella.

Mikaelin syntymäpaikka oli Torsbyn kylä nykyisellä Itä-Uudellamaalla sijaitsevassa Pernajan kunnassa. Mikaelin koti oli varakas talonpoikaistalo, ja perheeseen kuului Mikaelin lisäksi kolme sisarta. Mikaelin isän nimi oli Olavi. Äidin ja sisarten nimistä ei ole säilynyt tietoa. Tämä kuvastaa hyvin sitä, kuinka vähän tuon ajan tavallisista ihmisistä on säilynyt tietoa.

Lapsuus

Mikaelin lapsuudestakaan emme tiedä paljoa. Esimerkiksi siitä, oliko Mikaelin koti suomen- vai ruotsinkielinen, ei ole varmuutta. Mikaelin kotiseutu oli ruotsinkielistä. Tämän perusteella olisi perusteltua olettaa, että myös Mikaelin koti olisi ollut ruotsinkielinen. Toisaalta Mikael kirjoitti teoksensa suomen kielellä. Tämä ei kuitenkaan todista, että Mikael olisi ollut alun perin suomenkielinen, vaan hän on saattanut ryhtyä kääntämään kirkollisia tekstejä ja kirjoittamaan suomeksi, jotta suomenkieliset saisivat mahdollisuuden lukea kirkon oppeja omalla kielellään.

Mikaelin opintie alkoi kotikunnassa Pernajan kirkkoherra Pärttylin opastamana. Kirkkoherra huomasi Mikaelin lahjakkaaksi ja ahkeraksi pojaksi, joten on mahdollista, että kirkkoherra suostutteli Mikaelin vanhemmat lähettämään tämän jatkamaan opintojaan Viipuriin. Noina aikoina oli hyvin harvinaista, että maatalon poikia lähetettiin opiskelemaan, mutta Mikael lähti kuitenkin noin vuonna 1520 Viipuriin jatkamaan opintojaan.

Samana vuonna kasvoi Ruotsissa kapinaliike Tanskan, Norjan ja Ruotsin unionikuningasta Kristian II:ta vastaan. Kapinaliikkeen johtoon nousi Kustaa Vaasa, josta oli tuleva Ruotsin kuningas muutamaa vuotta myöhemmin 1523.

Tehtävä

Minkä ikäinen Mikael todennäköisesti oli lähtiessään kotoa Viipuriin kouluun? Mieti, millaista oli lähteä tuon ikäisenä vieraalle paikalle opiskelemaan.

Koulussa Viipurissa

Mikaelin aikana Viipuri oli linnan ympärille kehittynyt muurien ympäröimä kauppakaupunki, jossa oli noin 1500 asukasta. Viipurilla oli kauppayhteyksiä mm. Tallinnaan, Riikaan, Danzigiin ja Lyypekkiin, ja sitä pidettiin läntisen kulttuurin etuvartiona, josta oli pitkään suunniteltu Suomen uuden hiippakunnan keskuspaikkaa. Viipurin kaduilla saattoi kuulla suomen ja ruotsin kielen ohella esimerkiksi venäjää ja saksaa.

Mikael opiskeli Viipurin latinakoulussa, joka oli tuolloin maan toiseksi tärkein opinahjo. Mikael oli oppinut latinaa jo Pernajan kirkkoherra Pärttylin opissa, mutta Viipurissa hän oppi latinan kielen täydellisesti. Viipurissa Mikael tutustui myös humanismin ja uskonpuhdistuksen aatteisiin, jotka myöhemmin tulivat vaikuttamaan hänen työhönsä voimakkaasti. Tässä vaiheessa Mikael Olavinpoika otti isänsä ammatin mukaan nimekseen latinankielisen Agricolan, joka tarkoittaa maanviljelijää.

