Laaja-alainen osaaminen käsityössä

Käsityötaito kehittyy tekemällä ja vaatii runsaasti aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Käsityössä oppimistulokset ovat parhaimmillaan juuri niitä kykyjä ja ominaisuuksia, joita tänä hektisenä aikana ihmisiltä sekä työntekijöinä että kansalaisina odotetaan.(Kojonkoski-Rännäli 2009.) Käsityössä toteutuvat luontevasti tutkiva, keksivä ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen, jotka edistävät ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittymistä. (Huovila, R., Hintsa, T., Säilä, J & Rautio, R. 2018). Hyvä käsityön tekijä omaa ideontikykyä, suunnittelutaitoja, ongelmanratkaisutaitoja, riskinottokykyä, esteettisiä taitoja, teknisiä taitoja, arviointikykyä ja psyykkis-motorisia taitoja. (Kojonkoski-Rännäli 2009.) 

Oppilas hoksaa, ymmärtää syy- ja seuraussuhteita, osaa asettaa tavoitteita ja huomaa oppimisensa konkreettisen tekemisen, muistamisen, onnistumisen tai uudelleen yrittämisen kautta.
Opetuksen suunnittelun pohjaksi L1, POPS 2014, sivut 20, 99, 155 ja 281.

Koulukäsityössä lapset ja nuoret  kantavat vastuuta omasta tai yhteisestä työstä ja työskentelystä. Työturvallisuuteen panostaminen on käsityössä välttämätöntä, jotta opitaan toimimaan omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa.  (Huovila, R., Hintsa, T., Säilä, J & Rautio, R. 2018).

Käsityössä opetellaan käyttämään opittuja tietoja ja taitoja arjessa (POPS2014, 22). Kuluttajuustaitoja kartutetaan opettamalla tuotteiden huoltoa ja korjaamista.  Oppilaita ohjataan harkittuun kuluttajakäyttäytymiseen. Omasta työskentelystä saatujen kokemusten kautta pyritään herättämään työn ja materiaalin laadun arvostaminen sekä järkevä kriittisyys omia valintoja sekä tarjolla olevia virikkeitä ja tuotteita kohtaan. Säästäväisyyttä voi oppia siinä, että hyödynnetään materiaalit tarkkaan, kierrätetään jäännösmateriaalit ja huolehditaan ongelmajätteiden asianmukaisesta käsittelystä. (Huovila, R., Hintsa, T., Säilä, J & Rautio, R. 2018).

Oppilas luottaa, että osaa käsillään tai teknologian avustamana toimittaa tarvittavia tehtäviä. Hän tuntee, että osaa pitää itsestään huolta, selviää eteen tulevista haasteista ja tarvittaessa osaa ottaa selvää tai harjoitella selvitäkseen.
Opetuksen suunnittelun pohjaksi L3 POPS 2014, sivut 22, 100, 156 ja 283.

Tieto- ja viestintäteknologinen (TVT) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana monilukutaitoa. Käsityön opetusmateriaalit ovat enenevässä määrin digitaalisessa muodossa ja sellaisena karttuu myös oppilaalle jäävä opetusmateriaali. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään osana käsityön ideointia, suunnittelua, valmistusta, arviointia dokumentointia (POPS2014, 146, 270, 430) ja opetusta. Oppimateriaalit, oppimisalustat, suunnittelu- ja piirto-ohjelmat, koneiden ohjelmointi, digitaalisten materiaalien muokkaus sekä piirrosten ja mallien tekeminen oman ilmaisun ja suunnittelun tueksi edellyttävät jatkuvaa harjoittelua tieto- ja viestintäteknologisessa osaamisessa. 

Oppilas kehittyy tieto- ja viestintäteknologian monipuolisessa ja turvallisessa käytössä. Hän oppii vuorovaikutuksen hyviä käytänteitä ja ymmärtää teknologian mahdollisuuksia.
Opetuksen suunnittelun pohjaksi L5 POPS 2014, sivut 23, 101, 157 ja 284.

Käsityönopetuksessa osallistuminen, vaikuttaminen ja viestiminen muodostavat jatkumon, jossa tavoitteena on rakentaa, muuttaa asioita, vaikuttaa, ottaa kantaa ja tuoda oppilaiden ääni kuuluviin heille merkityksellisissä asioissa. Osallistuminen on aktiivista toimintaa, jossa tullaan osaksi jotain, nostetaan esille näkökohtia ja kerrotaan oma mielipide - käsityön keinoin tai omaan käsityöhön liittyen. Vaikuttamisen kohde voi olla hyvin moninainen, oppilaiden arkiseen todellisuuteen liittyvä tai oppilaista itsestään lähtevä toteuttamisen kohde. Esimerkiksi olemassa olevan tilan viihtyvyyden parantaminen. Tuotteiden lisäksi voidaan tehdä kantaa ottavia teoksia, jotka tarttuvat käsillä oleviin teemoihin. Käsityön tekeminen itsessään voi olla kannanotto kestävämmän elämäntavan puolesta. (Collanus 2017.) Käsityö-oppiaineessa on oiva mahdollisuus konkreettisia esimerkkejä käyttäen ohjata oppilaita ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. (Huovila, R., Hintsa, T., Säilä, J & Rautio, R. 2018.)

Oppilas oppii työskentelemään ja vaikuttamaan yhdessä, kuunnellen ja rakentavasti oman näkemyksensä esiin tuoden.  - Yhdessä pohdittujen ratkaisujen kautta rakennetaan kestävää tulevaisuutta.
Opetuksen suunnittelun pohjaksi L7 POPS 2014, sivut 24, 101, 158 ja 284.