Hyppää pääsisältöön
Etusivu
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Tiedotteet
    • Blogit
    • Ukrainasta paenneille
    • Opetustoimi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan
    • Tapahtumakalenteri
    • Rahoitushaut
    • Opetushallituksen uutiskirjeet
    • Intohimona oppiminen! -podcast
  • Palvelut
    • Opintopolku.fi ja Opintopolun palvelukokonaisuus
    • Valtionavustukset ja kansainvälistymisrahoitus
    • Valtionosuudet
    • Tietopalvelut
    • Koulutuspalvelut
    • Tutkintojen tunnustaminen
      • Suomalaisten tutkintojen tunnustaminen ulkomailla
      • Tutkintojen tunnustamisen palveluopas
      • Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen Suomessa
        • Opetushallituksen päätökset pätevyydestä ammattiin
    • Kotimaisten kielten keskuksen palveluja
    • Konsultointipalvelut
    • Oppimateriaalit
    • Näin asioit
    • Hinnasto
    • Usein kysytyt kysymykset
    • Kieli- ja kääntäjätutkinnot
  • Koulutus ja tutkinnot
    • Varhaiskasvatus
    • Esiopetus
    • Perusopetus
    • Lukiokoulutus
      • Lops 2021 - tukea lukion opetussuunnitelman perusteiden toteutukseen
      • Lukion oppiaineet
    • Ammatillinen koulutus
      • Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta
      • Ammatilliset tutkinnot
      • Työelämätoimikunnat
      • Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet
    • Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus
    • Taiteen perusopetus
    • Ammattikorkeakoulut ja yliopistot
    • Vapaa sivistystyö
    • Maahanmuuttotaustaiset oppijat
    • Saamen-, romani- ja viittomakieliset oppijat
  • Kansainvälisyys
    • Yksilöille
      • Kansainvälinen EDUFI-harjoittelu
      • Jatko-opiskelu- ja tutkimusapurahat Suomeen
    • Organisaatioille
      • Erasmus+ -ohjelma
        • Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle
        • Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle
        • Erasmus+ korkeakoulutukselle
        • Erasmus+ aikuiskoulutukselle
        • Erasmus+ nuorisoalalle
        • Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle – Sport
      • Euroopan solidaarisuusjoukot
      • Luova Eurooppa 2021-2027
      • Nordplus
      • Suomen kieli ja kulttuuri
      • Valtionavustuksia kansainvälisyyteen
      • Transatlantic Classroom lukioille
      • HEI ICI ja HEP -ohjelmat
      • Koulutusviennin ohjelma
    • Kansainväliset verkostot ja foorumit
    • Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus
    • Tietoa kansainvälistymisrahoituksesta
      • Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tuki
        • Nordic Master
    • Kansainvälinen osaaminen ja työelämä
  • Tietoaineistot ja analyysit
    • Ennakointi
    • Tilastot
    • Julkaisut
    • Tietovarannot ja rekisterit
    • Suomi kansainvälisissä vertailuissa
    • Tutkimusyhteistyö
    • Koulutuspulssi
  • Teemat ja kehittäminen
    • Hyvinvointi
    • Kasvatuksen ja koulutuksen turvallisuus
    • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
    • Tulkitsemis- ja tulkkauspalvelut
    • Digitalisaatio
    • Digitaalinen osaaminen
    • Lukutaito-ohjelma
    • Elinikäinen ohjaus Suomessa
    • Kansalliset verkostot ja hankkeet
    • Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen
  • Tietoa meistä
    • Organisaatio ja johtaminen
    • Tehtävät
    • Medialle
    • Yhteystiedot
      • Kysy ja anna palautetta
      • Puhelinluettelo
    • Lausunnot ja lausuntopyynnöt
    • Asiakaskokemus ja osallisuus
    • Avoimet työpaikat
    • Opetushallitus sosiaalisessa mediassa
  • Opettajille
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
  • Kysy ja anna palautetta
  • Saavutettavuuspalaute
  • Tietosuojakäytäntö
  • Evästeasetukset

Opetushallitus

Hakaniemenranta 6
PL 380, 00531 Helsinki

Puhelin +358 29 533 1000
Faksi +358 29 533 1035

  • Katso kartta 

© Opetushallitus 2026

  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Tiedotteet
    • Blogit
    • Ukrainasta paenneille
    • Opetustoimi ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan
    • Tapahtumakalenteri
    • Rahoitushaut
    • Opetushallituksen uutiskirjeet
    • Intohimona oppiminen! -podcast
  • Palvelut
    • Opintopolku.fi ja Opintopolun palvelukokonaisuus
    • Valtionavustukset ja kansainvälistymisrahoitus
    • Valtionosuudet
    • Tietopalvelut
    • Koulutuspalvelut
    • Tutkintojen tunnustaminen
      • Suomalaisten tutkintojen tunnustaminen ulkomailla
      • Tutkintojen tunnustamisen palveluopas
      • Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen Suomessa
        • Opetushallituksen päätökset pätevyydestä ammattiin
    • Kotimaisten kielten keskuksen palveluja
    • Konsultointipalvelut
    • Oppimateriaalit
    • Näin asioit
    • Hinnasto
    • Usein kysytyt kysymykset
    • Kieli- ja kääntäjätutkinnot
  • Koulutus ja tutkinnot
    • Varhaiskasvatus
    • Esiopetus
    • Perusopetus
    • Lukiokoulutus
      • Lops 2021 - tukea lukion opetussuunnitelman perusteiden toteutukseen
      • Lukion oppiaineet
    • Ammatillinen koulutus
      • Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta
      • Ammatilliset tutkinnot
      • Työelämätoimikunnat
      • Ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet
    • Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus
    • Taiteen perusopetus
    • Ammattikorkeakoulut ja yliopistot
    • Vapaa sivistystyö
    • Maahanmuuttotaustaiset oppijat
    • Saamen-, romani- ja viittomakieliset oppijat
  • Kansainvälisyys
    • Yksilöille
      • Kansainvälinen EDUFI-harjoittelu
      • Jatko-opiskelu- ja tutkimusapurahat Suomeen
    • Organisaatioille
      • Erasmus+ -ohjelma
        • Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle
        • Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle
        • Erasmus+ korkeakoulutukselle
        • Erasmus+ aikuiskoulutukselle
        • Erasmus+ nuorisoalalle
        • Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle – Sport
      • Euroopan solidaarisuusjoukot
      • Luova Eurooppa 2021-2027
      • Nordplus
      • Suomen kieli ja kulttuuri
      • Valtionavustuksia kansainvälisyyteen
      • Transatlantic Classroom lukioille
      • HEI ICI ja HEP -ohjelmat
      • Koulutusviennin ohjelma
    • Kansainväliset verkostot ja foorumit
    • Opetusalan kehitysyhteistyön osaamiskeskus
    • Tietoa kansainvälistymisrahoituksesta
      • Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tuki
        • Nordic Master
    • Kansainvälinen osaaminen ja työelämä
  • Tietoaineistot ja analyysit
    • Ennakointi
    • Tilastot
    • Julkaisut
    • Tietovarannot ja rekisterit
    • Suomi kansainvälisissä vertailuissa
    • Tutkimusyhteistyö
    • Koulutuspulssi
  • Teemat ja kehittäminen
    • Hyvinvointi
    • Kasvatuksen ja koulutuksen turvallisuus
    • Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
    • Tulkitsemis- ja tulkkauspalvelut
    • Digitalisaatio
    • Digitaalinen osaaminen
    • Lukutaito-ohjelma
    • Elinikäinen ohjaus Suomessa
    • Kansalliset verkostot ja hankkeet
    • Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen
  • Tietoa meistä
    • Organisaatio ja johtaminen
    • Tehtävät
    • Medialle
    • Yhteystiedot
      • Kysy ja anna palautetta
      • Puhelinluettelo
    • Lausunnot ja lausuntopyynnöt
    • Asiakaskokemus ja osallisuus
    • Avoimet työpaikat
    • Opetushallitus sosiaalisessa mediassa
  • Opettajille
  1. Etusivu
  2. Teemat ja kehittäminen
  3. Digitaalinen osaaminen
  4. Digitaaliset palvelut liikunnan opetuksessa
  1. Digitaalinen osaaminen

