Ohjeet opettajalle: Tapakulttuuri ja nykytilanne

1. 5 min. Liikunnallinen alkumotivointi. Kaikki seisovat seinää vasten, ja ottavat aina askeleen, jos väite koskee heitä. Opettaja lausuu  romanien tapakulttuuriin ja asemaan liittyviä asioita (alla). Lopuksi opiskelijat voivat yrittää arvata, mistä aiheesta on kyse. Väitteet:
   • ”Minua on joskus syytetty jonkun toisen hölmöilyistä”
   • ”Vaatteet ovat tärkeä osa identiteettiäni”
   • ”En kiroile vanhempieni tai isovanhempieni kuullen, sillä kunnioitan heitä”
   • ”Olen joskus kokenut ennakkoluuloja itseäni kohtaan ulkonäköni vuoksi” 
   • ”Minusta on kiusallista keskustella seksuaalisuuteen liittyvistä asioista itseäni selvästi vanhempien sukulaisten kanssa”
   • ”Perhe ja suku ovat minulle hyvin tärkeitä”
   •  ”Minulle on tärkeää, että vaatteeni ovat siistit ja puhtaat”
   • ”Minusta on kiusallista, jos olen vähäisissä vaatteissa, kuten uima-asussa, kun isovanhempani tulevat käymään”
   • ”Pelkään, että taustani voi joskus vaikeuttaa työllistymistäni”
2. 30 min. Harjoitukset. Opettaja voi valita aineistosta muutaman tehtävän, jotka kaikki opiskelijat tekevät. Toinen vaihtoehto on, että opiskelijat kiertävät luokassa/koulualueella tehtävärastilta toiselle. Tehtävien määrä kannattaa valita käytössä olevan ajan mukaisesti. Tehtävät voi tulostaa opiskelijoille etukäteen, tai pyytää heitä katsomaan ne suoraan Oph:n sivuilta.
3. 10 min. Loppukeskustelu. Voitte käydä valitsemiesi harjoitusten vastauksia läpi. Voitte myös jutella yhdessä esim. seuraavista aiheista:
   • Pohtikaa, millaista olisi laittaa perinteinen romaniasu päälle ja lähteä kaupungille. Miten ihmisten suhtautuminen oletettavasti muuttuisi?
   • Mitkä aineistosta nousevat aiheet ovat tuttuja myös omassa elämässäsi? Kohtaatko joitain samoja haasteita?
   • Millaisia ajatuksia tunnin aihe herätti? Mikä oli uutta, mitä jo tiesit?
   • Muuttiko tunnilla käsitellyt asiat käsitystäsi romaneista? Milla tavalla? Mitä tietoa jäit vielä kaipaamaan?

1. Videoanalyysi

Katsokaa Yle Kioskin video ”All romani panel” (15 min.). Mitä romaninuoret kertovat...

a. syrjinnästä?

• Syrjintä on usein kytköksissä vaatetukseen, ja monissa tilanteissa romaneilta on vaadittu puvustaan luopumista
• Baareihin ja yökerhoihin ei aina päästetä romaneita heidän etnisen taustansa vuoksi, ja esim. bensa-asemalla saatetaan pyytää romaneilta jokin arvokas pantti, ennen kuin he pääsevät tankkaamaan. Myös kaupoissa vartijat usein seuraavat ja tarkistavat laukkuja
• Kiusaaminen, kuten ”mannettelu” on ollut nuorten kouluissa yleistä, ja he kokevat että kokemukset ovat kovettaneet ja muuttaneet heitä. Kiusaaminen tuntuu loukkaavalta
• Nuoret kokevat, että syrjintä on osittain vaikuttanut siihen, että romaniyhteisö on niin tiivis, ja omasta kulttuurista puhuminen ulkopuolisille on joskus vaikeaa
• esim. tet- ja harjoittelupaikkoja on ollut haasteellista saada. Myös hyvin positiivisia kokemuksia on ollut esim. K-Marketin harjoittelussa
• Bullelta on työvoimatoimistossa kysytty, voisiko hän vaihtaa sukunimeään jotta pääsisi töihin. Myös naiset ovat kokeneet, että saapuessaan haastatteluun työnanatajat ovat hätkähtäneet huomatessaan, että kyseessä onkin romani
• Toisaalta nuoret kuuluttavat myös yhteisön omaa vastuuta: syrjintää ei kuulu hyväksyä, vaan siihen tulee reagoida jotta se loppuu. Myös romanien kuuluu suhtautua avoimesti esim. pääväestöön, eikä olettaa heidän suhtautuvan romaneihin aina ennakkoluuloisesti

b. kunnioituksen merkityksestä romanikulttuurissa?

