Merkityksellisellä taidesuhteella tarkoitetaan oppilaiden omakohtaista suhdetta taiteenalan ilmiöihin ja traditioon. Taiteen perusopetuksen keskeinen tavoite on oppilaan merkityksellisen taidesuhteen ja sen myötä osallisuuden kokemuksen vahvistaminen. Omakohtaisen taidesuhteen kehittymisen kautta taiteenalan tiedot ja taidot tukevat oppilaan identiteetin rakentumista. Laadukkaasta taiteen perusopetuksesta kertoo opintojen aikana syntynyt halu harrastaa taidetta myöhemminkin elämässä.
Tavoitteellisella oppimisella ja osaamisella tarkoitetaan taiteen perusopetuksen lainsäädäntöön ja opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuvaa taiteenalan pitkäjänteistä, päämäärätietoista ja omien kiinnostuksen kohteiden suuntaista opiskelua opettajien ohjaamana. Opetus antaa valmiuksia myös hakeutua taiteenalan jatko-opintoihin eri koulutusasteille.
Kehittyvällä toimintakulttuurilla tarkoitetaan paikallisen opetussuunnitelman ja toimintaa ohjaavien normien käytännön tulkintaa, joka tulee näkyväksi taiteen perusopetuksen kaikessa toiminnassa. Toimintakulttuuri käsittää yhteisön vakiintuneet käytännöt sekä toiminta- ja ajattelutavat, ja se muodostuu ja kehittyy yhteisön vuorovaikutuksessa. Hyvinvointia edistävän toimintakulttuurin lähtökohtana on yhteisön jäsenten kokemus osallisuudesta, joka syntyy yhdessä toimimisesta ja kaikkien ottamisesta mukaan toimintaan.
Julkista hallintotehtävää hoitavan koulutuksen järjestäjän ja sen osana yksittäisen oppilaitoksen tulee noudattaa hyvää hallintoa, joka luo perustan laadukkaan taiteen perusopetuksen järjestämiselle ja toteuttamiselle oppilaitoksessa. Hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvat oikeusperiaatteet. Niitä ovat yhdenvertaisuus, tarkoitussidonnaisuus, puolueettomuus, suhteellisuus ja luottamuksensuoja. Hyvän hallinnon indikaattorit kytkeytyvät taiteen perusopetuksen järjestämisen edellytyksiin, kuten oppilaitoksen johtamiseen, oppimisen arviointiin, toiminnan itsearviointiin ja henkilöstön rekrytointiin.