Digitaaliset palvelut liikunnan opetuksessa

Koulutus ja tutkinnot

Tällä sivulla

  • Johdanto
  • Esimerkkejä teknologioiden käytöstä opetuksessa
  • Videot
  • Paikannus
  • Kiihtyvyysanturit
  • Sykesensorit
  • QR-koodit
  • Taulukkolaskentaohjelmat
  • Turnauskaaviot
  • Muut opettajan työkalut
  • Älyvälineet
  • Yhteisölliset sovellukset
  • Liikuntasovellukset
  • Lähiopetukseen tai ryhmäopetukseen osallistumaton oppilas: Miten digitaaliset palvelut voivat tukea opettamista?
  • Aineiston kirjoittajat
Jaa

Johdanto

Teknologian käyttö kuuluu liikunnan opetussuunnitelmiin sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2016) mainitaan seuraavasti: ”Liikuntateknologian hyödyntämisellä tuetaan liikunnan opetuksen tavoitteiden saavuttamista.” Vastaavasti lukiokoulutuksessa on mainittu seuraavasti: ”Liikunnan opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan hyvinvointi- ja liikuntateknologiaa sekä opitaan tiedon kriittistä tulkintaa ja turvallista toimintaa mediassa, kuten paikkatietojen julkaisuja ja suoritusten kuvaamista”.

Nopea teknologinen kehitys tuo monipuolisia uudenlaisia mahdollisuuksia liikunnan opetukseen. Digitaalisen maailman muuttuessa myös arjessa tarvittavan osaamisen vaatimukset muuttuvat. Digitaalisen osaamisen kuvauksissa (2022) tarkennetaan tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittymistä perusopetuksessa.  Tässä aineistossa esitellyt sovellukset ovat esimerkkejä digitaalisista palveluista, joita voi hyödyntää osana liikunnan opetusta. Tarjolla on muitakin digitaalisia sovelluksia.

Tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen (L5) kuuluu neljä osa-aluetta: Käytännön taidot ja oma tuottaminen, turvallisuus ja vastuullisuus, tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely ja vuorovaikutus. Liikunnan opetuksessa toteutetaan tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kaikkia osa-alueita. Digitaalisen osaamisen kuvauksiin kokonaisuutena voit tutustua ePeruste-palvelussa.  

Tähän artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä digitaalisten palvelujen käytön mahdollisuuksista liikunnan opetuksessa. Artikkelissa kuvattu toiminta osoittaa, kuinka monipuolisesti digitaalinen osaaminen voi liikunnan opetuksessa kehittyä. Digitaalisten ympäristöjen hyödyntäminen opetuksessa antaa oppilaille kokemuksia siitä, millaisia merkityksiä ja mahdollisuuksia digitalisoituvaan yhteiskuntaan liittyy. Samalla voidaan oppia, että digitaalisten palvelujen ja teknologioiden käyttöön liittyy globaalissa maailmassa myös riskejä. Lasten ja nuorten kokemukset teknologian käytöstä oppimisessa voivat merkittävästi vaikuttaa heidän asenteisiinsa sekä teknologiaa että liikkumista kohtaan. Digitaalisen osaamisen kuvauksia voi tarkastella erityisesti tässä artikkelissa esiteltyjen mahdollisuuksien näkökulmasta.

 Digitaaliset palvelut ja digitaalisten laitteiden käyttö opetuksessa

Tässä artikkelissa esitellään esimerkinomaisesti digitaalisten palvelujen käytön monipuolisia mahdollisuuksia opetuksessa.

Opetuksessa käytetään lähtökohtaisesti koulun tarjoamia laitteita. Liikunnan opetus poikkeaa kuitenkin muista oppiaineista siinä, että teknologioiden kehittyessä oppilaan oma laite (yleensä puhelin tai kello) voi tarjota koulun laitteita laajempia mahdollisuuksia oppimisen edistämiseksi.

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetuksessa käytettävät digitaaliset palvelut ovat lain mukaisia ja että tarvittavat lupakäytännöt ovat ajan tasalla. Yleisiä tietosuojaan liittyviä velvoitteita on käsitelty Opetushallituksen Tietosuojaoppaassa. 

Tutustu myös Opetushallituksen Tietokoneen, kännykän ja muiden mobiililaitteiden käyttö koulussa -oppaaseen. Opettaja, kysy tarvittaessa lisätietoa opetuksen tai koulutuksen järjestäjältä, jonka palveluksessa työskentelet.

Digitaalisen osaamisen kuvausten tarkastelu

ePerusteet-palvelun lisäksi digitaalisen osaamisen kuvauksia (varhaiskasvatus ja esiopetus) ja tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kuvauksia (perusopetus) voi tarkastella Mirossa. Alla olevan linkin kautta pääset tarkastelemaan Miroa, jossa osaamisen kuvauksista on merkitty osaaminen, jota voidaan luontevasti edistää osana liikunnan opetusta. 

Linkkejä

  • Digitaalisen osaamisen kuvaukset ePerusteissa
  • Tietokoneen, kännykän ja muiden mobiililaitteiden käyttöön liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista koulussa
  • Tietosuojaopas
  • Digitaaliset palvelut osana liikunnan opetusta - Miro Online Whiteboard
Takaisin ylös

Esimerkkejä teknologioiden käytöstä opetuksessa

Teknologia   Esimerkkejä teknologiasta  Miten hyödyntää opetuksessa? 
Video  Viivevideot, slowmotion -videot, liikkeen havainnointi tekoälyn avulla.  Palaute, itsearviointi, liikkeen pariarviointi, videoloopit, tekoälyn antama palaute yksinkertaisesta liikesuorituksesta 
Liikesensori  Konsolipelit ja oheislaitteet ja -tarvikkeet  Liikesuorituksen arviointi 
Sykesensorit  Sykkeen mittaus  Liikkeen ja kehon toiminnan ymmärtäminen, eri sykealueiden havainnollistaminen 
Paikannus  Geokätkentä, reitin piirtäminen, pelillisyysalustat  Reitin tallentaminen, reitinvalinta, kartat, etäisyydet, etäopetuksen ja itsenäisen opiskelun tuki, oppiaineiden välinen yhteistyö, monialaiset oppimiskokonaisuudet, pelillistäminen 
Kiihtyvyysanturi  Aktiivisuuden mittaus, tanssipelit  Oman liikkeen määrän vertaaminen liikuntasuosituksiin, älyvälineet, askelsovellukset 

VR, Virtual Reality eli virtuaalitodellisuus

AR, Augmented Reality eli lisätty todellisuus

Pelit, valmiit sisällöt, oman sisällön tuottaminen  Aktivointi, yhteistoiminta, oppimisympäristön muokkaus, lisätyt elementit 
Taulukkolaskenta  Arviointimatriisi, oppilaskyselyt  Oppilasarvioinnin sähköistäminen, läsnäololistat sähköisinä 
Yhteisölliset sovellukset  Päiväkirjat  Oppilaiden arjen liikunnan todentaminen (yhteisöllisyyden lisääminen) 

 

Takaisin ylös

Videot

Videoiden käyttö liikunnan opetuksen tukena on yleistynyt. Videoita voidaan hyödyntää monessa muodossa liikunnan opetuksessa mm. liikkeen havainnollistamiseen tai oppilaiden suoritusten kuvaamiseen. Seuraavassa esitellään kolme erilaista vaihtoehtoa liikkuvan kuvan hyödyntämiseksi opetuksessa. Videoiden käyttö liittyy digitaalisen osaamisen kuvauksiin käytännön taidot ja oma tuottaminen (videoiden kuvaaminen, videoiden muokkaaminen) sekä vastuullisuus ja turvallisuus (mm. vastuullinen toiminta digitaalisissa palveluissa, kuvausluvat).  

Viivevideot 

Viivevideoiden tekemiseksi (hakusana video delay) löytyy muutamia vaihtoehtoja, joista osa on maksullisia tai osittain maksullisia. Viivevideoiden hyöty on siinä, että ne eivät tallenna laitteelle mitään ja näin ollen tallennustilan täyttyminen ei muodostu ongelmaksi. Viivevideoihin opettaja voi asettaa viiveajan, esimerkiksi 30 sekuntia. Opetettavaa liikesuoritusta kuvataan puhelimella tai tabletilla. Sovelluksessa näkyy oppilaan suoritus 30 sekunnin viiveellä. Näin oppilas ehtii tulla katsomaan suorituksensa itse. Kun kuvaava laite sijoitetaan muusta toiminnasta poispäin, näkyy suoritus ainoastaan suorittavalle oppilaalle itselleen. Suoritus näkyy vain kerran. Loop-ominaisuudella opettaja voi asettaa laitteen kuvaamaan kaksi ruutua (tai useamman), jolloin ensimmäisessä ruudussa näkyy suoritus 30 sekunnin viiveellä ja seuraavassa ruudussa 40 sekunnin viiveellä. Tällöin oppilas voi nähdä suorituksen kahdesti.  

Hidastusvideot 

Erilaiset hidastusvideot (hakusana slow motion) ovat erinomainen tapa suoritusten uudelleen tarkasteluun, etenkin nopeiden liikkeiden osalta. Hidastusvideoiden avulla on mahdollista havaita esimerkiksi, missä asennossa maila on ollut tai mistä kohtaa ponnistus on lähtenyt. Monista puhelimista löytyy slow motion -ominaisuus jo valmiiksi. Saatavilla on myös monipuolisempia ja kehittyneempiä vaihtoehtoja.  

Opastusvideot 

Opastusvideot (hakusana video coach) hyödyntävät osittain edellä kuvattuja tapoja käyttää videoita, mutta opastusvideoiden lisähyötynä ovat mm. piirto-ominaisuudet ja useamman kuvan asettaminen rinnakkain. Esimerkiksi oppilaan kaksi erilaista suoritusta voi laittaa rinnakkain, jolloin oppilas voi itse arvioida, miten nämä suoritukset eroavat toisistaan. Toisena vaihtoehtona on tarkastella esimerkiksi lyöntiä tai ponnistusta ja havainnoida, millainen on lyönti- tai hyppykulma. Opettaja voi piirtotyökalulla osoittaa, mihin suuntaan lyönti lähti ja mihin sen olisi tullut lähteä. Opastusvideoiden käyttö on yksinkertaista, mutta käyttö voi jäädä kokonaan opettajalle, sillä oppilailta voi puuttua osaaminen suoritusten analysointiin. Opastusvideoiden käyttö voi viedä aikaa, mutta ne mahdollistavat oppimisen yksilöllisen tukemisen.  

Videoruudut ja -loopit 

Joillakin helppokäyttöisillä loop-sovelluksilla (hakusana video collage) on mahdollista tehdä useamman ruudun videoita. Esimerkiksi 9 ruudun video tarjoaa erilaisia voimistelu- tai kuntoiluliikkeitä ja erilaisia pallonkäsittelyharjoituksia, joista oppilas voi valita itselleen sopivimmat harjoitteet kokeiltavaksi. Optimaalisinta olisi luoda jatkuva videoloop-video, jossa jokaisessa ruudussa video pyörii uudelleen ja uudelleen. Jatkuvaan useamman ruudun videoloop-videon tekoon saattaa tarvita monipuolisemman sovelluksen. Suoritukset on hyvä tehdä samanmittaisiksi, jotta videot alkavat samasta kohdasta. Videoloopien avulla oppilas voi saada tarkkaa yksilöllistä palautetta suorituksestaan. 

Huomioitavaa

Videoiden käytön tarkoituksesta kannattaa keskustella oppilaiden kanssa. On tärkeää, että oppilas ymmärtää, millä tavalla videoiden käyttö voi edistää oppimista. Osa oppilaista ei välttämättä halua, että heidän suorituksiaan tallennetaan. Tällöin vaihtoehto on viivevideoiden käyttö, jolloin suorituksen näkee viiveenä, mutta se ei tallennu mihinkään.
Takaisin ylös

Paikannus

Puhelimen sijaintitieto mahdollistaa ulkona liikutun matkan seuraamisen. Sijaintitietoa hyödyntävien sovellusten avulla voidaan esimerkiksi mitata liikutun matkan pituus, piirtää karttaan kuljettu reitti ja vertailla matkaan käytettyjä aikoja. Suunnistuksessa voidaan tarkastella oppilaan reittivalintoja ja pohtia sitä, miksi oppilas on päätynyt juuri niihin valintoihin. Pelillisissä sovelluksissa voidaan luoda monipuolisia tehtäväratoja ja suunnistuksia sijaintitietoa hyödyntäen. Opettaja voi seurata oppilaiden etenemistä ja tehtävien suorittamista reaaliaikaisesti. Sijaintitietoa voidaan hyödyntää myös kotiopetuksessa olevan oppilaan liikuntasuoritusten tarkastelussa. Sijaintietoja hyödyntäviä sovelluksia voi myös käyttää lähiympäristön kartoittamisessa. Oppilaat voivat suunnitella vaellus- tai kävelyreittejä muille jaettavaksi. Reiteille voi myös lisätä oppilaita kiinnostavia kohteita, paikallisesti arvokkaita luontokohteita tai vaikka historiallisesti merkittäviä kohteita. Karttasovelluksia voi siten käyttää monipuolisesti eri oppiaineiden opetuksessa, esimerkiksi monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Nämä paikat voidaan ottaa talteen koko koulun yhteiseen karttaan, johon merkitään erityiset retkikohteet kuvineen ja kuvauksineen. 

Kuljetun reitin ja sen pituuden lisäksi sovellukset antavat tietoa vauhdista, nousumetreistä ja kulutetuista kaloreista. Joissakin sovelluksissa voi luoda itse segmenttejä eli etappeja. Tämä voi olla polunpätkä tai kiperä mäkinousu koulun läheisyydessä tai jokin pidempikin reitti. Opettaja voi luoda leikkimielisen kisan, jossa pyrkimyksenä on selvittää segmentti mahdollisimman nopeasti. Näin muodostuu ranking-lista ja jokainen voi halutessaan yrittää parantaa suoritustaan. Nopeuden lisäksi sovellus näyttää, kuka on ”paikallinen legenda”. Tittelin saa se, joka on tehnyt eniten suorituksia kyseisellä segmentillä. Hakusanalla sport tracker löytyy useita erilaisia vaihtoehtoja, jotka voivat olla osittain tai kokonaan maksuttomia.  

