Tausta-aineisto kokoaa yhteen tekoälysuositusten tietopohjan sekä tukee koulutuksen järjestäjiä ja henkilöstöä tekoälyyn liittyvässä osaamisen kehittämisessä ja tekoälyn hyödyntämisessä paikallisesti.
Tausta-aineisto käsittelee eri teemoja, ja sitä tulisi hyödyntää teemakohtaisesta tarkastelusta huolimatta kokonaisuutena.

Digitaalinen osaaminen on osa kaikkien koulutusasteiden tavoitteita varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Tekoälyä ei erikseen mainita kaikissa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa, mutta tekoälyn tunteminen ja käyttötaidot voidaan katsoa olevan osa perusteissa määriteltyä digitaalista osaamista ja tieto- ja viestintäteknologista osaamista oppijoiden ikäkausi ja edellytykset huomioiden. Koulutuksen ja opetuksen järjestäjien linjaukset tekoälyn käytöstä varmistavat, että käytössä ovat tarkoituksenmukaiset tekoälysovellukset, joita hyödynnetään pedagogisesti perustellulla tavalla säädösten mukaisesti. 

Varhaiskasvatussuunnitelman, Esiopetuksen opetussuunnitelman sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden toteutumisen tueksi on laadittu Digitaalisen osaamisen kuvaukset. Digitaalisen osaamisen opetuksen jatkumon rakentaminen eri koulutusasteiden välillä edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. 

Laaja kehittyvien teknologioiden käyttö yhteiskunnassa ja koulutuksessa voi myös laskea oppimismotivaatiota. Helposti saatavissa olevan tiedon, ohjeiden ja toimintaa helpottavien sovellusten määrä voi luoda harhakuvan helposta koneavusteisesta elämästä. Harhakuva, erityisesti nuorilla, voi vähentää halua nähdä vaivaa opiskelussa. Oppijoiden on entistä tärkeämpää saada tietoa opintojen tavoitteista sekä perusteluja sille, mihin kyseisiä tietoja, taitoja ja osaamista tarvitaan.  Ilman laajaa tietoperustaa on vaikea erottaa tosiasioita tai havaita asioiden keskinäisiä yhteyksiä.  

Tekoälyn laadukas pedagoginen käyttö edellyttää mahdollisuutta kokeilla ja käyttää opetuksessa ja opiskelussa tekoälysovelluksia tai tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia. Oppijoiden kannalta monipuoliset työtavat ja oppimisympäristöjen käyttö edistävät oppimista ja tukevat oppijoiden hyvinvointia. Tekoälysovellukset voivat toimia innostavina apureina tai apuvälineinä oppimisessa. Samalla tulee muistaa, että oppiminen, kognitiivisten toimintojen ja ajattelutaitojen kypsyminen vaativat aina älyllistä ponnistelua, ongelmanratkaisua, vuorovaikutusta, keskittymistaitoja ja sitkeyttä.  

Varhaiskasvatuksella ja koulutuksella on oppimisen alueiden, oppiaine- ja alakohtaisten tavoitteiden lisäksi oppimaan oppimiseen liittyviä tavoitteita. Yksi näistä on oppimisen itsesäätelytaito, jolla tarkoitetaan oppijan kognition, motivaation, käyttäytymisen ja tunteiden säätelyä oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Teknologia voidaan nähdä pedagogisena oppimisen itsesäätelyn tukena, mutta opettaja on kuitenkin huomattavasti taitavampi ottamaan huomioon kontekstin ja sopeuttamaan toimintaansa.  

Tekoälysovellusten opetuskäytöstä on varsin vähän suomalaiseen kontekstiin soveltuvaa tutkimusta tällä hetkellä. Tekoäly on osa koulutuksen digitalisaatiota ja samalla osa opetuksen suunnittelun ja seurannan työkaluja sekä oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä. Toimialan tutkimuksen seuraaminen on osa uuteen teknologiaan tutustumista ja ymmärryksen lisäämistä. Tutkitun tiedon rinnalla käyttökokemusten jakaminen ja yhteiskehittely auttavat tekoälyn tarkoituksenmukaista pedagogista käyttöä.  

Takaisin ylös

Oheiseen taulukkoon on koostettu esimerkkejä tekoälyn pedagogisesta käytöstä. Taulukon esimerkeissä avataan tekoälyä oppimisympäristönä sekä osana opetuksen eriyttämistä ja oppimisen tukea. Taulukon esimerkit on tarkoitettu tueksi tekoälyn kokeiluun ja käyttöön opetuksessa ja opiskelussa eri koulutusasteilla.

Tekoälyn käyttöön liittyvät lainsäädäntöön perustuviin velvoitteisiin ja suosituksiin voi tutustua Opetushallituksen sivuilla. Velvoitteiden ja suositusten lisäksi opettajan on tärkeä arvioida tekoälyn käytön mahdollisia riskejä ja pedagogisia hyötyjä myös eettisten periaatteiden ja arvioinnin sekä kestävän käytön näkökulmista sekä ohjata oppijoita turvallisiin ja kestäviin käyttötaitoihin.

