Ohjeita opettajalle
Tehtävän tarkoituksena on harjoittaa opiskelijoiden kykyä historialliseen empatiaan. Tehtävän tekoon kannattaa ohjeistuksineen päivineen varata aikaa ainakin 45 minuuttia.
- Opiskelijat tutustuvat aluksi tapaukseen lukemalla esittelytekstin. Tämän jälkeen voidaan jo muotoilla alustavia hypoteeseja: mikä oli syynä Ulrikan poikkeukselliseen tekoon?
- Tämän jälkeen tutustutaan johtolankoihin (ks. alta), jotka saattavat selittää Ulrikan ratkaisua. Johtolangat on tarkoitus jakaa kolmen kierroksen aikana niin, että opiskelijat tutustuvat pareittain tai pienissä ryhmissä aina muutamaan johtolankaan kerrallaan n. 5 minuutin ajan.
- Kierrosten välissä käydään opettajan johdolla keskustelu, jossa opiskelijat saavat esittää uusia hypoteeseja tai arvioida aiempien kierrosten aikana muotoiltuja hypoteeseja uudelleen.
- Hypoteesit ja niiden perustelut kannattaa kirjata ylös taululle.
Esittelyteksti
Vilhelm Edstedt ja Ulrika Eleonora Stålhammar – tositarina 1700-luvun alun Ruotsista
Vuonna 1715 ruotsalaisen Kalmarin linnan varuskuntaan värväytyi nuorukainen nimeltä Vilhelm Edstedt. Vilhelm oli tuiki tavallinen alhaista syntyperää oleva mies, joka ei herättänyt sen suurempaa huomiota, lukuun ottamatta sitä omituisuutta, että hän ei nukkunut muiden toveriensa kanssa kasarmilla vaan oli vuokrannut kaupungilta oman huoneen. Vilhelm palveli vuosien ajan tunnollisesti tykkimiehenä Ruotsin armeijassa ja yleni korpraaliksi. Elämäntavaltaan hän oli kaikkien todistajanlausuntojen mukaan siveellinen, kunniallinen ja hurskas.
Yli kymmenen vuoden sotilasuran jälkeen, vuonna 1726, Vilhelm anoi vapautusta palveluksesta. Pian paljastui, että Vilhelm ei ollutkaan aina ollut Vilhelm. Korpraali Edstedt ei ollutkaan alhaista syntyperää oleva mies, vaan aatelisneito nimeltä Ulrika Eleonora Stålhammar, joka oli kenenkään huomaamatta elänyt yli kymmenen vuoden ajan miehenä. Monimutkaisten vaiheiden kautta Vilhelmin alkuperäinen henkilöllisyys oli tullut päivänvaloon ja hän joutui oikeuden eteen tekemään tiliä teostaan. Käräjillä syytetyltä tivattiin, miksi neiti Ulrikasta oli tullut herra Vilhelm.
Kysymys opiskelijoille: Mikä oli saanut hänet rikkomaan ”Jumalan pyhää lakia ja luonnon järjestystä”?
Voit myös tulostaa tekstin pdf- tai word-tiedostona ja jakaa sen opiskelijoille:
Ensimmäinen kierros
Johtolanka 1
Oikeudessa Ulrika sanoi, että miehen identiteetin omaksuminen oli nuoren ihmisen typerä päähänpisto. Hän vakuutti katuvansa tekoa koko sydämestään.
Ulrikan tarkkaa syntymäaikaa ei tiedetä. Hänen arvellaan olleen noin 25-vuotias omaksuessaan Vilhelm Edstedtin identiteetin.
Johtolanka 2
Ulrika oli taitava ratsastamaan ja ampumaan. Lapsena hän viihtyi paremmin metsästysretkillä kuin hienojen neitien puuhissa.
Johtolanka 3
Ihmisten kerrotaan sanoneen nuoresta Ulrikasta näin:
“Oli sääli, että hän ei ollut syntynyt mieheksi, sillä miehenä hänen kykynsä olisivat olleet suuremmaksi hyödyksi maailmalle.”
Kierroksen johtolangat tulostettavina tiedostoina:
Toinen kierros
Johtolanka 4
Ulrikan perheellä oli taloudellisia vaikeuksia. Isä Johan Stålhammarin kuoltua vuonna 1711 velkojat jättivät perilliset puille paljaille. Perheellä ei enää ollut varaa maksaa kalliita myötäjäisiä, joiden turvin tyttäret olisi voitu naittaa korkea-arvoisiin aatelissukuihin. Ulrikan siskot joutuivat pian isän kuoleman jälkeen avioitumaan itseään alempisäätyisten sotilaiden kanssa.
Johtolanka 5
Vuonna 1716 Vilhelm Edstedt vihittiin avioliittoon piika Maria Lönnmanin kanssa.
Kierroksen johtolangat tulostettavina tiedostoina:
Kolmas kierros
Johtolanka 6
Ulrikan suku oli tunnettu sotilasperinteistään. Isoisä Per Jönsson oli alun perin talonpoika, joka oli saanut aatelisarvon palveltuaan urhoollisesti Ruotsin armeijassa. Aatelistoon noustuaan Per vaihtoi talonpoikaisen Jönsson-sukunimensä Stålhammariksi. Ulrikan isä Johan Stålhammar oli everstiluutnantti (pari pykälää kenraalia alempi sotilasarvo) ja hänen veljensä valitsivat kaikki sotilasuran.
Johtolanka 7
Ulrikan kotiseudulla Smålandissa kerrottiin tarinaa Blenda-nimisestä urheasta naisesta. Keskiajalle sijoittuvan legendan mukaan tanskalaiset olivat eräänä päivänä hyökänneet Smålandiin miesten ollessa sotaretkellä, mutta Blendan johdolla paikalliset naiset onnistuivat kukistamaan viholliset. Legenda kertoo, että naiset saivat urotyöstään palkinnoksi miesten kanssa tasavertaisen perintöoikeuden sekä oikeuden mennä hääpäivänä kirkkoon täydessä taisteluvarustuksessa.
Johtolanka 8
Vuosina 1700–1721 käytiin Suuri Pohjan sota, jossa Ruotsi taisteli muun muassa Venäjää ja Tanskaa vastaan. Varsinkin sodan alkuvaiheessa saavutetut suuret voitot synnyttivät isänmaallista hurmosta ruotsalaisten keskuudessa. Monet kunnianhimoiset nuorukaiset pestautuivat tuolloin Ruotsin armeijaan haaveenaan ylennyksen tai aatelisarvon tuoma korkeampi yhteiskunnallinen asema.
Kierroksen johtolangat tulostettavina tiedostoina:
Tehtävän suunnittelussa käytetyt lähteet
- Åberg, A. (1999). Karolinska kvinnoöden. Stockholm: Natur och kultur. s. 155–160.
- Larsson, L. (2007). På marsch mot evigheten: Svensk stormaktstid i släkten Stålhammars spegel. Stockholm: Prisma. s. 281–298.
Tapauksen taustoihin ja oikeuden ratkaisuun voi tutustua esimerkiksi seuraavien verkosta löytyvien lähteiden avulla: