Arviointiin sisältyy sekä formatiivinen että summatiivinen arviointi. Formatiivisen arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan opintojen edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Summatiivisesti arvioidaan sitä, miten oppilas on saavuttanut eri oppiaineille asetetut tavoitteet.
Arviointia ja sen menetelmiä kannattaa suunnitella hyvissä ajoin ja pohtia esimerkiksi sitä, millaisilla näytöillä oppilaat voivat osoittaa osaamistaan. Arviointimenetelmien tulee olla monipuolisia ja niiden tulee mahdollistaa eri tasoisen osaamisen osoittaminen. Kaikkien oppilaiden osaaminen ei tule esiin esimerkiksi kirjallisissa arviointitilanteissa kuten perinteisessä kokeessa. Toisaalta osa oppilaista ei saa parasta osaamistaan näkyviin suullisissa arviointitilanteissa. Erilaisia arviointimenetelmiä käytettäessä huomioidaan, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä siitä saatu arvosana tai sanallinen arvio vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.
Opettaja voi hyödyntää kuudennen vuosiluokan kriteereitä myös näyttötilanteiden suunnitteluun. On kuitenkin tärkeää huomata, että arviointikriteerit eivät ole eritasoisia tavoitteita vaan osaamisen kuvauksia. Tässä tukimateriaalissa on esimerkkejä erilaisista pedagogisista arviointimenetelmistä, joiden avulla eritasoista osaamista on mahdollista saada esiin. Monet arviointimenetelmistä ovat sellaisia, että ne voidaan toteuttaa joko yksilösuorituksena tai ryhmässä. Myös ryhmässä tehtyjä näyttöjä voidaan käyttää osana summatiivista arviointia. Jokaisen oppilaan osaaminen tulee kuitenkin arvioida yksilönä myös ryhmätilanteissa.
Numeroarvioinnin käyttäminen perusopetuksessa annettavissa todistuksissa 4. vuosiluokalta alkaen on pääsääntö. Tästä on kuitenkin mahdollista poiketa niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6.11.1.) Sanallista arviointia voidaan siis käyttää numeroarvioinnin sijaan vuosiluokilla 1–9 maahanmuuttotaustaisten oppilaiden lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa – päättöarviointia lukuun ottamatta. Todistuksissa voidaan käyttää erilaisia sanallisia asteikkoja. Sanallisesta arviosta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut hyväksytysti oppiaineen tavoitteet.
Oppilaan osaamista voidaan joissakin oppiaineissa tarpeen mukaan arvioida sanallisesti myös todistuksessa, jossa muuten annetaan numeroarvosanoja opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Jos numeerinen arviointi ei jostain syystä ole oppilaan arvioinnissa tarkoituksenmukaisinta, voidaan palata sanalliseen arviointiin.
