Uutiset

Kouluvuoden päätös lähenee ja on päättöarvioinnin aika. Avoimuuden, vuorovaikutuksen ja yhteistyön hengessä pyysimme arviota omasta suoriutumisestamme lukuvuonna 2018–2019. Näin meille vastattiin.

Toisen asteen opiskelijoiden ruokapalvelujen järjestämiseen lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa laaditaan ruokailusuositus. Suositukset ohjaavat koko opiskeluyhteisöä yhteisölliseen ruokailun kehittämiseen ja opiskelijoiden osallisuuden lisäämiseen. Onnistuneen, vireyttä, oppimista ja työkykyä tukevan ruokailun perusta on hyvä ateriarytmi, terveyttä ja hyvinvointia edistävät, ravitsemustarpeet täyttävät ateriat ja yhdessä syöminen. Suosituksen linjausten mukaiset ateriat edistävät myös kestävää kehitystä ja hillitsevät ilmastonmuutosta.

Lukuvuoden 2019─2020 koulutyö käynnistyy useimmissa peruskouluissa ja lukioissa viikolla 32, yleisimmin 8. elokuuta 2019. Kouluvuosi päättyy lauantaina 30. toukokuuta 2020.

Ammatillisen koulutuksen viestintä- ja vetovoimatoimien tukemiseen myönnettiin 400 000 euroa. Tukea saa kaksi järjestöä ja viisi koulutuksen järjestäjää.

Opetushallitus on koonnut taiteen perusopetuksen järjestämistä koskevat keskeiset linjaukset yhteen ja päivittänyt niitä koskevan tiedotteen. Tiedotteen tarkoitus on tukea kuntia ja oppilaitoksia taiteen perusopetuksen järjestämisessä. Linjauksiin perehtymällä koulutusta tarjoavat toimijat voivat löytää ratkaisuja järjestämiskysymyksiin sekä toiminnan kehittämiseen.

Jotta Lops-työkalu vastaa mahdollisimman paljon koulutuksen järjestäjien tarpeita, kehitämme sitä yhdessä lukion rehtorien ja opettajien kanssa. Järjestämme touko- ja kesäkuussa demotilaisuuksia...

Uudistetussa Lapsen vasu -ohjeistuksessa huomioidaan varhaiskasvatuslain tuomat muutokset ja tuetaan lapsen vasun laadinnan prosessimaista luonnetta. Tutustu ohjeistukseen ja lataa mallilomakkeet käyttöösi.

Cygnaeus-palkinto jaetaan toimijalle, joka on pyrkinyt pysäyttämään eriarvoistumista sekä lisäämään koulutuksen ja kansainvälistymisen tasa-arvoisuutta. Valinnasta päättävät Itä-Suomen yliopiston...

Vuonna 2018 ammatillisesta koulutuksesta lähti ulkomaanjaksolle yhteensä 5 334 opiskelijaa, mikä on 4 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vähintään 2 viikkoa kestäviä jaksoja tehtiin nyt 4,8 % vähemmän ja alle 2 viikkoa kestäviä jaksoja 2,6 % vähemmän. Lasku oli kuitenkin selvästi maltillisempaa kuin edellisenä tilastointivuonna.

Opetushallitus kerää verkkokyselyllä kokemuksia ja näkemyksiä siitä, mikä on ilmastovastuun oppimisen tämänhetkinen tilanne kouluissa ja oppilaitoksissa. Kyselyyn vastaamalla voit kertoa myös kehittämisehdotuksiasi sekä ideoita ja toiveita tulevaisuudesta. Vastata voi 17.5.2019 saakka.

Perinteinen Euroopan nuorisoviikko nostaa jälleen näkyviin nuorten asioita kaikkialla Euroopassa 29.4.─5.5.2019. Teemana on tänä vuonna ”Demokratia ja minä” ja tarkastelun kohteena ovat yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot. Viikon mittaan järjestetään satoja tapahtumia eri puolilla Eurooppaa. Viikon päätapahtuma kokoaa Brysseliin 800 nuorta ja nuorten parissa toimivaa. Suomessa järjestetään useita paikallisia tapahtumia, joista kymmenen yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.

Maailman koululaisten ilmastokokous tuo Suomeen touko-kesäkuun taitteessa oppilaita ja opettajia sadasta eri maasta keskustelemaan ilmastonmuutoksesta ja metsien roolista muutoksen torjumisessa. Kokouksen tärkeimpänä tavoitteena on nostaa kuuluville 14─17-vuotiaiden nuorten ääntä ja rohkaista heitä toimimaan yhdessä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Perusopetuksen oppituntien määrä vaihtelee suuresti eri Pohjoismaissa ja Virossa. Eniten pakollisia tunteja on Tanskassa, vähiten Suomessa. Myös ajassa, jolloin opettajan on oltava paikalla koulussa, on suuria maakohtaisia eroja. Sen sijaan opettajan opetusvelvollisuus on pitkälti samansuuntainen. Tiedot ovat poimintoja Opetushallituksen tuoreesta julkaisusta, jossa tarkastellaan perusopetusta Pohjoismaissa ja Virossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämässä selvityksessä esitetään toimia, joilla lisätään oppilaiden ja opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa sekä korkeakouluissa. Taustalla on hallitusohjelman tavoite koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden lisäämisestä. Samaan kannustaa myös ministeriön Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visio.

Reilut 80 koulutusalan asiantuntijaa noin 45 Euroopan neuvoston jäsenmaasta kokoontuu 16.-17.4.2019 Helsingissä pidettävään konferenssiin, jonka aiheena on demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen kouluissa tehtävällä työllä. Konferenssi on osa Suomen Euroopan neuvoston puheenjohtajuuskauden tapahtumia ja sen järjestelyistä vastaavat Euroopan neuvoston ohella Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriö, oikeusministeriö ja ulkoministeriö.

Peruskoulufoorumi on järjestänyt #paraskoulu-kampanjaan liittyvien työpajojen sarjan, joka on koonnut perusopetuksen kanssa yhteistä työtä tekeviä tahoja pohtimaan tasa-arvoisen peruskoulun tulevaisuutta yhdessä. Eri puolilla Suomea pidettyjen tilaisuuksien sarja käynnistyi keväällä 2018 ja päättyi Oulussa 12.4.2019 pidettyyn tilaisuuteen. Kaiken kaikkiaan eri työpajoihin osallistui lähes 600 perusopetuksen kehittämisestä innostunutta toimijaa.

Valtioneuvoston yleisistunto päätti 28.2.2019 perustaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuushankkeita toteuttavan valtionyhtiön. Yhtiön tehtävänä on myöntää pääomalainaa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja opetusvälineistön kehittämistä ja koulutusviennin edistämistä tukevaan yritystoimintaan. Toimeksiannon johdosta Opetushallitus on perustanut Oppiva Invest Oy:n, joka merkittiin rekisteriin 29.3.2019.

Opetushallitus on myöntänyt 57 perusopetuksen järjestäjälle ja 12 täydennyskoulutusta tarjoavalle taholle yhteensä 1 000 000 euroa valtionavustuksina. Avustuksilla tuetaan ensimmäisen ja toisen luokan A1-kielen opetukseen liittyvää opettajien täydennyskoulutusta.