Sijainnin hyödyntäminen liikunnan opetuksessa liittyy digitaalisen osaamisen osa-alueissa mm. tutkivaan ja luovaan työskentelyyn sekä käytännön taitoihin. Luovaa työskentelyä voi viedä pidemmälle esimerkiksi antamalla oppilaille tehtäviä, jossa omalla liikkeellään oppilaat ”piirtävät” sovellukseen jonkin muodon. Helppoja tehtäviä alkuun voivat olla esimerkiksi kukkanen tai tikku-ukko.   

Kuva kartasta jossa reitti merkitty punaisella viivalla. Kuvan ohessa reitin korkeuserot pylväsdiagrammina.
Kuva: Kasper Salin
Kuva 1. Kuvakaappaus liikuntasuorituksesta

Huomioitavaa

Sijaintitietoa hyödyntävien sovellusten käytössä kannattaa keskustella oppilaiden kanssa siitä, että sovellusta voidaan yhteisöllisissäkin palveluissa estää lähettämästä ajantasaista tietoa sijainnista. Mikäli tarkoitus on rekisteröidä pidempiaikainen liikuntasuoritus, joka on mahdollista jakaa palveluissa, voidaan hyödyntää sovelluksia, jotka piilottavat aloitus- ja lopetuskohdan (esim. 500 metrin matkalta).

On tärkeä muistaa, että opetuksen järjestäjä vastaa oppilaiden turvallisuudesta.

Takaisin ylös

Kiihtyvyysanturit

Kiihtyvyysantureita hyödynnetään esimerkiksi askelmittareissa ja aktiivisuusmittareissa. Anturien avulla voidaan kerätä tietoa oppilaan aktiivisuudesta esimerkiksi askelmittarien avulla. Puhelimista löytyy valmiina askeleita mittaava sovellus. Sovelluskaupoista löytyy lisää vaihtoehtoja hakusanalla step counter. Askelmittarisovellusten rajoitteita voivat olla epätarkat tulokset. Luotettavan tiedon saamiseksi puhelimen tulee olla jokaisella mittauskerralla samassa paikassa, mielellään housujen etu- tai takataskussa. Esimerkiksi löysän hupparin taskussa mittaustarkkuus heikkenee merkittävästi. 

Edellä mainittujen lisäksi puhelimen kiihtyvyysantureita voidaan hyödyntää erilaisten aktiivisuuspelien käytössä. Tämä tarjoaa pelillistämisen mahdollisuuksia perinteiseen liikuntaan. Anturit tuovat oppimiseen uudenlaista mekaniikkaa ja dynamiikkaa sekä mahdollistavat palkintoja, joista on esimerkkejä seuraavassa taulukossa. 

Mekaniikka 

Dynamiikka 

”Palkinto” 

Pisteet (suoritus, luovuus, huomio, käytös) 

Vahvistaminen 

Mielihyvä, tyytyväisyys, onnistuminen, yhteenkuuluvuus 

Koreografian suunnittelu 

Itseilmaisu 

Mielihyvä, identiteetti 

Ryhmäkoreografian suunnittelu 

Yhteistyö 

Yhteenkuuluvuus 

Sijoitus (ranking tms.) 

Kilpailu, yhteistyö, edistyminen 

Tyytyväisyys, hauskuus, mielihyvä, kiinnostus 

Tähdet, yksilölliset palkinnot 

Vahvistaminen, edistys, kerääminen 

Tyytyväisyys, hauskuus, mielihyvä, kiinnostus 

Ryhmän palkinnot, ryhmän edistymispisteet, erikoismerkit,

Yhteistyössä kerääminen, kilpailu yhdessä, yhteistyö 

Yhteenkuuluvuus, identiteetti, onnistuminen 

Muokattava avatar 

Itseilmaisu 

Identiteetti, kauneus, kustomointi 

Vaikeutuvat tasot 

Edistyminen 

Hauskuus, tyytyväisyys, kiinnostus 

 

Esimerkiksi tanssipeleissä tabletilta heijastetaan sovelluksen tanssivideo seinälle, jolloin oppilaiden oma puhelin toimii ”ohjaimena”. Tanssipeleissä näytetään erilaisia tanssiliikkeitä ja oppilaan oman puhelimen kiihtyvyysanturi tallentaa liikkeet. Oppilaat saavat pisteitä oikeista liikkeistä. Oppilaille tulee myös yksilöllistä palautetta esimerkiksi useista peräkkäin oikein suoritetuista liikkeistä. Hakusanalla dance game löytyy joitakin vaihtoehtoja tanssipelin toteutukseen. Opettaja vapautuu tanssin ohjaajasta palautteen antajaksi tai yksilölliseksi ohjaajaksi. Tällaisissa peleissä oppilaille voi helposti todentua progressio, kun uudelleen pelatessa pisteet (toivottavasti) parantuvat.  

Kiihtyvyysantureita on myös aktiivisuusmittareissa. Mittarit sisältävät yleensä myös optisen sykkeen mittauksen (mittarin led-valot heijastuvat takaisin ja sensori mittaa sen perusteella sykkeen). Hankinnan tarvetta arvioitaessa on hyvä pohtia käyttötarkoitusta ja käytön määrää. Mittareilla kannattaa hankkia lataushub, johon saa samanaikaisesti lataukseen lukuisia mittareita.  

Takaisin ylös

Sykesensorit

Sykkeen mittaamisen avulla oppilaille on mahdollista havainnollistaa eri sykealueilla liikkumista. Tasavauhtisen ja matalatempoisen juoksun tai pyrähdyksiä ja spurtteja sisältävien liikuntamuotojen erot tuntuvat kehossa ja näkyvät myös sykkeessä. Sensori voidaan asettaa käsivarteen tai sykekello voi mitata sykkeen myös ranteesta. Sensoreita ei tarvitse kostuttaa, kuten perinteistä sykevyötä. On kuitenkin hyvä pohtia optisten sensoreiden ja perinteisten sykevöiden eroa käytössä. Siinä missä perinteinen rintasensori kestää hyvinkin pitkään ilman pariston vaihtoa, on optisten sensoreiden, olkoon sitten sykekello tai käsivarteen laitettava erillinen sensori, käyttöaika huomattavasti lyhyempi ja sensoreita/mittareita on ladattava useasti. Ilman sensoreitakin sykkeen mittaaminen onnistuu, ja puhelimiin on mahdollista ladata sovellus, joka mittaa sykkeen esimerkiksi peukalosta. Sovellukset hyödyntävät puhelimessa olevaa taskulamppua, jonka päälle peukalo laitetaan. Hakusanalla heart rate löytyy joitakin vaihtoehtoja, joita voi hyödyntää sykkeen mittaamiseen. 

Takaisin ylös

QR-koodit

QR-koodien (Quick Response) käyttö on hyvin yksinkertaista ja niille löytyy useita erilaisia käyttötarkoituksia. QR-koodi voi sisältää videoita, linkkejä tai tekstejä. Video voi olla opetusvideo esimerkiksi kuntosalilaitteiden käytöstä tai voimistelusta omatoimisen toiminnan tueksi. QR-koodeja voi luoda esimerkiksi qr-koodit.fi-sivuilla. QR-koodien avulla on helppo luoda myös esimerkiksi suunnistusrata tai pakopeli. 