Muutto Turkuun

Turun hiippakunnan piispa Arvid Kurki oli hukkunut Pohjanlahteen paetessaan tanskalaisia vuonna 1522. Tämän jälkeen piispanistuin oli ollut vailla hallitsijaa vuoteen 1528 asti. Vuonna 1528 piispanistuimelle nousi suomalaissyntyinen Martti Skytte. Martti Skytte ei ollut uskonpuhdistaja vaan harras katolinen. Hänen piispaksi nimittämiselleen ei kuitenkaan haettu vahvistusta paavilta. Näin kirkollinen valta Turun hiippakunnassa siirrettiin vaivihkaa paavilta Kustaa Vaasalle, joka oli noussut vuonna 1523 Ruotsin kuninkaaksi.

Viipurin latinakoulun rehtori Johannes Erasmuksenpoika siirtyi vuonna 1528 Turun piispan kansliaan kansleriksi eli sihteeriksi ja vei nuoren Mikaelin mukanaan. Mikael Agricolasta tuli tuolloin Turun piispankanslian kirjuri.

Uskonpuhdistuksen aatteet tunnettiin Turussa tuolloin jo varsin hyvin. Vaikka piispa ei uskonpuhdistusta julistanutkaan, oli uusi oppi saapunut Turkuun hyvin konkreettisessa muodossa Turun pormestarin pojan, Pietari Särkilahden mukana. Hän oli saanut pappisvihkimyksen ja opiskellut Saksassa ajan johtavan humanistin Erasmus Rotterdamilaisen johdolla. Palatessaan Saksasta noin vuonna 1522 Pietari järkytti kirkollisia piirejä syvästi. Hän oli nimittäin solminut avioliiton Saksassa ja toi nuorikkonsa mukanaan Turkuun. Tämä oli ensimmäinen pappisavioliitto koko Ruotsin valtakunnassa.

Aika Turussa

Mikael Agricolan opettaja Johannes Erasmuksenpoika kuoli jo seuraavana vuonna heidän Turkuun saapumisensa jälkeen. Mikaelista tuli hänen seuraajansa piispan kanslerina. Hänet vihittiin myös papiksi, koska hän oli saanut uskonoppia niin ikään vuonna 1529 kuolleen Pietari Särkilahden opetuksesta ja saarnoista. Pappina hän saarnasi ahkerasti uuden luterilaisen opin mukaisesti.

Mikael luki Turun aikanaan sekä Erasmus Rotterdamilaisen että Martti Lutherin kirjoituksia. Agricolan kirjallisesta ja kielellisestä lahjakkuudesta todistavat hänen vuonna 1531 hankkimaansa Lutherin postillaan tekemät sananselitykset. Hän laati teokseen lähes 200 sananselitystä, joissa hän selittää Lutherin tekstin kreikankielisiä sanoja latinaksi ja ruotsiksi. Turussa vietetty aika ja opiskelu antoivat vankan pohjan myöhemmälle työlle. Myös hänen raamatunkäännöstyönsä on luultavasti alkanut jo näinä varhaisina Turun vuosina. 

Takaisin ylös

Agricolan ura oli kuitenkin vasta alussa ja lahjakas nuorukainen lähetettiin vielä saamaan lisäoppia Kaakkois-Saksassa sijaitsevaan Wittenbergin yliopistoon, jossa Lutherkin vaikutti.

Mikael lähti matkaan toisen pernajalaisnuorukaisen, Martti Teitin kanssa syyskesällä 1536. Matkaan lähdettiin laivalla. Laivamatkat olivat noina aikoina vaarallisia, mutta Mikael ja Martti pääsivät syksyllä turvallisesti perille.

Wittenbergin yliopisto oli vuoteen 1517 asti pieni ja tuntematon yliopisto. 31. lokakuuta vuonna 1517 kaikki kuitenkin muuttui, kun Martti Luther naulasi kuuluisat teesinsä Wittenbergin linnankirkon oveen. Muutamaa vuotta myöhemmin koko Eurooppa tunsi Lutherin nimen ja Wittenbergistä oli tullut uskonpuhdistuksen keskuspaikka ja sen yliopistosta Saksan suosituin. Wittenbergiin tuli opiskelijoita ympäri Eurooppaa, ja tähän joukkoon liittyivät myös pernajalaiset Mikael Agricola ja Martti Teitti.