• kunnioitus on tärkeä osa romanikulttuuria. Erityisesti omia vanhempia ja vanhempia ihmisiä muutenkin tulee kunnioittaa kohteliaalla puheella ja siistillä pukeutumisella
• kunnioituksen ja hyvän käytöksen vaatimus ei koske ainoastaan kanssakäymistä muiden romanien kanssa, vaan kaikkia tulee kohdella kunnioittavasti
• huono tai sopimaton käytös ei vaikuta ainoastaan omaan maineeseen, vaan myös perhe ja suku voivat joutua kritiikin kohteeksi

c. vaatetuksen merkityksestä romanikulttuurissa?

• Nuoret kokevat romanivaatetuksen olevan tärkeä osa omaa romani-identiteettiä
• Toisaalta he tiedostavat, että perinteinen vaatetus voi vaikeuttaa esim. työllistymistä, ja ainakin yhden haastateltavan tytön vanhemmat ovat kannustaneet olemaan valitsematta perintestä asua. Rap-artisti Bulle on joutunut vaihtamaan vaatetustaan selviytyäkseen musiikkialalla
• Nuoret kertovat, ettei romanius ole lopulta asusta kiinni, ja suhtautuvat tasa-arvoisesti romaniystäviinsä, jotka eivät ole valinneet perinteistä asua

d. opiskelusta ja työskentelystä?

• Nuoria naurattaa väite siitä, etteivät romanit työskentelisi tai opiskelisi. He itse ovat opiskelleet
• Toisaalta he tunnistavat, että syrjintä on vaikuttanut joillakin romaneilla opiskelumotivaatioon – ei uskota, että töitä voi saada
• He tuovat esille myös romaniväestön lyhyemmän koulutushistorian: kun pysyvää asuntoa ei aiemmin ollut, säännöllinen opiskelukaan ei ollut mahdollista
• Nuoret kokevat, että tilanne koulutuksen suhteen on paranemassa, ja monet romanit hakeutuvat korkeakouluihin
• Keskustelijat kokevat saaneen vanhemmiltaan tukea ja kannustusta kouluttautumiseen ja työskentelyyn

e. huonoon käytökseen, kuten töykeyteen ja varastamiseen liittyvistä stereotypioista?

• Nuoria naurattaa ajatus siitä, että kaikki romanit olisivat töykeitä, huonokäytöksisiä tai varastaisivat
• Nuoret korostavat, ettei romanikulttuurissa ihailla varastamista, eikä sitä opeteta kotona

f. Pohdi, millaisen kuvan keskusteluun osallistuneet romaninuoret mielestäsi jättivät? Vastasiko se sitä mielikuvaa, joka sinulla on romaneista ollut? Voitte keskustella videon herättämistä ajatuksista myös ryhmässä.

2. Radiokuunnelma

Kuuntele Ylen Romano Mirits-sarjan radiodokumentti ”Mustalaistytön arvet” (14 min) ja vastaa kysymyksiin.

a. Miten haastateltava Janita Nyman kuvaa kouluvuosiaan syrjinnän näkökulmasta?

Hän kohtasi ennakkoluuloja ja ilkeää puhetta kaikkina kouluvuosinaan. Hän ei osannut aluksi yhdistää kiusaamista etnisyyteensä, vaan syytti tilanteesta itseään ja ominaisuuksiaan esimerkiksi opiskelijana

Toisaalta Janita kehuu koulun aikuisia: heistä löytyi niitä, jotka kohtasivat hänet yksilönä. Se antoi uskoa tulevaisuudelle.

b. Miten haastateltava kritisoi romanien käsittelyä mediassa?

