Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetuksen kohderyhmiä ovat

• perusopetuksen loppuvaiheessa Suomeen tulleet nuoret, jotka eivät ole ehtineet saada perusopetuksen päättötodistusta valmiiksi oppivelvollisuusikäisinä tai joiden valmiudet ovat jääneet heikoiksi perusopetuksen aikana
• 17–25 -vuotiaat maahanmuuttajataustaiset, jotka eivät voi osallistua oppivelvollisuusikäisille järjestettävään opetukseen ikänsä takia, mutta tarvitsevat perusopetuksen päättötodistusta ja opiskeluvalmiuksia jatkaakseen opintoja toisella asteella
• muut maahanmuuttajataustaiset aikuiset, jotka heikon peruskoulutuksensa takia tarvitsevat erityisesti perusopetuksen alkuvaiheen opetusta, kuten luku- ja kirjoitustaitoa sekä matemaattisia valmiuksia tai jotka tarvitsevat päättötodistusta päästäkseen jatko-opintoihin
• vangit, joilta puuttuu perusopetuksen päättötodistus tai joilla ei ole tarvittavia opiskeluvalmiuksia jatkaakseen opintoja toisella asteella
• aikuiset romanit, joilla on vain vähän peruskouluopintoja tai peruskoulun päättötodistus puuttuu
• muut aikuiset, jotka ovat keskeyttäneet peruskoulun oppivelvollisuusikäisinä aikuiset, jotka opiskelevat yhtä tai useampaa oppiainetta aineopiskelijana ja/tai haluavat korottaa perusopetuksen arvosanoja.

Aikuisten perusopetuksessa opiskelija voi suorittaa perusopetuksen oppimäärän, suorittaa perusopetuksen oppiaineita tai niiden osia sekä korottaa perusopetuksen päättötodistuksen arvosanoja. Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma rakennetaan sen mukaan, millaisia opintoja opiskelija tarvitsee, jotta hän pääsee opiskelutavoitteeseensa.

Opetuksen järjestäminen, rahoitus ja arviointi

Onko kunnan mahdollista tarjota myös aikuisten perusopetusta? Miten tämän oikeuden saa?

Kunta voi järjestää aikuisten perusopetusta omalla päätöksellään. Kunta ei tarvitse siihen erillistä lupaa toisin kuin yksityiset opetuksen järjestäjät (esim. kansanopistot). Aikuisten perusopetukselle pitää olla laadittuna ja hyväksyttynä opetussuunnitelma Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2017) mukaisesti, jotta opetuksen voi aloittaa. Aikuisten perusopetus on kurssimuotoista ja näistä opiskelijoista opetuksen järjestäjä saa rahoituksen suoritettujen kurssien mukaan.

Ns. lasten perusopetuksen suorittaminen päättyy siihen, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai viimeistään lukuvuoden koulutyön päättyessä sinä kalenterivuonna, jona oppilas täyttää 17 vuotta. Oppilaat, jotka eivät saavuta perusopetuksen päättötodistusta laissa säädetyssä ajassa, tulee ohjata tarkoituksenmukaisimpaan koulutukseen, esimerkiksi aikuisten perusopetukseen tai muuhun oppivelvollisuuskoulutukseen. Oppivelvollisuuslakia on muutettu 1.8.2022 lukien siten, että oppivelvollisuutta voi suorittaa myös jatkamalla perusopetuslain 26 §:n mukaisessa lasten perusopetuksessa, jos perusopetuksen järjestäjä tämän mahdollistaa. Kyseessä on kunnille ja muille perusopetuksen järjestäjille vapaaehtoinen tehtävä. Tällaisia oppilaita ei kuitenkaan voi ilmoittaa lasten perusopetuksen valtionosuusrahoitukseen (ks. Oppivelvollisuuslaki 1214/2020 4–5 §).

Onko kunnalla velvollisuus lakiin tai määräykseen perustuen järjestää aikuisten perusopetusta? Jos on, koskeeko velvoite sekä alku- että loppuvaihetta?

Aikuisten perusopetuksen järjestämiseen ei ole kunnalla velvoitetta toisin kuin oppivelvollisten perusopetuksen järjestämiseen. Jos sitä järjestetään, silloinkaan ei ole velvoitetta järjestää kaikkia vaiheita. Opiskelijan opinnoista tulee kuitenkin muodostua jatkumo eli jos järjestetään alkuvaiheen opetusta, tulee opiskelijan voida jatkaa opintojaan päättövaiheessa (kunnan tai jonkin muun opetuksen järjestäjän tuottamana).

Mikä on aikuisten perusopetuksen ajallinen kesto? Voiko alku- tai päättövaihe kestää esimerkiksi kaksi vuotta?

Lainsäädännössä ei ole mainittu eri vaiheiden kestoja. Näin siitä syystä, että kunkin vaiheen kesto voi kullakin yksittäisellä opiskelijalla vaihdella. Olennaista onkin, että opiskelijaa ei lähtökohtaisesti etukäteen sidota tiettyyn vaiheeseen tietyksi ajaksi, vaan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa päivitetään, ja opiskelija voi edetä kykyjensä ja taitojensa mukaan nopeamminkin kuin oli alun perin suunniteltu tai vastaavasti hitaammin. Oppilaitos voi ilmoittaa alku- tai päättövaiheen opinnoille laskennallisen (ihanne)suoritusajan, mutta siitä tulee voida poiketa alaspäin tai ylöspäin opiskelijan henkilökohtaisen etenemisen mukaisesti.

Perusopetuslain (628/1998) 46 §:n mukaan aikuisten perusopetuksen opinnot tulee suorittaa päätoimisesti opiskellen enintään viidessä vuodessa. Maksimiajan ylittäneen opiskelijan suorittamia kursseja ei voi ilmoittaa enää rahoitukseen.

Miten tehdään hyväksiluvut, kun nuori siirtyy lasten perusopetuksesta aikuisten perusopetukseen?

Jos oppivelvollinen ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää lukuvuoden päättyessä sinä kalenterivuonna, jona hän täyttää 17 vuotta, hänet ohjataan tarkoituksenmukaisimpaan koulutukseen, esimerkiksi aikuisten perusopetukseen tai muuhun oppivelvollisuuskoulutukseen. Oppivelvollisuuslakia on muutettu 1.8.2022 lukien siten, että oppivelvollisuutta voi suorittaa myös jatkamalla perusopetuslain 26 §:n mukaisessa lasten perusopetuksessa, jos perusopetuksen järjestäjä tämän mahdollistaa. Kyseessä on kunnille ja muille perusopetuksen järjestäjille vapaaehtoinen tehtävä. Tällaisia oppilaita ei kuitenkaan voi ilmoittaa lasten perusopetuksen valtionosuusrahoitukseen (ks. Oppivelvollisuuslaki 1214/2020 4–5 §).

Mikäli nuori siirtyy aikuisten perusopetukseen, hänelle luetaan lasten perusopetuksessa suoritetut opinnot hyväksi soveltuvin osin. Lasten perusopetuksessa suoritetut opinnot/kurssit eivät kuitenkaan suoraan vastaa aikuisten perusopetuksen kursseja. Aikaisempia opintoja hyväksi luettaessa pitää vertailla opintojen tavoitteita ja sisältöjä ja jos nämä pääosin vastaavat toisiaan, hyväksiluku voidaan tehdä. Tarvittaessa voidaan pyytää lisänäyttöjä. Suoraviivaisia vastaavuuksia ei ole mahdollista määritellä, sillä esimerkiksi eri peruskouluissa opetuksen (eli tavoitteiden ja sisältöjen) vuosiluokkaistaminen eli se, mitä opetetaan eri vuosiluokilla eri oppiaineissa, voi vaihdella.  Kokonaan suoritettu oppiaineen oppimäärä voidaan lukea hyväksi sellaisenaan (poikkeuksena yksilöllistetyt oppimäärät, ks. alla).

Kun opiskelijalle luetaan hyväksi opintoja, pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamassa arvioinnissa. Ne oppiaineet, joita ei aikuisten perusopetuksessa opeteta, voidaan hyväksi lukea ja kirjata todistuksessa kohtaan ’Muita perusopetukseen soveltuvia oppiaineita’, mikäli ne tämän määritelmän täyttävät.