Wittenbergin vaikutus

Wittenbergissä opiskeltiin Martti Lutherin ja Filip Melanchtonin johdolla. Kaksikon maine täytti luentosalit ja yliopiston opiskelijamäärä kasvoi jopa tuhanteen. Wittenbergiin tultiin opiskelemaan nimenomaan teologiaa, ja näin tekivät myös siellä opiskelevat suomalaiset.

Agricola tutustui Wittenbergissä sekä Lutheriin että Melanchtoniin, joista ensimmäistä hän nimitti kunnianarvoiseksi isäksi ja toista opettajakseen. Opettajana Mikaeliin vaikuttikin erityisesti Melanchton, joka hallitsi sekä teologisen että humanistisen sivistyksen. Melanchton ei monipuolisesta sivistyksestään huolimatta suostunut koskaan ottamaan vastaan pappisvihkimystä tai teologian tohtorin arvoa. Hänen kotinsa oli humanistinen tiedekunta, jonka oppialan hän hallitsi suvereenisti.

Agricolan Wittenberg-aikana Melanchton luennoi muun muassa antiikin kreikkalaisista kirjailijoista ja filosofeista. Näitä luentoja Mikael kuunteli ja opetteli kreikan kieltä, jotta pystyisi tekemään raamatunkäännöksensä suoraan kreikankielisistä alkuteksteistä. Tämä raamatunkäännöstyö oli ensisijainen syy siihen, että Mikael oli lähetetty Wittenbergiin opiskelemaan.

Kustaa Vaasan stipendi

Vuoden opiskeltuaan Mikael Agricola kirjoitti kuningas Kustaa Vaasalle ja pyysi tältä stipendiä työnsä jatkamisen rahoittamiseksi. Mikaelilla oli hankkeessaan Turun tuomiokapitulin tuki, ja tämän tuen rohkaisemana hän uskaltautui lähestyä itse kuningasta. Hän kirjoitti kuninkaalle hyvin nöyrään ja imartelevaan sävyyn ja vetosi paitsi kuninkaan jalomielisyyteen myös valtion etuun asiassa. Ensimmäiseen latinaksi kirjoitettuun kirjeeseen ei tullut vastausta, joten Mikael yritti uudelleen vuoden 1538 keväällä. Tämäkään yhteydenotto ei tuottanut tulosta, mutta hän yritti vielä kerran ollessaan jo kotimatkalla.

Mikael Agricola ja Martti Teitti valmistuivat maistereiksi 1539. Kotimatkalle he lähtivät samana vuonna Ruotsin kautta. Mukanaan Mikaelilla oli suosituskirjeet Kustaa Vaasalle sekä Lutherilta että Melanchtonilta. Mikael ei kuitenkaan ilmaisesti koskaan tavannut kuningasta vaan palasi Turkuun loppukesästä 1539.

Takaisin ylös

Palattuaan Turkuun Mikael Agricola sai kyseenalaisen kunnian ryhtyä Turun koulun rehtoriksi. Vanha tapa oli, että viimeiseksi ulkomailta opiskelemasta palannut maisteri sai rehtorin viran hoitaakseen. Samaan aikaan Agricola  toimi Turun tuomiokapitulin kirjurina.

Aika oli Mikaelille raskasta. Kustaa Vaasa oli ajanut kirkollisessa elämässä uudistuksen, jossa luterilaisuus oli syrjäyttänyt katolisen paavin vallan. Kirkonmenoja pidettiin kansankielellä entisen latinan sijaan, ja kuninkaan määräyksestä takavarikoitiin jopa kirkkojen omaisuutta, joka muistutti katolisesta liturgiasta. Edelleen kuningas kovensi piispalta ja tuomiokapitulilta kannettavaa veroa. Näin murtui kirkon itsenäinen asema ja siirryttiin itsenäisestä kirkosta kuninkaan hallitsemaan valtionkirkkoon. Kustaa Vaasan kirkkoa koskevat verouudistukset veivät kirkolta jopa kolme neljännestä niiden verotuloista. Tämä oli kova isku kirkon taloudelle.