Esimerkkejä tekoälyn käytöstä oppimistilanteissa

Useat esimerkit soveltuvat hyödynnettäväksi eri koulutusasteilla. Esimerkeissä on kuvattu vain joitain mahdollisia käyttötapauksia. Tekoälyä käytettäessä tulee aina paikallisesti huomioida lainsäädännön vaatimukset kuten henkilötietojen suoja ja tekijänoikeudet sekä esimerkiksi käytettävän järjestelmän tekniset, hallinnolliset sekä sopimustekniset ratkaisut.

  • Oppimisen kohde
    • Opetellaan tekoälyn toimintaperiaatteita ja kehotteiden (prompt) muotoilua. Oppijan kanssa keskustellaan kehotteiden sisällöstä. Kehotteiden ja kuvien yhteinen tarkastelu ryhmässä voi auttaa tunnistamaan toimivia kehotteita.
    • Esimerkkejä opetuksen tavoitteista: looginen ajattelu, perustelutaidot, kirjoittamisen ja lukemisen taidot
  • Ideoija
    • Tekoäly voi tuottaa suunnittelun tueksi useita eri näkökulmia tai rikastuttaa luovaa prosessia esimerkiksi taide- ja taitoaineissa. Tekoälyllä voidaan muun muassa kehittää visuaalisia ja kirjallisia tuotekonsepteja. Oppijan kanssa keskustellaan, että pelkästään tekoälyllä tuotettu tuotos ei saa tekijänoikeussuojaa, koska se ei täytä ihmisen luovan työn kriteerejä.
    • Esimerkkejä opetuksen tavoitteista: Ideoiden ja luovuuden kehittäminen, motivointi, kehotteiden harjoittelu, kriittinen arviointi, tuotekehitys.
  • Sisällön tuottaja
    • Tekoäly tuottaa tekstiä, kuvia ja videoita annetusta aiheesta. Oppijan ideoimien tarinoiden, runojen tai muiden tekoälyn generoimien tekstien sekä kuvien, videoiden tuottaminen ja yhteinen tarkastelu. Oppijan kanssa keskustellaan kehotteiden asianmukaisesta sisällöstä ja mitä vaikutuksia sillä on, jos järjestelmä käyttää kehotteiden sisältöä mallin kouluttamiseen.
    • Esimerkkejä opetuksen tavoitteista: Tekoälyn tuntemisen ja käyttötaitojen kehittäminen, kekseliäisyyden vahvistaminen, monilukutaito
  • Visualisoija
    • Tekoälyn avulla tuotetaan käsitekarttoja, kuvia, videoita tms. käsiteltävästä aiheesta. Tekoälyn avulla voidaan avata opetuksessa monimutkaisia tai abstrakteja käsitteitä, jolloin opittava asia hahmottuu paremmin. Tekoälyn tekemät tuotokset tarkistetaan mahdollisten virhepäätelmien ja vinoumien varalta.
    • Esimerkkejä opetuksen tavoitteista: Oppimaan oppimisen taidot, kriittinen lukutaito, graafinen osaaminen.
  • Esteettömyyden tuki
    • Tekoälyä sekä ohjelmien ja sovellusten esteettömyysominaisuuksia voidaan käyttää oppimisen vaikeuksissa ja motivaatiotekijöinä. Ne tarjoavat monipuolisia tapoja työskennellä. Tekoälyn avulla voidaan lisätä sisällön monikanavaisuutta ja saavutettavuutta ja siten löytää oppijalle sopivia opetusratkaisuja.
    • Esimerkkejä opetuksen tavoitteista: Oppimisen tukeminen, onnistumisen kokemukset, kekseliäisyyden ja luovuuden ruokkiminen, esteettömyysominaisuudet ohjelmissa.
  • Väittelijä
    • Tekoäly voi auttaa oppijaa kehittämään argumentaatiotaitojaan. Tekoäly voi tarjota vastakkaisia argumentteja eri aiheisiin tai esimerkkejä, miten oman mielipiteen voi ilmaista perustellummin.
    • Esimerkkejä opetuksen tavoitteista: Argumentaatiotaitojen kehittäminen
  • Virtuaali- ja simulaatioharjoittelun rikastaja
    • Virtuaali- ja simulaatioympäristöissä voidaan harjoitella tehtäviä, joita voi olla haastavaa harjoitella aidoissa tilanteissa esimerkiksi kustannusten takia tai turvallisuutta vaarantamatta. Tekoälyn avulla virtuaali- ja simulaatioympäristöjen tehtäviä voidaan esimerkiksi muokata reaaliaikaisesti opiskelijan osaamistasoa vastaaviksi.
    • Esimerkkejä opetuksen tavoitteista: Taitojen harjoittelu turvallisesti, tehtävien yksilöllistäminen
Takaisin ylös

Kahila, J., Vartiainen, H., Tedre, M., Arkko, E., Lin, A., Pope, N., Jormanainen, I. & Valtonen, T. (2024) Generation AI -hanke.

Merikko, J. (2023) Technological support for self-regulated learning: The Tripartite relationship between learner, teacher and technology in the regulation of the learning process. Dissertationis Universitatis Helsingiensis 39/2023. University of Helsinki.  

OA-hankeverkosto 2024. Oppimisanalytiikasta ammatillisen koulutuksen supervoima.  

Kokonaisselvitys oppimisanalytiikan mahdollisuuksista ammatillisessa koulutuksessa. Kasvatus ja koulutus -toimialan julkaisuja, verkkoversio. Haettu 25.6.2024.

Takaisin ylös
Päivitetty