Mitä tulee lasten perusopetuksessa yksilöllistettyjä oppimääriä suorittaneisiin, aikuisten perusopetuksessa arviointi ja päättöarvosanan muodostaminen tapahtuu kaikille samoin kriteerein ilman mahdollisuutta yksilöllistää. Kategorisesti ei kuitenkaan tarvitse suorittaa lasten perusopetuksessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskeltua oppiainetta kokonaan uudelleen, jos hyväksi lukuja on mahdollista tehdä edes joiltakin osin. Yksilöllistämisessähän voi olla erilaisia tasoja, samoin oppilaan saavuttaman osaamisen tasossa. Näin ollen hyväksi luettaessa kaikenlaiset näytöt lasten perusopetuksesta ovat hyödyksi.

Opetuksen aikana on mahdollista käyttää tukimuotoina opetuksen eriyttämistä, opintojen painottamista opiskelijan tarpeiden mukaan, tehtävien räätälöintiä, oppiaineiden jaksotusta jne. Aikuisten perusopetuksen päättötodistus on rakenteeltaan kaikille samanlainen eli esimerkiksi ns. tähtimerkintöjä ei käytetä.

Opetuksen järjestäjän tulee yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa miettiä nuorelle parhaiten soveltuva koulutuspolku. Joissain tilanteissa voi olla opiskelijan kannalta perustellumpaa siirtyä esimerkiksi valmentavaan koulutukseen ja sitä kautta toisen asteen koulutukseen kuin jatkaa perusopetuksen suorittamista.

Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) alkoi 1.8.2022. TUVA-koulutuksessa yhdistyvät aiemmat perusopetuksen lisäopetus, lukioon valmistava koulutus (LUVA) ja tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (VALMA). TUVA-koulutukseen voidaan perustellusta syystä ottaa myös perusopetuksen päättötodistusta vailla oleva opiskelija, jos koulutuksen järjestäjä katsoo tällä muutoin olevan riittävät edellytykset opinnoista suoriutumiseen. Myös kansanopistojen oppivelvollisille suunnattuun koulutukseen voidaan opiskelijaksi ottaa erityisestä syystä henkilö, jolla kansanopiston ylläpitäjä katsoo olevan riittävät edellytykset opinnoista suoriutumiseen, vaikka perusopetuksen oppimäärä on suorittamatta.

Millainen rahoitus aikuisten perusopetuksen järjestämiseen on saatavissa?

Aikuisten perusopetuksen rahoitus on muuttunut siten, että rahoituksen pohjana ei enää ole tiettyinä tilastointipäivinä oppilaitoksessa olevien opiskelijoiden määrä, vaan rahoitusta saa opiskelijoiden suorittamista kursseista. (Esimerkiksi vuonna 2020 rahoitus on ollut 300,82 euroa/suoritettu kurssi.) Yhtä opiskelijaa kohden on kuitenkin määritelty koko opiskeluajalle katto, jota enempää yhdeltä opiskelijalta kursseja ei voi rahoituksen perusteeksi ilmoittaa (100/130 kurssia riippuen opiskeltavien vaiheiden määrästä).

Varainhoitovuoden rahoitus maksetaan aikuisten perusopetuksessa arvioidun suoritemäärän perusteella. Arvio perustuu varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden toteumaan eli toteutuneiden kurssien määrään eli vuoden 2020 ennakollisen rahoituksen laskennassa on suoritemääränä käytetty vuonna 2018 toteutuneiden aikuisten perusopetuksen kurssien määrää. Arvioon perustuvat rahoitukset tarkistetaan toteutuneiden suoritteiden mukaisiksi varainhoitovuotta seuraavaa vuotta seuraavana vuonna (esim. vuoden 2020 arvioitu rahoitus tarkistetaan toteutumaa vastaavaksi vuonna 2022).

Rahoituksesta löytyy tarkempaa tietoa laista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009), sen 48 a §:stä ja erityisesti aikuisten perusopetusta koskien 4–6 momenteista:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091705#L7P48a

Voiko aikuisten perusopetuksessa opiskella sellainen opiskelija, joka on jo suorittanut peruskoulun, mutta todistus on täynnä nelosia ja kielitaito on edelleen heikko? Saako koulu rahoituksen tällaisesta opiskelijasta?

