Uutiset

Yli kymmenen vuotta käytössä ollut Euroopan unionin Europassi-järjestelmä uudistetaan kokonaisvaltaisesti, kun asiakirjapohjaisesta järjestelmästä siirrytään verkkopohjaiseen palvelualustaan. Uusi palvelu tarjoaa kansalaisille monipuolisen valikoiman työkaluja ja palveluita työnhakuun sekä opintoihin. Kehittämistyötä tehdään vaiheittain siten, että uusi palvelualusta on käytössä vuoden 2019 lopulla.

Opetushallitus järjesti keväällä 2018 kilpailun, jossa etsittiin hyviä käytäntöjä, joilla oppilaitokset kehittävät turvallisuusosaamista ja turvallisia toimintatapoja yhteistyössä työelämän kanssa. Kilpailun voittajaksi valittiin Ammattienedistämislaitossäätiö AEL sr:n työturvallisuuskoulutuksen malli kiertotaloustoimijoille. Voittaja julkistettiin Koulutusalan johtamisen foorumissa 11. kesäkuuta.

Opetushallitus laatii selvityksen kaksivuotisen esiopetuksen mahdollisesta toteuttamisesta. Selvitys tehdään yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja niiden kuntien kanssa, jotka ovat mukana 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilussa. Kokeiluun ja selvitystyöhön liittyvä ensimmäinen tapaaminen oli 4.6.2018 Opetushallituksessa.

Ammattiopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus on vähentynyt 11 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Laskua oli erityisesti alle kaksi viikkoa kestävissä lyhyissä ulkomaanjaksoissa, joita suomalaiset opiskelijat tekivät lähes 15 % vähemmän kuin vuonna 2016. Kaikkiaan Suomesta lähti ulkomaille 5 551 opiskelijaa.

Euroopan komissio julkisti toukokuun lopulla ehdotuksensa uudesta Erasmus-ohjelmasta vuosille 2021– 2027. Odotusten mukaisesti uusi ohjelma olisi jatkumoa nykyiselle Erasmus+ -ohjelmalle. Huomionarvoista verrattuna nykyiseen ohjelmakauteen (2014-2020) on budjettiin esitetty suuri korotus.

Lukuvuoden 2018─2019 koulutyö käynnistyy useimmissa peruskouluissa ja lukioissa viikolla 32, yleisimmin 9. elokuuta 2018. Kouluvuosi päättyy lauantaina 1. kesäkuuta 2019.

Lähes 400 suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisten asioiden parissa työskentelevää asiantuntijaa kokoontui Jyväskylään korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäiville.

Euroopan komissio ja Europa Nostra julkistivat 15.5.2018 vuoden 2018 EU:n ja Europa Nostran kulttuuriperintöpalkintojen voittajat. Voittajien joukossa on kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmien toteuttamista edistänyt suomalainen Kulttuurivoltti-hanke.

Euroopan parlamentti on päättänyt rahoittaa #DiscoverEU-aloitteella 15 000 nuorelle interrail-matkan Eurooppaan tulevana kesänä. Euroopan Unioni haluaa tuoda eri kansallisuuksia yhteen oppimaan EU:sta omakohtaisen kokemisen kautta.

Opetushallituksen koulutusviennin kasvuohjelma Education Finland ja Ayrton Senna Institute käynnistävät yhteistyön.

Vuonna 2016 Suomessa oli kaikkiaan 41 000 erityistä tukea tarvitsevaa peruskoululaista, joista peräti 28 900 oli poikia. Tilanne on samansuuntainen muissakin Euroopan maissa. Erityiskouluissa opiskelevien oppilaiden määrä on viime vuosina laskenut, mutta Suomi ei sijoitu kansainvälisen vertailun kärkimaihin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittamisessa yleisopetuksen ryhmiin.

Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 7. vuosiluokilla viime syksynä. Paikallisesta tuntijaosta ja oppilaiden omista valinnoista riippuen osa yläkoululaisista saa päättöarvioinnin joissakin taide- ja taitoaineissa jo tänä keväänä, osa vasta myöhemmin. Opetushallitus on tuottanut opettajille esimerkkejä ja ohjeita päättöarvioinnin tueksi.

Vuonna 2018 vietetään kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta. Siltojen rakentamista menneestä nykypäivään ja tulevaisuuteen tehdään monissa Opetushallituksen hallinnoimien kansainvälisten ohjelmien rahoittamissa hankkeissa. Opetushallituksen kansainvälistymispalveluiden 20.4. järjestämässä tilaisuudessa pureuduttiin teemavuoden kunniaksi innostaviin kulttuuriperintöhankkeisiin.

Oppimisen tuen kehittämisen painopisteitä ovat yksilöllinen tuki, ennaltaehkäisy, moniammatillisuus ja osallisuus. Tukea tulee tarjota joustavasti lasten ympäristöissä, kuten lähikouluissa. Nämä ja monet muut varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen yhteiset asiat keskusteluttivat Oppimisen tuen foorumissa, joka järjestettiin 26.–27.4. Helsingissä.

Tuore Osallisena opinnoissa -selvitys osoittaa, että ammatillisen koulutuksen ilmapiiri tukee pääosiltaan osallisuutta. Silti riittää kehitettävää, ennen kuin opiskelijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa opintoihinsa.

Internetistä löytyvän aineiston käyttö opetuksessa on kasvanut huomattavasti. Tämän osoittivatKopioston ja Opetushallituksen vuonna 2017 teettämät laajat selvitykset teosten käytöstä opetuksessa.

Opetushallitus on avannut erityisavustushaun hankkeille, jotka edistävät maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetushallitus rohkaisee esittämään hankkeita, jotka edistävät yhteistyötä eri toimialojen kesken ja joilla tavoitellaan laajempaa alueellista tai valtakunnallista vaikuttavuutta.

Suomen peruskouluissa toimii yli kaksi tuhatta tutoropettajaa, jotka tukevat uutta pedagogiikkaa ja edistävät digitalisaatiota. Toimintaa on tuettu erityisesti valtionavustuksilla. Vaikutukset ovat olleet myönteisiä, kertoo Opetushallituksen kysely opetuksen järjestäjille.

Ylitornion yhteiskoulun lukion ja torniolaisen Putaan koulun projektit on palkittu parhaina suomalaisina eTwinningprojekteina. Projektien aiheina oli Epics in Europe ja Our forests - Our future. Voittajat palkittiin ITK-päivillä Hämeenlinnan Aulangolla 12.4.2018.

Suomalaisten osallistujien Erasmus+ -ohjelman nuorisoalan kansainvälisistä kehittämishankkeista saamat merkittävät hyödyt käyvät ilmi tuoreesta Faktaa Express -julkaisusta. Vaikka nuorisotyön toimintaympäristöt vaihtelevat maittain, monet haasteet ovat yhteisiä. Organisaatiot ovat kansainvälisen yhteistyön kautta löytäneet muun muassa uusia ratkaisukeinoja oman työnsä haasteisiin ja kehittäneet työkaluja syrjäytymisen ehkäisyyn.