Vastoinkäymisiä ja valoa

1546 Turkua kohtasi vielä kohtalokas tulipalo, joka tuhosi tuomiokirkon katon, piispantalon sekä useimmat tuomiokapitulin omistamat talot. Kuninkaalta ei saatu juurikaan varoja korjauksiin. Vain kirkon korjausta tuettiin niukasti.

Myös koulu kärsi kuninkaan raskaasta verotuksesta. Tiukka taloudellinen tilanne aiheutti sen, että vanhemmat eivät halunneet laittaa nuoria kouluun. Mikael valittelikin kirjeessään ystävälleen Georg Normanille heikkolaatuista oppilasainesta. Hän kutsui opiskelijoita jopa kesyttömiksi eläimiksi. Mikael ajautuikin konfliktiin kuninkaan kanssa, ja hänet erotettiin rehtorin virastaan vuonna 1548.

Valoa synkkiin aikoihin lienee tuonut Mikaelin perhe. Hän nimittäin avioitui ilmeisesti Turun koulun rehtorina ollessaan Birgitta Olavintyttären kanssa. Perheessä tiedetään olleen yksi lapsi, Kristian, joka oli syntynyt 11. joulukuuta 1550. Poika jatkoi isänsä jalanjäljissä ja tuli ulkomaisten opintojen jälkeen ensin Turun koulun rehtoriksi ja lopulta Tallinnan piispaksi.

Takaisin ylös

Kirjallista tuotantoa

Vaikka Turun aika olikin ulkoisesti raskasta Mikaelille, oli se myös tuottoisaa aikaa hänen kirjallisessa toiminnassaan. "ABC-kirja" painettiin 1543 tai 1544. Vuonna 1544 julkaistiin "Rukouskirja", jossa oli vajaat 700 rukousta kommentteineen sekä kalenteriosio, joka sisälsi ajanlaskuun ja vuodenaikojen vaihteluun liittyvää muistitietoa.

Mikael Agricolan päätyö "Se Uusi Testamentti" ilmestyi painosta 1548 eli saman vuonna, jona hän joutui eroamaan Turun koulun rehtorin virastaan. Käännöstyö oli kestänyt 11 vuotta.

Rehtorin virasta erottamisen jälkeen Mikael Agricola jatkoi edelleen kirjallisia töitään. Vuosina 1549 - 1552 ilmestyivät mm. suomenkieliset liturgiset kirjat sekä laaja valikoima Vanhan testamentin profeettakirjoja. Agricola keräsi myös sananparsikokoelman, joka on sittemmin kadonnut. Hänen aikansa kului yhä enenevässä määrin erilaisissa kirkkohallinnon tehtävissä.

Oman hiippakunnan johtaja

Turun piispa Martti Skytte alkoi olla jo iäkäs ja hänen terveydentilansa heikko. Tämän vuoksi Mikael Agricola sai hoitaakseen piispan tehtäviä, kuten piispantarkastuksia. Virallinen valta oli edelleen piispan hallussa, mutta henkisenä johtajana Agricolan merkitys oli piispaa suurempi jo tämän elinaikana. Piispa Martti Skytte kuoli vuoden 1550 lopussa. Tämän jälkeen piispanistuin jäi jälleen täyttämättä lähes neljäksi vuodeksi.

Vuonna 1554 kuningas Kustaa Vaasa kutsui Tukholmaan vanhan tuomiokapitulin neljä jäljellä olevaa henkilöä: dekaani Petrus Ragvaldin, Mikael Agricolan, Turun kirkkoherra Knuut Johanneksenpojan sekä Turun koulun rehtorin Paavali Juustenin. Tuon vierailun aikana kuningas ilmoitti, ettei piispojen enää tarvinnut saada siunausta piispanviroilleen Roomasta vaan piispat nimittää kuningas. Kuningas oli myös päättänyt jakaa Suomen kahteen hiippakuntaan – Turkuun ja Viipuriin. Turun hiippakunnan piispaksi kuningas nimitti Mikael Agricolan  ja Viipurin piispaksi Paavali Juustenin.
Kuningas teki samalla uusille piispoille selväksi, mitä hän näiltä odotti. Piispojen tuli olla kuuliaisia ja osoittaa uskollisuutta ja kunnioitusta laillista esivaltaa kohtaan. Minkäänlaista niskurointia piispoilta ei suvaittaisi. Näin kuningas teki aiemmin suhteellisen itsenäisistä piispoista osan valtion valtakoneistoa, joka vastasi suoraan kuninkaalle. Kuningas ei edes käyttänyt piispoista nimeä piispa vaan nimitti heitä ordinariuksiksi. Agricolaa ei tämä kirkon ja piispojen itsenäisen aseman menettäminen miellyttänyt, mutta hän joutui kuitenkin taipumaan kuninkaan tahtoon.