Janita tuo esille, että mediassa usein mässäillään ikävimmillä tapahtumilla, ja tuodaan esille ääripäitä. Sen vaikutus yleiseen mielipiteeseen voi olla vaarallinen, ja vaikeuttaa tavallisten romanien elämää. Hän muistaa kouluajoiltaan, että aina silloin kun mediassa reviteltiin jotain ikävää romaneihin liittyvää tapahtumaa, hän joutui selittelemään sitä koulussa.

c. Mitä voimavaroja Janita tuo esille vaikeiden tapahtumien käsittelyssä?

• ylpeys omasta taustasta
• vanhempien tuki ja kannustus
• muiden romanien kanssa keskusteleminen ja vertaistuki

d. Mitä keinoja Janita pitää toimivina ryhmien välisten ennakkoluulojen purkamiseen?

• oma positiivinen esimerkki, positiivisuus ja hyvä käytös
• keskustelu ja kohtaaminen
• tietoinen omien ennakkoluulojen kohtaaminen ja käsittely

e. Miten dokumentin kertoja Miriam kuvaa kokemustensa vaikuttaneen lopulta kohtaamisiin uusien ihmisten kanssa?

Hän huomasi suhtautuvansa jo alussa epäilevästi uusiin ihmisiin, ja etsivänsä heidän puheistaan rasismin merkkejä. Hän kuitenkin teki paljon töitä itsensä kanssa, jotta pystyisi kohtaamaan ihmiset ilman ikäviä ennakko-odotuksia, kuten monet tekivät hänen kohdallaan.

3. Radiodokumentti

Kuuntele Ylen Romano Mirits-sarjan radiodokumentti ”Miten nuoret romanit kokevat kulttuurinsa” (14 min) ja vastaa kysymyksiin.

a. Mitä romanikulttuuri merkitsee haastateltaville nuorille, ja mitä he arvostavat siinä?

• Romanikulttuuri on tärkeä osa identiteettiä, asia johon on kasvettu ja kasvatettu. Toisaalta nuoret kokevat olevansa samaan aikaan myös suomalaisia
• Vanhempien ihmisten kunnioittaminen koetaan tärkeäksi osaksi kulttuuria ja jopa sivistystä
• Vaatetus on nuorille tärkeä osa romanikulttuuria. Sitäkin tärkeämpiä ovat kuitenkin syvällisemmät asiat, kuten toisten huomioon ottaminen
• Yhteisöllisyys ja toisten auttaminen koetaan tärkeiksi asioiksi, joita tulisi vaalia
• Erilaisuus ja monimuotoisuus itsessään koetaan arvoksi

b. Millä tavoin nuoret kuvailevat romanikulttuurin olevan murroksessa?

• Nuoret kokevat, että kulttuuri on murroksessa, ja tilanne on johtanut ääripäiden korostamiseen: pääväestöön sulautumiseen tai tiukkaan kulttuurin mukaan elämiseen. He peräänkuuluttavat ”kultaista keskitietä”
• Huolenpito vanhemmista läheisistä ei ole enää itsestäänselvyys, vaan osa vanhoista hyvistä tavoista on unohtunut
• Positiivista on se, että pitkäjänteinen työskentely koulutuksen ja työpaikan saamisen eteen on vahvistunut

c. Mitä nuoret tekevät ennakkoluulojen purkamiseksi?

• Janita kertoo tekevänsä vapaaehtoistyötä seurakunnassa, ja toivansa positiivisena esimerkkinä
• Leif on hoitanut työnsä niin hyvin, että ennakkoluulot romanista työntekijänä ovat hälvenneet hänen työpaikallaan
• Dimitri luottaa hyvän käytöksen voimaan ja siihen, että olemalla oma itsensä voi murtaa ennakkoluuloja

d. Kuvittele olevasi tilanteessa, jossa sinut kohdattaisiin aina ensisijaisesti oman viiteryhmäsi edustajana pikemminkin kuin yksilönä (esim. suomalaisena, koiranomistajana, nettipelaajana…). Oma käytöksesi vaikuttaisi siis siihen, miten kaikki muutkin ryhmän jäsenet nähdään jatkossa. Miten se vaikuttaisi käytökseesi? Oletko joskus ollut tällaisessa tilanteessa? Voitte myös keskustella aiheesta ryhmässä.

4. Tekstitehtävä: Kunnioitus romanikulttuurissa

Lue teksti ja vastaa kysymyksiin.

