Vaikea kulttuuriperintö synnyttää positiivisten mielikuvien sijasta negatiivisesti värittyneitä mielikuvia. Esimerkiksi sotien tapahtumat ovat vaikeaa kulttuuriperintöä. Vaikea kulttuuriperintö vaikuttaa meissä, vaikka siitä ei puhuttaisikaan museoiden näyttelyissä, oppikirjoissa tai mediassa. Esimerkiksi Ylen vuonna 2020 keräämissä sotatraumojen vaikutuksia koskevissa vastauksissa ilmeni, että periytyneet traumat saattavat vaikuttaa meissä nykypäivänäkin henkisenä taakkana, käytöstapoina ja asenteina. Mahdollisesti vasta neljäs sukupolvi voi kokea olevansa sotatraumoista täysin vapaa.
Sotatapahtumien erilaisten vaikutusten lisäksi Suomen pitkään vaiettua vaikeaa kulttuuriperintöä ovat esimerkiksi monien vähemmistöjen, kuten saamelaisten, inkeriläisten ja karjalaisten, kohtalot. Myös esimerkiksi holokaustia tai Suomen sisällissodan tapahtumia käsiteltäessä ollaan vaikean kulttuuriperinnön äärellä.
Vaikea kulttuuriperintö on noussut myös kansainväliseen keskusteluun. Maailmalla leviävä Black Lives Matter -liikehdintä nostaa keskusteluun mustiin amerikkalaisiin kohdistuvaa syrjintää. Vastaavasti Venäjällä avautunut Gulag-museo tarjoaa tietoutta Neuvostoliiton vaietusta ”vankileirien saaristosta”.