Takaisin ylös

Taulukkolaskentaohjelmat

Excelin käyttömahdollisuudet liikunnan opettajan arjessa voivat olla hieman vähemmän tunnettuja. Excelin yksinkertaisenkin käytön avulla opettaja säästää aikaa ja vaivaa. Pilvipalvelu mahdollistaa myös oppilaiden arvioinnin useammalle opettajalle, mikäli yhteisopettajuuden myötä oppilaalla on perusopetuksen tai lukion opintojakson aikana useampikin opettaja. Tällainen järjestely tuo oppilaan arviointiin myös lisää luotettavuutta, kun oppilaan toimintaa arvioi useampi opettaja.  

 

Alle on luotu esimerkki siitä, miten arviointia voisi toteuttaa Excelin laskukaavoja hyödyntäen ja samalla huomioiden perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden liikunnan eri tavoitteet (T1–T10). Alla olevassa esimerkissä on laadittu taulukko tiedoston ensimmäiselle välilehdelle niin, että ensin taulukossa on työskentelyyn liittyvät tavoitteet (T1, T7–T10) sarakkeissa B–F. Vastaavasti oppimiseen ja osaamiseen liittyvät tavoitteet (T2–T6) ovat sarakkeissa H–L. Exceliin on syötetty laskukaavat, jotka automaattisesti laskevat työskentelytavoitteiden keskiarvon sarakkeeseen G ja vastaavasti oppimiseen ja osaamiseen liittyvien tavoitteiden keskiarvon sarakkeeseen M. Työskentelyn ja oppimisen/osaamisen keskiarvo puolestaan näkyy sarakkeessa N. Keltaisella pohjalla olevaan ei syötetä mitään tietoja, vaan eri tavoitteiden arviointi tapahtuu varsinaisesti muilla välilehdillä. Kun oppilaan nimi syötetään ensimmäiselle välilehdelle, se koodautuu automaattisesti muille välilehdille.   

Esimerkki Excelin laskentataulukosta jossa otetaan huomioon OPS:in tavoitteet
Kuva: Kasper Salin
Kuva 2. Esimerkki Excelin laskentataulukosta, joka ottaa huomioon perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteet T1–T10.

 

Esimerkiksi T1 – osallistuminen tunnille -tavoitteen arviointi tapahtuu ensimmäisellä välilehdellä, jossa voisi olla arvioitavina kohteina esimerkiksi perusliikunta/musiikkiliikunta/talviliikunta/uinti, kuten alla olevassa kuvassa. Oppilas A:lle annettujen arvosanojen keskiarvo (sarake H) siirtyy automaattisesti kuvassa x näkyvän taulukon sarakkeeseen, oppilas A:n kohdalle. Välilehdelle on mahdollista laittaa muistiin itselle myös kyseisen tavoitteen kriteerit tai muita muistisääntöjä (kuten https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/liikunnan-paattoarviointi).   

Esimerkki Excelin laskentataulukosta jossa näkyy oppilaiden arviointi OPS:in liikunnan tavoitteille.
Kuva: Kasper Salin
Kuva 3. Välilehdeltä löytyvä arviointi tavoitteelle T1. Arvioitavia kohteita voi olla yksi tai useampi.  

Näistä muodostuu automaattisesti laskukaavojen mukaan keskiarvo kuvassa x näkyvälle ensimmäiselle välilehdelle. Arvioitavia kohteita voi olla vain yksi tai useampia, laskukaavat laskevat automaattisesti keskiarvon sarakkeeseen H, josta se puolestaan siirtyy ensimmäisen välilehden sarakkeeseen B.  

Exceliä voi hyödyntää myös oppilaiden läsnäolon merkitsemiseen ja etenkin sen seuraamiseen, kuinka paljon oppilaille kertyy poissaoloja. 

Esimerkki Excelin laskentataulukosta jossa näkyy oppilaiden läsnäolojen merkintä.
Kuva: Kasper Salin
Kuva 4. Läsnäolojen merkintä Excel-laskentataulukon avulla

Kuva 4. Läsnäolojen merkintä 

Läsnäolo merkitään ykkösellä, poissaolo nollalla. Arjessa ko. toiminnan helpottamiseksi lienee parempi merkitä kaikkiin automaattisesti yksi ja poissaolot merkittäisiin vain nollalla. Sarakkeeseen T kirjautuvat kaikki poissaolot ja laskukaava sarakkeessa U laskee prosentin tunneista, joilla oppilas on ollut. Saraketta voi hyödyntää myös tuntiaktiivisuuden kuvaamiseen. Esimerkkinä oppilas Fiina, jolle opettaja on merkinnyt vain 0,5 tai 0,8 mikäli oppilas ei ole jostain syystä osallistunut tunnin toimintaan.  

Excelin avulla on mahdollista luoda myös analytiikkaa ominaisuuksien kehittymisestä, esimerkiksi Move! -mittausten osalta. Tähän on mahdollista luoda automaattiset muotoilut, joista voi havaita, ovatko tulokset kehittyneet, pysyneet ennallaan vai heikentyneet.  

Takaisin ylös

Turnauskaaviot

Esimerkiksi koulujen tai luokkien välisiin kilpailuihin löytyy sovelluskaupoista lukuisia erilaisia turnauskaavioita, joihin voi syöttää osallistuvat joukkueet, ja ottelutulokset syöttämällä kaavio täyttyy kohti finaalia. Hakusanoilla tournament bracket tai bracket löytyy hyviä maksuttomia sovelluksia.  

Takaisin ylös

Muut opettajan työkalut

Seuraavaksi esitellään muita opettajan arkeen sopivia sovelluksia, jotka vähentävät työmäärää tai mahdollistavat huomion suuntaamisen opettamiseen.  

Ajastimet ja tulostaulut 

Sovelluskaupoista löytyy lukuisia ilmaisia vaihtoehtoja erilaisista ajastimista. Näiden höyty on esimerkiksi circuit training -tunnin pitämisessä, jolloin sovellukseen on mahdollista ajastaa tehtävän työaika, mahdollinen lepoaika ja pisteiden lukumäärä. Kun laite yhdistetään äänentoistoon, kierroksen alkaessa ajastin käynnistetään ja se ilmoittaa automaattisesti työn loppumisen ja lepoajan pituuden. Mikäli laite yhdistetään myös videotykkiin, se näyttää jäljellä olevan työ- ja lepoajan sekä mahdollisesti myös jäljellä olevat suorituspisteet. Sovelluskaupoista hakusanalla interval timer löytyy lukuisia maksuttomia vaihtoehtoja. Sovelluskaupasta löytyy myös lukuisia erilaisia tulostauluja, joita voi hyödyntää pelien yhteydessä. Tulostaulun kirjaamisen voi valtuuttaa myös oppilaalle, joka on syystä tai toisesta sivussa. Tulostauluja löytyy lajisidonnaisesti, jolloin siinä voi olla varsinaisen tilanteen lisäksi myös peliaika tai pelissä sattuneet virheet. Hakusanalla scoreboard löytyy lukuisia erilaisia vaihtoehtoja varsin yksinkertaisista vaihtoehdoista monipuolisiin, lajispesifeihin tulostauluihin. Mikäli salista löytyy videotykki, pelin tilanteen voi heijastaa salin seinälle.  