Oppivelvollisuuslain (5 §) mukaan oppivelvollinen, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavat opinnot mutta jolta puuttuu perusopetuksen jälkeisen koulutuksen suorittamiseksi riittävä suomen tai ruotsin kielen taito, voi suorittaa oppivelvollisuutta osallistumalla aikuisten perusopetukseen.

Mikäli kyseessä ei ole oppivelvollinen, aikuisten perusopetuksessa voi opiskella ns. aineopiskelijana, jos henkilöllä on jo perusopetuksen päättötodistus entuudestaan.

Perusopetuslain (628/1998) 46 § 2 mom. mukaan:

Opiskelijaksi voidaan ottaa myös sellainen henkilö, jonka tarkoituksena on ainoastaan yhden tai useamman perusopetuksen oppimäärään kuuluvan oppiaineen suorittaminen. Tässä momentissa tarkoitetuilta opiskelijoilta voidaan periä opetuksesta kohtuullisia maksuja.

Näistä opiskelijoista saa rahoitusta suoritettujen kurssien mukaan rahoituslain (1705/2009) 29 § 6 mom. mukaisesti:

Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain perusopetuslain 46 §:n 2 momentin mukaisesti yksittäisiä oppiaineita suorittavien oppilaiden suorittamien perusopetuksen oppimäärään kuuluvien kurssien yksikköhinnan valtion talousarvion rajoissa.

Ovatko aikuisten perusopetuksessa opiskelevat opiskelijat oikeutettuja kouluruokaan?

Perusopetuslain (628/1998) 46 § 1 mom. mukaan päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa opetuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa.

Jos aikuisten perusopetuksessa tarjotaan taito- ja taideaineita (esimerkiksi musiikkia tai liikuntaa), onko kursseista aina annettava arviointi numeroin vai voiko opiskelija halutessaan saada suoritettu/hylätty -arvion?

Päättövaiheessa niiden oppiaineiden kurssit, joita ei ole mainittu aikuisten perusopetuksen ns. tuntijaossa (valtioneuvoston asetus 135/2017), arvioidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Näin ollen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee olla maininta siitä, arvioidaanko taito- ja taideaineet numeroin vai suoritettu/hylätty -merkinnällä. Lukutaito- ja alkuvaiheessa kaikkien oppiaineiden kurssit arvioidaan suoritettu/hylätty -merkinnällä lukuun ottamatta terveystiedon kurssia, jos se suoritetaan jo alkuvaiheessa.

Oppimisen tuki

Tuleeko tuki aikuisten perusopetuksessa järjestää kolmiportaisena ja käyttää samoja tukiasiakirjoja kuin oppivelvollisuusikäisillä?

Perusopetuslain pykälät kolmiportaisesta tuesta (16 ja 17 §) eivät koske aikuisten perusopetusta. Opiskelijan tukemista opinnoissa on kuvattu Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2017) luvussa 5.3. Opiskelijan tilanne voidaan ottaa huomioon opetusjärjestelyissä esimerkiksi eriyttämällä ja käyttämällä monipuolisia työtapoja. Opetuksen järjestäjän opetussuunnitelmaan voidaan kirjata erilaisia mahdollisuuksia kurssien suorittamiseksi.

Näin ollen tukea ei tarvitse järjestää samanmuotoisena kuin oppivelvollisuusikäisille. Tämä ei kuitenkaan ole esteenä sille, etteivätkö aikuisten perusopetuksessa opiskelevat voisi saada kunnassa/oppilaitoksessa tarjolla olevia oppimisen tuen eri muotoja, mikäli sellaisia on mahdollisuus heille tarjota.

Tarpeellinen dokumentointi on aina hyvä olla olemassa, mutta oppivelvollisuusikäisiä koskevia määräyksiä ei siis tarvitse sellaisenaan soveltaa. Tukitoimet kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan.

Onko oppiaineiden oppimääriä mahdollista yksilöllistää aikuisten perusopetuksessa? Esimerkiksi jos opiskelija ei suoriudu päättövaiheen matematiikan oppimäärästä, jääkö häneltä päättötodistus saamatta?

Aikuisten perusopetuksessa oppimääriä ei voi yksilöllistää. Opiskelijan tilanne voidaan ottaa huomioon opetusjärjestelyissä esimerkiksi eriyttämällä ja käyttämällä monipuolisia työtapoja. Opetuksen järjestäjän opetussuunnitelmaan voidaan kirjata erilaisia mahdollisuuksia kurssien suorittamiseksi.

Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2017) mukaan kaksi matematiikan kurssia voi olla hylättyjä. Muut matematiikan kurssit pitää olla hyväksyttyjä päättötodistuksen saamiseksi.

Lukutaito- ja alkuvaihe eivät ole oppimääriä, joten niistä edetään seuraavaan vaiheeseen joustavasti, kun edellytykset seuraavan vaiheen kurssien suorittamiseen ovat olemassa.

Onko aikuisten perusopetuksessa mahdollista vapauttaa alkuvaiheen opiskelija esimerkiksi englannin opetuksesta? Tällöin vapautuvan ajan voisi käyttää ohjattuun suomen kielen alkeiden kertaukseen ja opiskeluun.

Aikuisten perusopetuksen alkuvaihe on siinä mielessä joustava, että siinä ei periaatteessa ole pakollisia aineita. Opiskelijat opiskelevat ne kurssit, joista on henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa sovittu (tai kun sitä on myöhemmin päivitetty). Tähän opiskelusuunnitelmaan voi sisältyä kaikki tai vain osa tietylle oppiaineelle määritellyistä kursseista, kunkin opiskelijan tarpeen mukaan. On myös mahdollista, että jotakin oppiainetta ei opiskella ollenkaan.

Jonkin oppiaineen pois jättäminen tulee yleensä kysymykseen silloin, kun opiskelijalla on jossakin aineessa jo valmiiksi riittävät tiedot ja taidot opiskella ko. ainetta päättövaiheessa. Jos jokin oppiaine jätetään pois ’päinvastaisesta’ syystä eli sen takia, että se tuottaa vaikeuksia, pitää harkita, miten se vaikuttaa opiskeluedellytyksiin päättövaiheessa. Esimerkiksi englannin ja matematiikan opintojen aloittaminen alusta vasta päättövaiheessa on tällöin haasteellisempaa verrattuna niihin, jotka ovat opiskelleet perusteet jo alkuvaiheessa.

Alkuvaihe ei siis ole oppimäärä, jonka suorittaminen kokonaisuudessaan olisi välttämätöntä päättövaiheeseen siirtymiselle. Tärkeintä on, että alkuvaiheen jälkeen opiskelijalla on edellytykset suoriutua päättövaiheen opinnoista.

Siirtyminen alkuvaiheesta päättövaiheeseen

Onko alkuvaiheen suorittaminen edellytyksenä päättövaiheeseen siirtymiselle?

Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2017) sanotaan, että aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen ja siihen mahdollisesti sisältyvän lukutaitovaiheen opintoja valitaan joustavasti siten, että ne antavat opiskelijalle sellaiset tiedot ja taidot, että hänellä on mahdollisuus jatkaa opintojaan aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa (luku 2.3). Myöhemmin luvussa 8.1 todetaan, että aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen tehtävänä on varmistaa, että opiskelijalla on perustiedot ja -taidot sekä olennaiset opiskelu- ja tiedonhankintataidot, jotta hän pystyy opiskelemaan aikuisten perusopetuksen päättövaiheessa tai muussa koulutuksessa.

Näin ollen aikuisten perusopetuksen alkuvaiheen kaikkien oppiaineiden kaikkia kursseja ei ole tarpeen suorittaa, jos opiskelijalla katsotaan olevan riittävät tiedot ja taidot päättövaiheeseen siirtymiseksi. Tarvittavat opinnot määritellään opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. On tilanteita, joissa opiskelijan ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa alkuvaiheen jälkeen päättövaiheessa. Tällöin opiskelijalle voidaan esittää muita vaihtoehtoja, jolloin hänellä on mahdollisuus päättövaiheen sijasta valita itselleen sopivampi koulutuspolku. Opinto-ohjauksella on tässä merkittävä tehtävä.

Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)

Täytyykö aikuisten perusopetuksen järjestäjän tarjota TET-jakso pakollisilla opinto-ohjauksen kursseilla (Aot2 ja ot2)?

Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin työhön tutustumisen jaksojen järjestämistä oppilaitoksen ulkopuolella ei ole kirjoitettu velvoittavaksi, toisin sanoen niitä voidaan järjestää Aot2- tai ot2-kurssien tai oppilaitoskohtaisten valinnaisten kurssien puitteissa, jos omaan opetussuunnitelmaan on näin kirjattu. Velvoittavaa tämä ei ole siksi, että kaikilla paikkakunnilla ei ole realistisia mahdollisuuksia järjestää TET-jaksoa kaikille opiskelijoille.

Työelämään tutustumista ja kokemusten saamista työelämästä voidaan järjestää muilla tavoin, esim. työpaikkavierailuilla, kutsumalla eri alojen työntekijöitä oppitunneille jne. Jos TET-jaksoja oppilaitoksen ulkopuolelle on mahdollista järjestää, toki se on erittäin hyvä vaihtoehto.

Onko HOPS:iin tarkoitus kirjata kaikki suoritettavat kurssit yksitellen vai riittääkö esimerkiksi kurssien määrät?

HOPSissa on hyvä yksilöidä suoritettavat kurssit, koska se kulkee esim. erotodistuksen liitteenä. Opintorekisteriotteella ei ole samanlaista statusta.

Mitä tarkoittaa, että HOPS:ssa tulisi määritellä opiskeluolosuhteet? Mitä opiskeluolosuhteet ovat?

Aikuisopiskelijalla opiskeluun saattavat vaikuttaa erityisesti jotkut tietyt olosuhteet, jotka ovat opiskelun kannalta keskeisiä (esim. rangaistuslaitoksessa suoritettavassa aikuisten perusopetuksessa). Maahanmuuttajien osalta tällaisia saattavat olla esim. vastaanottokeskuksessa asuminen, mahdollinen muutto kotikuntaan tms. Opiskeluolosuhteet voivat olla myös tavanomaiset, jolloin mitään erityistä kirjaamisen tarvetta ei ole.

HOPS:ssa tulee määritellä opiskeluvalmiudet ja mahdollinen tuen tarve. Voiko HOPS:ssa näkyä esimerkiksi lähtötasotestien tulokset?

Opiskelijan lähtötason kartoittaminen on tärkeää kuten myös siinä prosessissa saatu tieto esimerkiksi opiskelijan sen hetkisestä suomen tai ruotsin kielen taidosta ja/tai tiedoista ja taidoista muissa oppiaineissa, joten tämän tiedon näkyminen HOPS:ssa on siinä mielessä perusteltua.

Kuinka paljon henkilöä koskevia tietoja HOPS:ssa voidaan kysyä? Perhesuhteet, siviilisääty, terveydentila?

Henkilöiden tietosuojaa koskeva lainsäädäntö mahdollistaa, että oppilaitokset voivat kysyä ja kirjata henkilöä koskevista tiedosta vain sellaisia, jotka ovat opetuksen järjestämisen kannalta tarpeellisia. Perhesuhteet, siviilisääty ja terveydentila eivät ole tällaista tietoa.

Voiko opiskelijan uskontoa kysyä uskonnonopetuksen järjestämistä varten, ja kirjataanko se HOPS:iin?

Opetuksen järjestäjän tulee kysyä osallistumista uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen, ei kuulumista tai kuulumattomuutta uskonnolliseen yhdyskuntaan. HOPS:iin kirjataan vain tietoa kursseista (uskonto/ET).

Mitä tarkoittaa henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa ja suoritettuja opintoja koskevat tiedot? Mitä tietoja seuraavaan oppilaitokseen kuuluu toimittaa?

Alkuvaiheen todistuksiin sekä päättövaiheen erotodistukseen tulee liittää henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), ja todistuksiin kirjataan maininta siitä, että HOPS on liitteenä. Itse todistuksista ilmenee suoritettuja opintoja koskevat tiedot.

Onko opiskelijan tietojen siirto nivelvaiheessa opetuksen järjestäjän velvollisuus?

Perusopetuslain 46 §:ssä todetaan, että aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa ja suoritettuja opintoja koskevat tiedot uudelle opetuksen tai koulutuksen järjestäjälle. Tämä toteutuu siten kuin opetussuunnitelman perusteisiin kirjattu eli HOPS on todistuksen liitteenä. Luonnollisesti pyydettäessä annetaan nämä tiedot, jos opiskelija ei ole niitä syystä tai toisesta itse toimittanut.

