Suomella on kaikki mahdollisuudet onnistua Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteissa: meillä on turvallinen hyvinvointiyhteiskunta, jossa luottamus viranomaisiin ja naapureihin on korkealla tasolla, ihmiset ovat koulutettuja ja rokotettuja, luonto alkaa takapihaltamme ja kaikkein heikommista otetaan koppia.

Mutta kestävä kehitys ei toteudu Suomi-kuplassa. Kehitys on kestävää vain, mikäli kykenemme omilla toimillamme edistämään ihmisten ja ympäristön hyvinvointia myös globaalisti.

Tulevaisuuden tarpeet ja osaaminen
Kuva: Hanna Ruusulampi, Opetushallitus

Kirjoittaja: Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Annika Lindblom 

Suomi sitoutui vuonna 2015 pidetyssä YK:n huippukokouksessa globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n toteutukseen. Agenda 2030 tähtää köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Toimintaohjelma on ihmisoikeusperustainen, joten ihmisoikeuksien toteutuminen tulee huomioida sen kaikessa toteutuksessa. Agenda 2030:n kantavana ja läpileikkaavana teemana on, että kukaan ei jäisi kehityksestä jälkeen – leave no one behind.

Suomen lähtökohdat Agenda 2030:n kansalliselle toimeenpanolle ovat hyvät. Suomessa ymmärrettiin jo varhain, että kestävä kehitys on yhteiskunnallinen oppimisprosessi, johon kaikki pitää saada mukaan. Laajapohjainen Suomen kestävän kehityksen toimikunta perustettiin jo vuonna 1993, ensimmäisenä maailmassa, ja se on siitä lähtien toiminut yhteiskunnallisena yhteisymmärryksen rakentajana kestävän kehityksen kysymyksissä. Pääministerit ovat johtaneet toimikunnan työtä hallituspohjasta riippumatta ja vahvistaneet näin pitkäjänteistä ja johdonmukaista kestävän kehityksen työtä Suomessa. Suomen pääministerivetoinen monitoimijayhteistyö onkin herättänyt runsaasti kansainvälistä kiinnostusta ja arvostusta.

Takaisin ylös

Vihreä savuttava tehdas

Suomi on muiden Pohjoismaiden rinnalla kansainvälisten kestävän kehityksen vertailujen kärjessä. Kestävä kehitys onkin monella tavoin Pohjoismaisen yhteiskuntamallimme keskiössä. Malli tuottaa kestävän kehityksen ratkaisuja, joista hyötyy koko yhteiskunta.

Kansainvälisten arviointiraporttien mukaan (Suomen maaraportti 2020) Suomi on saavuttanut tai saavuttamassa ne kestävän kehityksen tavoitteet, jotka liittyvät

  • köyhyyden poistamiseen
  • terveyteen ja hyvinvointiin
  • laadukkaaseen koulutukseen
  • puhtaaseen veteen, energian saatavuuteen ja puhtauteen
  • säälliseen työhön ja talouskasvuun, teollisuuteen ja innovaatioihin
  • eriarvoisuuden vähentämiseen
  • kaupunkien ja paikallisyhteisöjen kestävyyteen
  • instituutioiden ja oikeusjärjestelmän toimivuuteen.

Suomen suurimmat haasteet puolestaan liittyvät erityisesti

  • kulutus- ja tuotantotapojen muutostarpeeseen
  • riittämättömiin ilmastotoimiin
  • luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen
  • merien ja vesistöjen heikkenevään tilaan
  • kehitysyhteistyömäärärahojen alhaiseen tasoon suhteessa bruttokansantuloon.
Vihreä jalanjälki

Monet tunnistetut ympäristöhaasteet ovat tyypillisesti kehittyneiden ja teollistuneiden maiden kipupisteitä. Kestävän kehityksen ytimessä on ajatus, että hyvinvointiyhteiskunnan pitää olla myös ekologisesti ja taloudellisesti kestävä. Toisaalta Suomen ilmastotavoite on kunnianhimoinen ja haastaa ratkaisuihin, jotka ovat myös sosiaalisesti oikeudenmukaisia ja taloudellisesti kannattavia. Suomi ei siten voi ryhtyä taklaamaan haasteitaan hallinnollisissa siiloissa, vaan koko yhteiskunnan tulee olla mukana talkoissa johdonmukaisesti, laaja-alaisesti ja yhteinen hyvä tekemisen keskiössä. Ei riitä, että esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään, vaan se pitää tehdä ihmisten kannalta oikeudenmukaisesti ja talouden kannalta kannattavasti.

Takaisin ylös

Toisaalta ilmasto- ja ympäristöhaasteita ei voida ratkaista vain kansallisilla toimilla, vaan niihin pitää tarttua myös kansainvälisessä ja EU-yhteistyössä. EU:n uusi kasvustrategia eli vihreän kehityksen ohjelma Green Deal antaa jäsenmaille välineitä edistää ympäristö- ja ilmastotavoitteita samalla, kun ne huolehtivat talouden kehityksestä, työllisyydestä ja Euroopan kilpailukyvystä.