Joukkuejako 

Perinteisen 1–2–1–2 -joukkuejaon sijaan on mahdollista tehdä joukkueet myös sovellusten avulla. Näihin varsin yksinkertaisiin joukkuejakosovelluksiin syötetään luokan jäsenet ja tämän jälkeen valitaan, kuinka moneen joukkueeseen pelaajat jaetaan. Arvontakoria pyörittämällä sovellus jakaa oppilaat joukkueisiin tasaisesti. Tämä toimii erityisen hyvin, jos joukkueita pitää vaihdella nopeaan tahtiin. Sovelluksissa voi myös asettaa oppilaille taitotasoja, jolloin sovellus ei esimerkiksi laita parhaita tai heikoimpia oppilaita samaan joukkueeseen. Poissaolevat oppilaat on mahdollista merkitä poissaoleviksi, joten nämäkään eivät haittaa joukkuejakoja. Joukkuejakosovellukset ovat varsin toimivia silloin, jos tabletin tai puhelimen sisältö on mahdollista heijastaa seinälle videotykillä. Hakusanalla team maker löytyy joitakin mahdollisia vaihtoehtoja.  

Pelit 

Viime vuosina on markkinoille tullut joitakin liikkumista hyödyntäviä pelejä. Pelit voivat lisätä oppilaiden fyysistä aktiivisuutta koulun ulkopuolella. Osa näistä onkin onnistunut lisäämään lasten ja nuorten liikettä, ainakin joksikin aikaa. Pelien haasteena voi olla niiden vähäinen sisällöllinen tai pedagoginen anti. Pelit voivat lisätä yhdessä vietettyä aikaa kavereiden tai perheen kanssa. Oppilaat, jotka pelaavat liikunnallisia pelejä, voivat innostaa muitakin liikkumaan pelien avulla. Kun opetuksessa huomioidaan oppilaiden vapaa-ajalta tutut liikkumista edistävät pelit, oppilaiden kyvykkyyden ja minäpystyvyyden tunne voi kasvaa. Pelit voivat synnyttää uudenlaisia onnistumisen kokemuksia. Mobiilipeleissä on usein vuorovaikutuksellisuutta lisääviä elementtejä, mikä näin tukee digitaalisen osaamisen vuorovaikutusosaamista.    

Opetukseen suunnatut pelilliset ratkaisut 

Opetuksen järjestäjille on nykyään tarjolla jonkin verran erilaisia oppimista pelillistäviä ratkaisuja, jotka mahdollistavat opetuksen siirtämisen luokkahuoneesta kouluympäristöön. Erilaisten tehtävien avulla oppilaat saadaan penkistä ylös ja liikkeelle, joko yksittäin tai pienissä ryhmissä. Pelillistävillä alustoilla on mahdollista tehdä oppiaineiden välistä yhteistyötä yksittäisillä tunneilla tai laajemmin osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Koska pelillisyyttä voidaan hyödyntää kouluympäristössä, se sisältää jo sinänsä liikettä oppilaiden etsiessä erilaisia tehtäväpisteitä. Liikunnan opetuksessa pelilliset tehtävät voivat liittyä esimerkiksi liikunnan tiedollisiin tavoitteisiin, kuten T5 – fyysisen kunnon kehittämisen tavoitteisiin. Tämän lisäksi ne voivat sisältää liikkumis-, tasapaino- tai välineenkäsittelytaitoja sisältäviä tehtäviä, joista oppilaiden tulisi ottaa joko lyhyt kuva- tai videotallenne. Tällainen tallenne voi olla tehtävänpalautus. Oppilas voi halutessaan yrittää useamman kerran ja palauttaa mielestään parhaimmin onnistuneen tehtävän. Tehtäviä suunnitellessa on hyvä pohtia, millaisia mahdollisuuksia kouluympäristö tarjoaa ja millaisia mahdollisia ryhmä- tai paritehtäviä tehtävät voisivat sisältää. Käytettävästä pelillisestä ratkaisusta riippuen opettaja voi mahdollisesti kommunikoida sovelluksen keskustelukanavan kautta joko yksittäiselle oppilaalle tai ryhmälle. Opettaja voi pisteyttää tehtäviä joko ennakkoon tai reaaliajassa, riippuen tehtävätyypistä. Yhteinen ongelmanratkaisu voi tuntua oppilaista mielekkäältä tavalta oppia uutta. Pelillistäminen luo luontevia vuorovaikutusta edistäviä tilanteita. Tämä voi edistää yhteisöllisyyttä. 

Takaisin ylös

Älyvälineet

Erilaisten liikesensorien myötä lukuisiin liikuntavälineisiin on mahdollista saada mukaan älyominaisuus. Sensorien avulla oppilas voi saada informaatiota esimerkiksi lyöntien tai toistojen määrästä, kovuudesta tai suunnasta sekä välineen kierteestä. Älyvälineiden hyöty on kuitenkin toistaiseksi pääasiassa yksilötasolla, joten niiden käyttö liikunnanopetuksessa rajoittuu erilaisiin tehtäväpisteisiin, eikä niillä esimerkiksi pelitilanteessa ole juurikaan käyttöä. Ne voivat kuitenkin opettaa oppilasta muuttamaan suoritustaan, koska jokaisesta suorituksesta on mahdollista saada palautetta suoraan älysovelluksen kautta, esimerkiksi koripallon vapaaheitossa. 

Takaisin ylös

Yhteisölliset sovellukset

Yhteisölliset sovellukset, kuten suomalainen HeiaHeia, voivat toimia koko luokan yhteisenä liikunnan kannustimena. Sovellukseen kirjataan erilaisia liikuntamuotoja tai ne voidaan linkittää mahdolliseen rannelaitteeseen. Muut oppilaat voivat nähdä, mitä erilaisia liikuntamuotoja muut ovat harrastaneet, ja antaa erilaisia emojeja kannustukseksi. Luokan oppilaat voivat seurata toisiaan sovelluksen maksuttomalla osiolla. Opettaja voi niin ikään seurata oppilaita. Maksuttomalla versiolla opettajan haasteeksi nousee useamman luokan samanaikainen seuraaminen. Tällöin seurattavia oppilaita voi olla iso joukko. Yksi huomionarvoinen asia on opetukseen osallistumattoman oppilaan liikunnan seuraaminen.  

Oppilas voi päiväkirjamerkinnöillä osoittaa tekevänsä liikuntasuorituksia sovitun ohjelman mukaisesti. Oppilas todentaa suorituksen mm. GPS-seurannan ja valokuvan turvin. Opettaja näkee sovelluksesta, kun oppilas on suorittanut jonkin tehtävän (tästä lisää toisessa osiossa).  