Viimeinen matka

Vuonna 1555 puhkesi sota Venäjän ja Ruotsi-Suomen välille. Sotaa käytiin vaihtelevalla menestyksellä vuoteen 1556 asti, jolloin molemmat osapuolet olivat kyllästyneinä ratkaisemattomaan sotaan valmiita rauhanneuvotteluihin. Turun kirkkoherra Knuut Johanneksenpoika lähetettiin sopimaan rauhanneuvottelujen aloittamisesta tsaari Iivana Julman kanssa. Tsaari antoikin Knuutille takuut rauhanneuvottelijoiden turvallisuudesta ja rauhanneuvottelut aloitettiin vuoden 1557 alussa.

Rauhanneuvottelijat, joihin Mikael Agricola kuului, lähtivät Viipurista kohti Moskovaa loppiaisen jälkeen 1557. Moskovassa neuvottelijat olivat 24. helmikuuta. Neuvottelut venyivät maaliskuun lopulle, jonka jälkeen neuvottelijat pääsivät lähtemään paluumatkalle.

Matka oli ollut raskas ja Mikaelin terveys oli jo muutenkin ollut heikko. Paluumatkalla hän sairastui äkillisesti. Mikael Agricola kuoli Karjalan kannaksella Kyrönniemen kylässä 9. huhtikuuta 1557.

Takaisin ylös

Tuliko mieleesi ketään nykypäivän henkilöä, jota Mikael saattaisi muistuttaa? Vaikka Agricolan kuolemasta tulee jo kuluneeksi 450 vuotta, on hän edelleen monella tavalla ajankohtainen henkilö. Hänen vaikutuksensa näkyy tai pikemminkin kuuluu jokapäiväisessä elämässämme puhumamme kielen kautta. Jos hänen elämäänsä verrataan nykyihmisten elämään, voimme huomata, että se saattaa monilta osin muistuttaa nykyihmisen elämää.

Ajankohtaisena vertailukohtana tulee mieleen euroviisuvoittaja Lordi. Lordin urasta löytyy pienellä yrittämisellä monia yhteneväisyyksiä Mikaeliin. Lordi on kotoisin pieneltä syrjäiseltä paikkakunnalta. Hän on uskonut asiaansa, opiskellut ja harjoitellut määrätietoisesti saavuttaakseen päämääränsä. Lordi on myös ottanut itselleen uuden nimen, kuten Agricola, ja hakenut lopulliset kannuksensa maailmalta. Ja nyt Lordi on eräänlainen moderni hiippakunnan johtaja, jonka tekemiset ja sanomiset vaikuttavat ihmisten elämään.

Muita mahdollisia vertailukohtia voisivat olla esimerkiksi suomalaiset räp-muusikot. He käyttävät kieltä uudella tavalla ja luovat näin uutta suomen kieltä. Samaa teki Mikael Agricola pohtiessaan, miten sanoa suomen kielellä asioita, joille ei ollut olemassa suomenkielisiä ilmauksia.

Miettikää itse lisää mahdollisia yhtymäkohtia tai Mikael Agricolan vaikutusta nykyaikaan.

Voitte myös ottaa jonkin Agricolan tekstin ja muuntaa sen nykykielelle. Miten puhuisi tämän päivän Mikael, jotta hän saisi viestinsä perille meidän aikamme ihmiselle?

Takaisin ylös