Globaalisti Suomella on vastuu ekologisesta ja sosiaalisesta jalanjäljestään ja toimiensa vaikutuksista valtion rajojen ulkopuolella. Toiminta on kansallisesti kestävää vain, jos sen vaikutukset myös globaalisti ovat myönteisiä. Suomen kulutuksen ja tuotannon globaalivaikutusten ei tulisi siis haitata kehitystä muissa maissa. Suomen ihmisoikeusperustainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sen osana kehityspolitiikka ovat tärkeimpiä globaalin vastuunkannon välineitä.

Vihreä kädenjälki

Parhaimmillaan Suomi ja suomalaiset toimijat voivat omalla kädenjäljellään eli positiivisella, aktiivisella toiminnallaan lisätä ihmisten ja ympäristön hyvinvointia globaalisti. Tämä on myös mahdollisuus suomalaisille yrityksille investoida puhtaaseen teknologiaan ja kestäviin ratkaisuihin, joita kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano maailmanlaajuisesti edellyttää. Suomen positiivisen globaalin kädenjäljen kasvattamiseen tuleekin satsata kaikilla talouden ja toiminnan sektoreilla.

Takaisin ylös

Yhtenä erityisenä Agenda 2030:n toteuttamisen haasteena on globaalien tavoitteiden konkretisoiminen niin, että kansalaiset, yritykset, kunnat ja muut toimijat löytävät arjessaan kannustimia ja merkityksellisiä tapoja osallistua. Valtio on mahdollistanut yhteiskunnan toimijoiden eli sidosryhmien osallistumista kehittämällä innovatiivisia työkaluja Agenda 2030:n toimeenpanon tukemiseksi. Merkittävin niistä on Sitoumus 2050 -toimenpidesitoumustyökalu. Verkkopohjaisen työkalun kautta kuka tahansa Suomessa voi antaa oman konkreettisen toimenpidesitoumuksensa Agenda 2030:n toteuttamiseksi. Tällä hetkellä sitoumuksia on jo yli 2 400, joista iso osa on yrityksiltä, kunnilta, kouluilta ja yksittäisiltä kansalaisilta.

Nuoret ovat keskeisiä toimijoita kestävän kehityksen työssä, ja kestävän kehityksen toiminnassa onkin haluttu ottaa heidät tiiviimmin mukaan poliittiseen vaikuttamiseen ja konkreettiseen toimintaan. Tätä kumppanuutta vahvistamaan perustettiin vuonna 2017 Nuorten Agenda 2030 -ryhmä, jossa 10–20 nuorta kirittää hallituksen ja toimikunnan työtä Suomen kestävän kehityksen nuorisolähettiläinä. Ryhmä osallistuu yhteistyössä toimikunnan kanssa kestävän kehityksen ideointiin, suunnitteluun, toimeenpanoon ja seurantaan. Eri puolilta Suomea tulevien nuorten tehtävänä on myös viestiä kestävän kehityksen haasteista sekä innostaa oman alueensa nuoria mukaan konkreettiseen kestävän kehityksen työhön siellä, missä nuoret liikkuvat: kouluissa, harrastuksissa ja nuorille suunnatuissa tilaisuuksissa.

Takaisin ylös

Vuoteen 2030 tuntuu nyt olevan pitkä aika, mutta se kuluu nopeasti eikä sitä ole hukattavaksi. Suomi tulee toimimaan määrätietoisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallitus on laatinut hallituskauden loppuun asti ulottuvan toimeenpanosuunnitelman Agenda 2030:n toteuttamiseksi. Lisäksi hallitus on sitoutunut sisällyttämään kestävän kehityksen näkökulmaa valtion budjettisuunnitteluun ja -seurantaan jatkaen näin edellisen hallituksen käynnistämää työtä.

Seuraava askel kansallisessa kestävän kehityksen työssä on Agenda 2030 -tiekartan laatiminen vuoteen 2030 asti. Agenda 2030 -tiekartassa on kyse hallituskaudet ylittävästä visiosta ja suunnitelmasta, joka kertoo Suomen painopisteet ja murrospolut tulevan kymmenen vuoden aikana kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työhön on tarkoitus ottaa mukaan kaikki ministeriöt, poliittiset puolueet, sidosryhmät ja kansalaisyhteiskunta. Vain siten voidaan varmistaa poliittinen ja yhteiskunnallinen sitoutuminen ja omistajuus yli hallituskausien.

YK:n 75-vuotisjuhlavuonna 2020 Suomessa on ollut syytä olla ylpeitä kestävän kehityksen työstämme ja maineestamme maailmalla. Hyvä vientituote ei aina edellytä insinööriosaamista. Avoimella keskustelukulttuurilla, pitkäjänteisellä puurtamisella, pääministerin sitoutumisella, haasteiden rehellisellä tunnustamisella ja konkreettisten politiikkatyökalujen käyttöönotolla voi myös mainiosti kirkastaa kuvaamme maailmalla. Pragmaattinen ja ratkaisukeskeinen toimintatapa luo erinomaiset edellytykset pitkäjänteiselle ja johdonmukaiselle kestävän kehityksen politiikalle yli hallituskausien.

Takaisin ylös