Sovelluksen maksullisessa osuudessa opettaja voi luoda yhteisön jokaiselle luokalle. Tällöin on mahdollista laatia luokkakohtaisia haasteita, jotka voivat muodostua esimerkiksi luokan yhteisestä tavoitteesta kiivetä kuvitteelliselle Mount Everestille (kuvat 5 ja 6). Tähän voi kerätä nousumetrejä paitsi liikuntasuorituksilla, myös hyvinvoinnin mikroteoilla. Jos puhelimessa on askeleita mittaava sovellus, voi myös askelmäärillä kerätä pisteitä. Kokonaisuudessaan sovelluksen tuottama data voi olla todentamassa oppilaiden liikettä esimerkiksi Liikkuva koulu tai Liikkuva opiskelu -tempausten hengessä. Parhaimmillaan tällaiset sovellukset voivat osoittaa Liikkuva koulu tai Liikkuva opiskelu -toimenpiteiden vaikuttavuutta ja sitä, miten ne ovat vaikuttaneet esimerkiksi oppilaiden liikkumiseen koulupäivän aikana. Samaan aikaan ne voivat yhteisöllisinä kannustaa oppilaita ponnistelemaan yhteisen tavoitteen aikaansaamiseksi ja näin ollen vahvistaa yhteishenkeä. Kääntöpuolena voi kuitenkin olla toiminnan suuntautuminen kilpailulliseksi tai yhteisöllisyyden kääntyminen syyllisyydeksi, mikäli ei itse ole ollut niin aktiivinen kuin muut. Keskeistä olisi löytää jokaiselle oma sopiva taso edistää luokan toimintaa, eikä ulkoista painetta suoritusten kirjaamisesta tai suoritusten laadusta saa olla.  

Takaisin ylös

Liikuntasovellukset

Sovelluskaupoista löytyy paljon erilaisia liikunnallisia sovelluksia, joissa on ohjattua liikuntaa, etenkin erilaisia tanssi-, lihaskunto- tai joogasovelluksia. Sovellukset ovat useimmiten maksullisia, mutta osa näistä tarjoaa myös kouluille maksuttomia versioita, joiden ominaisuudet voivat olla osittain riisuttuja. Sovellukset mahdollistavat opettajalle ajan tarkempien ohjeiden antamiselle tai eriyttämiselle. Sovelluskaupoissa on hakusanalla Fitness App runsaasti tarjolla erilaisia kuntosovelluksia. Koska valikoima on hyvin laaja, kannattaa selvittää käyttäjien kokemuksia ennen testaamista. Joistakin sovelluksista on tarjolla myös pienemmille lapsille sovellettuja muotoja. Health & fitness -kategoriasta löytyy vaihtoehtoja niin tanssi- ja kuntoilusovelluksiin kuin myös joogaan tai taijiin.    

Kuva HeiaHeia-sovelluksen pelistä jossa oppilaiden hahmot nousevat Mount Everestin huipulle omien liikuntasuorituksiensa avulla.
Kuva: Kasper Salin
Kuva 5. HeiaHeia-sovelluksella on yhteisöllisyyttä lisäävä vaikutus liikunnanopetuksessa
Kuva HeiaHeia-sovelluksen pelistä jossa oppilaiden hahmot nousevat Mount Everestin huipulle omien liikuntasuorituksiensa avulla ja kuvan etualalla puhelinnäytön näkymä.
Kuva: Kasper Salin
Kuva 6. HeiaHeia-sovelluksen puhelinnäytön näkymä

 

Takaisin ylös

Lähiopetukseen tai ryhmäopetukseen osallistumaton oppilas: Miten digitaaliset palvelut voivat tukea opettamista?

Perusopetuslain perusteella esi- ja perusopetuksessa sekä muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänellä ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta (perusopetuslaki 25–26 a §, 35 §).  

Tilapäisen vapautuksen (poissaolon) myöntämisen sijasta oppilaalle voidaan tehdä päätös erityisistä opetusjärjestelyistä, jos se on perusteltua esimerkiksi oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä (perusopetuslain 18 § 1 mom. 3 kohta). Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan konkreettisesti, miten oppilaan opiskelu toteutetaan käytännössä. Erityistä tukea saavalla oppilaalla päätös tehdään osana erityisen tuen päätöstä ja edellä mainitut asiat kirjataan HOJKSiin.  

Perusopetuslain 18 §:n kolmannen kohdan nojalla oppilaalla räätälöidään terveydentilaan ja olosuhteisiin sopiva tapa osallistua oppiaineen opetukseen. Jos oppilaalla on lääkärin toteama sairaus tai vamma, opetuksen järjestäjän tulee huolehtia oppilaan mahdollisuuksista osoittaa osaamisensa niiltä osin, kuin on mahdollista vaarantamatta oppilaan oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön (perusopetuslaki 29 §). Oppilas voi suorittaa perusopetuksen liikunnan oppimäärän ja saada kiitettävän arvosanan, vaikkei sairauden vuoksi voisi osallistua kaikille oppitunneille. 

Seuraavassa on esimerkkejä erilaisista toteutustavoista teknologiaa hyödyntäen. Toteutustavoista vastaa opetuksen järjestäjä ja aineenopetuksesta vastaava opettaja.  

Opetussuunnitelman tavoitteet liikunnassa, vuosiluokat 7–9.  

Opetussuunnitelman tavoite 

Esimerkkejä toteutuksesta 

Arviointi
T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen   Yhteisöllinen sovellus, jossa oppilaan liike voidaan todentaa esimerkiksi aktiivisuusmittarin linkityksellä tai puhelimen GPS:llä. Sovellus tallentaa reitin ja aktiviteetin. Vaihtoehtoisesti oppilas voi videoida omia suorituksiaan ja palauttaa nämä esimerkiksi pilvipalveluun. Päivittäistä aktiivisuutta voidaan kartoittaa myös askelsovellusten avulla. Askelsovellusten arvo on lähinnä arkiaktiivisuuden kuvaamisessa, ei niinkään erilaisten liikuntamuotojen harjoittelemisessa. Puhelimeen ei tarvitse ladata erillistä sovellusta tätä varten, vaan sovellus löytyy puhelimista valmiiksi.  Opettaja voi ennakkoon laatia/esitellä/ehdottaa oppilaalle erilaisia liikuntamuotoja, joita oppilas rekisteröi sovellukseen. Opettaja voi arvioida oppilaan innostuneisuutta ja sitoutuneisuutta eritasoisiin tehtäviin ja eri liikuntamuotojen suorittamiseen. Suoritteita voidaan todentaa myös kuvien avulla, joita voidaan yhdistää yhteisöllisten sovellusten ”postauksiin”.  
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja   Omien liikuntasuoritusten videokuvaaminen. Tehtävien tulisi olla kuitenkin sellaisia, joissa oppilaan pitää tehdä erilaisia ratkaisuja suhteessa ilmeneviin tilanteisiin. Omien liikuntasuoritusten kuvaamisessa tulee muistuttaa oppilasta turvallisuudesta.  Perustuvatko oppilaan valinnat tehtyihin havaintoihin ja tekeekö oppilas sopivia valintoja? Havaintomotoristen taitojen todentuminen voidaan havainnoida myös peleistä otetuista videoista, esimerkiksi vanhempien tai sisarusten kanssa. Oppilas voi jälkikäteen myös tehdä analyysin suorituksestaan kirjallisesti ja pohtia, mitä olisi voinut tehdä toisin. Voidaan toistaa myöhemmin sama tehtävä.  
T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa   Erilaisten tasapaino- ja liikkumistaitojen harjoitteita, joita oppilas suorittaa itsenäisesti. Oppilas videokuvaa suorituksen tai kuvaa liikesarjan. Hyödynnetään erilaisia oppimisympäristöjä eri vuodenaikoina. Sovelluskaupoissa on erilaisia liikuntasovelluksia, joista voidaan poimia vain tasapainon kehittämiseen liittyvää sisältöä.   Oppilaan liikkumis- ja tasapainotaitojen arviointi suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Keskiössä oppilaan oppiminen, ei liikunnallinen taso. Mahdollisten liikuntasovellusten tasapainoliikkeiden suorittaminen ja niiden todentaminen esimerkiksi videoiden avulla.  
T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa  Erilaisten motoristen perustaitojen harjoittelu (mm. heittäminen, kiinniottaminen, lyöminen, potkaiseminen). Erilaisten taitoharjoitteiden toteuttaminen ja mahdolliset pelit (esimerkiksi sulkapallo, jalkapallokroketti, spikeball) esimerkiksi perheenjäsenten kesken. Oppilaalle voidaan laatia myös taitorata, joka sisältää erilaisia tehtäviä ml. erilaisia välineitä ja motorisia perustaitoja. Tämän osion suorittamisessa on mahdollista hyödyntää myös älyvälineitä tai pelillistäviä sovelluksia, joissa oppilas esimerkiksi pompottaa koripalloa sovelluksen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Oppilas voi ottaa suorituksestaan kuvankaappauksen ja näin ollen todentaa suorituksia.   Oppilaan motoristen perustaitojen (välineenkäsittelytaidot) harjoittelun arviointi ja oppimisen seuranta. Suoritteita voidaan todentaa mm. videoilla ja erityisesti kahden eri videon yhdistämisellä, jossa näkyy oppilaan lähtötaso ja harjoittelun jälkeen videoitu suoritus. Mahdollisten pelillistämissovellusten käyttö voi osoittaa oppilaan kehittymistä, mikäli opettajalla on käytössään pelisuoritusten lopputulokset. Tämän lisäksi toki olisi hyvä olla jonkinlainen video suorituksesta. Itsearviointi oman taidon kehityksestä videon tueksi.  
T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta   Kuntotekijöiden mittaaminen ja tulosten raportointi (joko tulokset tai videot). Oppilaan oma arviointi siitä, miten eri ominaisuuksia voidaan kehittää. Kuntotekijöiden tulosten seuranta myöhemmin samana lukuvuonna. Oppilaan tueksi voidaan pohtia liikuntasovelluksia, joista oppilas voi itse poimia kuhunkin lihasryhmään ja ikätasoon sopivia harjoitteita.   Oppilaan kyky laatia itselleen eri fyysisiä kunto-ominaisuuksia kehittäviä harjoitteita ja niiden suunnassa kulkeminen. Tulosten seuranta myöhemmin, oppilaan oma arvio tehdyistä harjoitteista ja niiden vaikuttavuudesta.  
T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa uida ja pelastaa vedestä  Videointi oppilaan uimataidosta sekä kyvystä pelastaa vedestä. Huom. Kuvaamisesta uimahallissa on sovittava erikseen uimavalvojien kanssa.   Uimataidon tai sen puutteen arviointi arviointikriteerin mukaisesti, mikäli ei ole erityistä tuen päätöstä.  
T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan 