Kielten kurssimäärät ja pakollisuus

Jos opiskelija vapautetaan toisen kotimaisen kielen opinnoista perusopetuslain 18 §:n perusteella, mitä opintoja hänen tulee niiden kurssien tilalla opiskella? Pitääkö korvaavien kurssien olla kielten kursseja, jotta 20 kielten kurssia tulee täyteen?

Toisen kotimaisen kielen tilalla suoritettavien kurssien pitää olla kursseja kielten osiosta eli suomen/s2 tai vieraiden kielten kursseja.

Päättövaihetta koskevassa tuntijakoasetuksessa mainitaan: ”Kielet yhteensä vähintään 20 pakollista kurssia”. Voiko koulu päättää, että päättövaiheessa kaikki A-englannin perusteissa esitetyt 8 kurssia ovat pakollisia? Jos opiskelija ei suorita toista kotimaista kieltä mutta opiskelee suomi toisena kielenä kursseja 10, määrätäänkö 2 valinnaista kurssia "pakollisiksi", jotta vaadittu 20 kurssin kokonaisuus täyttyy?

Paikallisessa (oppilaitoskohtaisessa) opetussuunnitelmassa tulee määritellä, kuinka nuo 20 pakollista kurssia jakautuvat äidinkieleen ja kirjallisuuteen (ml. S2), toiseen kotimaiseen kieleen ja vieraisiin kieliin. A-englannissa voi olla 8 pakollista kurssia, jolloin loput (vähintään) 12 jaetaan äidinkielen ja kirjallisuuden ja toisen kotimaisen kielen kesken siten, että äidinkielessä ja kirjallisuudessa on vähintään 4 kurssia. Yhteissumma 20 kurssia on minimi, ja sen voi toki paikallisesti ylittääkin.

Jos opiskelija on vapautettu toisen kotimaisen kielen opiskelusta, hänen henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassaan kuvataan, mistä kielistä hänen tulee suorittaa (vähintään) 20 pakollista kurssia. Niihin voi silloin sisältyä esim. (valinnaisia) S2-kursseja, jotka ovat hänelle silloin pakollisia. Paikallisessa OPS:ssa tämä menettely kannattaa kuvata periaatteellisella tasolla, koska jokaiselle opiskelijalle tehdään oma HOPS, ja voi olla, että joku hyötyy enemmän esimerkiksi ’ylimääräisistä’ A-englannin kursseista.

Millä suoritettujen kurssien määrällä aikuisten perusopetuksen päättövaiheen englannin A-oppimäärä on valmis? Onko tämä kurssimäärä päätettävissä paikallisesti opetuksen järjestäjän taholta?

Säädöksissä (asetus tuntijaosta, opetussuunnitelman perusteet) ei määrätä tarkemmin kielten pakollisten kurssien määrästä muuta kuin, että niitä tulee olla yhteensä vähintään 20 ja äidinkielessä ja kirjallisuudessa vähintään neljä.

Tämä todetaan myös Aikuisten perusopetuksen perusteiden sivulla 153: ”Näissä opetussuunnitelman perusteissa on kuvattu 8 englannin A-oppimäärän aikuisten perusopetuksen päättövaiheen kurssia, joiden pakollisuus/valinnaisuus kuvataan paikallisessa opetussuunnitelmassa”.

Näin ollen pakollisten kurssien määrä on paikallisesti opetuksen järjestäjän päätettävissä. Kurssimäärästä päätettäessä tulee ottaa huomioon, että perusteissa mainitut opetuksen tavoitteet on mahdollista saavuttaa asetetun kurssimäärän puitteissa. Päätöksenteossa on apua myös opetussuunnitelman perusteissa kuvatuista päättöarvioinnin kriteereistä oppimäärän päättyessä.

Kannattaa myös huomata, että tämä päätös pakollisten kurssien määrästä koskee kaikkia opiskelijoita, ts. opiskelija ei voi itse valita, kuinka monta pakollista kurssia eri kielistä hän 20 kurssin vähimmäismäärään sisällyttää.

