Koulujen kansainvälisyydelle ei ole virallista yhtä määritelmää.
Kansainvälisyyden elementtejä on löydettävissä varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien perusteista sekä yleissivistävää koulutusta ja varhaiskasvatusta koskevasta lainsäädännöstä.
Valtioneuvoston asetukset perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta sekä varhaiskasvatuksesta korostavat lasten sekä oppilaiden ja opiskelijoiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen, yhdenvertaisuuteen perustuvaan toimijuuteen yhteiskunnassa – lukiokoulutuksen osalta toimijuus ulotetaan paikalliselta tasolta Eurooppaan ja maailmanlaajuisesti. Opetuksella, kasvatuksella ja koulutuksella edistetään elämän, ihmisarvon loukkaamattomuuden, ihmisoikeuksien, luonnon ja toisten ihmisten kunnioittamista sekä tuetaan lasten ja nuorten kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi. Lisäksi opetuksen ja kasvatuksen tulee edistää kestävää kehitystä ja vahvistaa kulttuuriperintöjen arvostusta.
Voimassa olevissa opetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kansainvälisyyttä käsitellään arvopohjassa, toimintakulttuurissa ja laaja-alaisen osaamisen (lukiossa aihekokonaisuuksien) kuvauksissa. Laaja-alaisuus on rakennettu tukemaan lapsen ja nuoren kasvua avarakatseiseen, kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta arvostavaan identiteettiin ja sellaiseen tapaan elää, jossa tavoitteena on kestävä tulevaisuus ja rakentava, aktiivinen osallisuus yhteisöihin lokaalista globaaliin.
Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa eri oppiaineiden opetussuunnitelman perusteet käsittelevät kansainvälisyyttä eri tavoin. Esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin, katsomusaineiden, kieliaineiden, maantiedon ja taide- ja taitoaineiden opetuksessa rakennetaan kansainvälisyyteen keskeisesti liittyviä tietoja, taitoja, arvoja ja osaamista.
Uusimmat opetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sisältävät globaalikasvatuksen elementtejä. Perusteet on laadittu YK:n kehitystavoitteiden suunnassa. Syyskuussa 2015 YK:n jäsenmaat sopivat kestävän kehityksen ohjelmasta, jonka nimeksi tuli Agenda 2030. Muiden maiden tavoin Suomi on sitoutunut toteuttamaan näitä tavoitteita myös kotimaassa tapahtuvassa toiminnassa, ja koulujen merkitys agendan toteuttamisessa on suuri. Agendan koulutusta koskevan 4. tavoitteen alatavoite 4.7 sisältää kestävän kehityksen eli maailmankansalaisten kasvatuksen lyhyen kuvauksen. Tämä ohjelma on löydettävissä perusteista, joissa ne muodostavat yleissivistävän koulutuksen kansainvälisen toiminnan keskeisen normin.