Huomaathan, että suurin osa kysymyksistä on pohdintatehtäviä, jotka kannattaa purkaa esim. luokassa yhdessä/pienryhmissä jutellen

a. Miten romanien suhtautuminen yhteisönsä vanhimpiin jäseniin poikkeaa mielestäsi pääväestön tavoista? Pohdi, mitä hyviä puolia kummassakin asennoitumisessa on.

Romaniyhteisön vanhimpia jäseniä kunnioitetaan monin tavoin. Vanhempia ihmisiä on esimerkiksi tapana teititellä, he saavat parhaat istumapaikat, eikä heitä ole tapana kyseenalaistaa. Vanhusten hyvä kohtelu on romaneille kunnia-asia.

b. Pohdi, miten Suomen pääväestön suhtautuminen vanhuksiin on kehittynyt viime vuosisadan alusta näihin päiviin. Miten suhtautuminen on muuttunut? Mistä tekijöistä se johtuu?

Aiempina vuosikymmeninä myös pääväestö yleensä teititteli ikäihmisiä. Isovanhemmat asuivat usein kuolemaansa asti joko samassa kodissa tai hyvin lähellä lapsiaan, jotka kantoivat päävastuun heidän huolehtimisestaan. Yhteiskunnan palveluiden kehityttyä toisen maailmansodan jälkeen vanhainkodit tulivat yleisemmiksi.

c. Millä tavoin pyrit itse kunnioittamaan läheisiäsi ja erityisesti itseäsi selvästi vanhempia ihmisiä?

d. Mitä asioita arvostat Suomen pääväestön nuorten tavoissa, mitä taas muuttaisit?

5. Tekstitehtävä: Vaatetus

Lue teksti ja vastaa kysymyksiin.

a. Miten menneisyys näkyy yhä romanien pukeutumisessa?

• Romaninaisten asu on samankaltainen, kuin mihin koko väestö pukeutui reilu sata vuotta sitten. Kunnioitussyistä romanit peittävät yhä käsivartensa ja säärensä vanhempien ihmisten läsnä ollessa. Miesten pukeutumisessa näkyy yhä viitteitä ajurin, ratsumiehen ja upseerin asun piirteistä. Romanien keskuudessa nämä ammatit ovat olleet perinteisesti arvostettuja.
• Aiemmassa liikkuvassa elämäntavassa oli kätevää että omaisuus oli pienessä koossa, esimerkiksi kultakorujen muodossa.

b. Onko pukeutuminen tärkeä osa identiteettiäsi? Millaisia asioita viestit pukeutumisellasi?

c. Onko pukeutumisesi joskus riippuvaista siitä, keiden kanssa ja millaisissa tilanteissa aiot päivän aikana asioida? Keksi esimerkkejä.

d. Onko sinun mielestäsi olemassa jotain vaatteita, joihin pukeutumisen esimerkiksi isovanhempiesi seurassa kokisit epäsopivaksi? Miksi?

6. Tekstitehtävä: Opiskelu ja työllistyminen

Lue teksti ja vastaa kysymyksiin.

a. Millaisia mahdollisuuksia ja haasteita romanitausta voi tuoda nuorelle opiskelu- ja työelämässä?

• Romaninuorten elämä menee usein hieman eri tahtiin kuin pääväestössä: lapset tehdään nuorina, joten opintopolku saattaa katketa ainakin hetkeksi. Harvojen romaninuorten vanhemmilla on taustallaan pitkää koulutusta, joten lähipiiri ei välttämättä pysty tarjoamaan tukeaan opinnoissa.  
• Ennakkoluulojen vuoksi romanien on yhä vaikeaa saada harjoittelu- ja työpaikkoja. Toisaalta romanikulttuurista nousee monia etuja työelämään: esimerkiksi vanhusten kunnioitus, siisti pukeutuminen ja hyvät käytöstavat auttavat ihmisten kanssa tehtävässä työssä, ja yrittäjyyttä arvostetaan paljon.

b. Keksisitkö itse mennä esimerkiksi lukioon, jos lähipiirissäsi ei olisi ketään, joka olisi tehnyt niin? Vaikuttavatko lähipiirisi näkemykset koulutuksesta ja työnteosta myös sinuun jollain tavalla?

c. Ajatteletko, että taustasi tai ulkonäkösi voivat joskus vaikeuttaa työpaikan saamista? Pohdi syitä asialle.