Voiko aikuisten perusopetuksen järjestäjä paikallisesti päättää, että pakollisia kursseja on jossakin aineessa enemmän kuin valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa on kuvattu? Esimerkiksi päättövaiheen opetussuunnitelmassa suomi toisena kielenä -kursseja on kymmenen; voidaanko paikallisesti päättää, että niitä järjestetään 11?

Uudessa tuntijaossa kielten kohdalla on sana ’vähintään’, mikä tarkoittaa sitä, että paikallisesti pakollisia kursseja voi olla enemmänkin kuin perusteissa kuvatut kurssit eli esimerkiksi S2-kielessä voi olla 11 pakollista kurssia. Kovin suureksi pakollisten määrää ei kuitenkaan tulisi kasvattaa, jotta opiskelijalle jää tilaa valinnaisille kursseille 46 kurssin sisällä. Opiskelijoita tulisi motivoida oppiaineen valinnaisten kurssien opiskelemiseen niissä oppiaineissa, joissa tarvetta on.

Edellä mainittu ei päde muihin oppiaineisiin kuin kieliin eli esimerkiksi matematiikassa pakollisia kursseja ei voi olla enempää kuin 8.

Otetaanko päättöarvosanaa muodostettaessa huomioon myös paikalliset (oppilaitoksen omaan opetussuunnitelmaan määritellyt) valinnaiset kurssit?

Oppimäärän arvosanaan vaikuttavat opetussuunnitelman perusteiden mukaiset kurssit, joista (kielissä) osa on pakollisia ja osa valinnaisia oppilaitoksen omassa opetussuunnitelmassa määritellyn mukaisesti. Oppilaitoksen omien valinnaisten kurssien arvosanat eivät siis vaikuta päättöarvosanaan.

Tämä käytäntö on tarkoituksenmukainen yhdenvertaisuuden näkökulmasta, ja vastaava käytäntö on myös kurssimuotoisessa lukiokoulutuksessa.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus

Onko opetuksen järjestäjän kysyttävä opiskelijan kuulumista uskonnolliseen yhdyskuntaan ja hänen halukkuuttaan saada oman uskontonsa opetusta? Onko elämänkatsomustiedon opetukseen osallistuvan opiskelijan oltava uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton? Jos oppilaitoksessa ei ole kolmea samaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvaa opiskelijaa, valitseeko opiskelija vai opetuksen järjestäjä opiskelijan katsomusaineen, jonka opetukseen hän osallistuu?

Opetuksen järjestäjän tulee kysyä osallistumista uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetukseen, ei kuulumista tai kuulumattomuutta uskonnolliseen yhdyskuntaan, ja mikäli järjestetään usean eri uskonnon opetusta (oppimäärä), minkä oppimäärän opetukseen opiskelija osallistuu. Aikuisilla valinta on uskonnon ja ET:n välillä vapaa. Uskonnon oppimäärissä pitäisi kuulua tai olla lähellä sitä uskontoa, johon haluaa osallistua. Valinta perustuu aina luottamukseen, ja vain selkeän väärän tiedon antaminen tarkistetaan. Kun puhutaan nuorista alle 18-vuotiaista, ET:n opetukseen osallistuvan tulee olla uskonnoton. Yli 18 v. koulun aloittaneilla vapaa valinta uskonnon ja ET:n välillä.

Laskentayksikkönä on aina suomen- tai ruotsinkielinen opetuksen järjestäjä, ei yksittäinen oppilaitos (aikuisilla toki oppilaitoksia on yleensä yksi). Opiskelija itse valitsee opiskeltavan katsomusaineen, jolloin oppilaitos järjestää opetuksen eikä valitse sitä opiskelijan puolesta.

Kuka on pätevä antamaan eri uskontojen opetusta? Onko opettaja, joka on pätevä opettamaan ortodoksista uskontoa, pätevä opettamaan myös elämänkatsomustietoa?

Uskonnon aineopettajan kelpoisuus määritellään Asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998), 5§ eli ylempi korkeakoulututkinto, pedagogiset opinnot ja opetettavan uskonnon opinnot. Tuntiopettajalla toki voi olla muunlainen perusta opettaa eri aineita (uskontoja). Opettaja, jolla on ortodoksisen uskonnon opettajan kelpoisuus, ei ole kelpoinen ET:n opettajaksi.