Vankilassa järjestettävä koulutus

Vankien opetuksen tulee vastata yleisessä koulutusjärjestelmässä annettavaa opetusta. Vankilassa järjestettävässä koulutuksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä asianomaisesta koulutuksesta yleisesti säädetään. Sen lisäksi vankilaopetukseen vaikuttavat vankeuslain ja asetuksen sisältö ja tavoitteet sekä kansainväliset vankilaopetusta koskevat suositukset. Vankilassa toteutettava koulutus kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan ja pohjautuu ensisijaisesti kansalliseen lainsäädäntöön ja sen soveltamiseen.

Opetuksen järjestäjät ja rangaistuslaitoksen henkilökunta tekevät yhdessä vangin kanssa tälle henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Oppilaitoksen ja vankilan tulee sopia siitä, ketkä osallistuvat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekoon ja miten sen toteutumista seurataan. Opiskelusuunnitelma kannattaa liittää osaksi rangaistusajan suunnitelmaa, jonka laatiminen voidaan aloittaa ja tutkintavankeusaikana. Tällöin vanki voi aloittaa opiskelun nopeasti vankilaan tulon jälkeen.

Vankien koulutusmahdollisuuksia voidaan parantaa joustavilla opetusjärjestelyillä. Räätälöidyn koulutuksen avulla vanki voi saada esimerkiksi puuttuvat perusopetuksen tiedot sekä todistuksen suorituksista ja saavutetusta tietotasosta. Todistus kirjoitetaan vapautumisvaiheessa.

Jos vangilla on vakavia puutteita perustaidoissa, hänelle annetaan usein valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta ja ohjausta. Näiden rinnalla vanki voi suorittaa perusopetuksen alkuvaiheen opintoja, jos yleissivistävää ja ammatillista koulutusta järjestävät oppilaitokset toimivat yhteistyössä. Perusasteen alkuvaiheen opintojen kytkeminen osaksi muuta käytännön toimintaa on perusteltua myös siksi, että vangin valmius ja halukkuus koulumaiseen opiskeluun voi olla alhainen tai usko omaan oppimiskykyyn on vähäinen.

Vangit kuuluvat usein erilaisiin kieli- ja kulttuuriryhmiin, joille omat verkostot ja tukiryhmät ovat tärkeitä tukijoita. Yhteisöjen tukea tarvitaan vahvistamaan opiskelijan myönteistä ja samalla realistista identiteettiä oppijana sekä rakentamaan myönteisiä siteitä omaan kulttuuriryhmään. Oma yhteisö voi myös osallistua koulutuksen toteuttamiseen. Kielitaidon osalta tarvitaan tehokasta kieltenopetusta, jota tulisi vahvistaa esimerkiksi kuntouttavassa ja valmentavassa koulutuksessa ja muussa työtoiminnassa. Kielitaidon karttuessa perusopintojen osuutta voidaan lisätä ja näin kartuttaa mahdollisuuksia jatkaa opintoja ammatillisilla opinnoilla tai yleissivistävässä koulutuksessa.

Oppilaitosten, jotka antavat opetusta rangaistuslaitoksessa, tulee päättää tästä opetussuunnitelmassaan.