Erilaisten liikettä mittaavien sovellusten avulla oppilas voi suorittaa tehtäviä, joissa oppilaan on tarkoitus tehdä reitinvalintoja erityisesti turvallisuuden näkökulmasta. Reitinvalinta välttäen liikennöityjä teitä tai hyödyntäen turvallisia polkuja. Oppilaan omat kirjalliset tehtävät turvallisen ja asiallisen toiminnan ohjeista esimerkiksi uimahallissa tai kuntosalilla.  

Liikkumiseen liittyviä digitaalisia palveluja voi tarkastella niiden keräämän datan ja turvallisuuden näkökulmasta. (Lisätään linkki myöhemmin.) 

Osaako oppilas arvioida turvallisia liikuntareittejä. Mahdollisten kirjallisten tehtävien osalta osaa huomioida toiminnassaan myös muut käyttäjät. Oppilaan suoritusten todentamisessa voidaan käyttää myös sovelluksia, jotka muodostavat reitistä videon. Sovelluksen tuottamaan videoon voidaan liittää myös oppilaan itsensä ottama kuva. Tällöin myös todentuu se, että oppilas on itse suorittanut tehtävän (oppilas itse mukana kuvassa).  
T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen  Lähiopetuksesta poissaolevan oppilaan sosiaalisen toimintakyvyn tavoitteita voi olla vaikea todentaa. Näin ollen oppilaan HOJKSiin tulisi kirjata, mikäli nämä tavoitteet jätetään huomioimatta. Mahdollinen toteaminen perustuu pitkälti videoituihin pätkiin oppilaan osallistumisesta erilaisiin liikuntatilanteisiin.   Mahdollisten yhteisten liikuntatilanteiden (esimerkiksi vanhemmat/sisarukset) kohdalla voidaan arvioida oppilaan kykyä toimia kaikkien kanssa ja kykyä säädellä tunneilmaisuaan.  
T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista  Tätäkin osiota voi olla vaikeaa todentaa lähiopetuksesta poissaolevalta oppilaalta. Mahdollinen toteaminen perustuu pitkälti videoituihin pätkiin oppilaan osallistumisesta erilaisiin liikuntatilanteisiin.   Mahdollisten yhteisten liikuntatilanteiden (esimerkiksi vanhemmat/sisarukset) kohdalla voidaan arvioida oppilaan kykyä noudattaa yhteisiä sääntöjä ja kykyä suoriutua omasta roolistaan tehtävissä. 
T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa itsenäisen työskentelyn taitoja 

Tämä osio todentuu todennäköisesti koko itsenäisen suorituksen kokonaisuudesta.  

Vastuullisuus digitaalisissa ympäristöissä. 

Mikäli oppilas osoittaa sitoutuneisuutta erilaisten tehtävien suorittamiseen itsenäisesti ja vastuullisesti, voidaan katsoa, että tämä osio toteutuu erinomaisesti. Mikäli itsenäisten tehtävien suorittaminen on enemmänkin vanhempien vastuulla ja tehtävät ovat joko puutteellisia tai hutiloidusti tehtyjä, ei opiskelija osoita kykyä itsenäiseen työskentelyyn. 

 

Huomioitavaa

Jos oppilaalle annetaan tehtäväksi oman liikuntasuorituksen tallennus paikkatietoa hyödyntämällä ja oppilas suorittaa tehtävän kotoa, olisi hyvä käyttää sovelluksia, jotka piilottavat suorituksen aloitus- ja lopetuskohdan. Tämä on erityisen suositeltavaa, jos oppilas haluaa jakaa suoritustaan jossakin yhteisöpalvelussa.

Takaisin ylös

Aineiston kirjoittajat

Aineiston on kirjoittanut yliopistonlehtori, LitT, dosentti Kasper Salin yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Aineiston tuottamisesta ovat vastanneet Krista Kaihovirta, Päivi Leppänen ja Matti Pietilä.

Käyttölisenssi: CC ND-NC-SA 

Takaisin ylös
Sivun palautepainikkeita ei voi näyttää

Hyväksy analyyttiset evästeet antaaksesi palautetta tästä sivusta.

Muuta evästeasetuksia

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaa haluamasi uutiskirje ja saat ajankohtaista tietoa koulutuksesta ja kansainvälistymisestä suoraan sähköpostiisi.

Tilaa
Tilaa uutiskirjeemme
  • Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
  • Kysy ja anna palautetta
  • Saavutettavuuspalaute
  • Tietosuojakäytäntö
  • Evästeasetukset

Opetushallitus

Hakaniemenranta 6
PL 380, 00531 Helsinki

Puhelin +358 29 533 1000
Faksi +358 29 533 1035

  • Katso kartta 

© Opetushallitus 2026