Uutiset

Aktiivisesti eTwinningin parissa toimiville kouluille on ensimmäistä kertaa jaettu oma tunnustus. Suomesta Havukosken koulu Vantaalta, Kärpäsen peruskoulu Lahdesta, Ylitornion yhteiskoulun lukio sekä Lapin koulutuskeskus REDU voivat nyt ylpeästi esittäytyä eTwinning-kouluina. eTwinning on EU-ohjelma, joka yhdistää kouluja, oppilaita ja opettajia ympäri Europpaa.

Opetushallitus osallistaa kouluja kestävän kehityksen toimintaohjelmaan vuoden 2018 aikana. Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osaston Agenda2030-aamiaistapaamisissa Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Turussa ja Kuopiossa ideoidaan koulun arkeen istuvia kestäviä toimintatapoja. Yksi tavoite on saada aikaan lisää koulukohtaisia yhteiskuntasitoumuksia.

Opetushallitus on jakanut romanikielen opettajan tunnustuksen kolmatta kertaa. Valinta tehtiin yleisöltä tulleiden ehdotusten pohjalta ja tunnustus jaettiin romanien kansallispäivän seminaarissa 6.4.

Suomi on yksi yhdeksästä eurooppalaisesta maasta, jossa opettajalta vaadittavaa osaamista ei ole määritelty kansallisesti. Muualla Euroopassa osaamisen viitekehys määritellään tarkasti tai vähintäänkin karkealla tasolla. Suomalaiset opettajat poikkeavat valtavirrasta myös siinä, että heitä arvioidaan hyvin harvoin: vain viidesosaa on arvioinut joku muu kuin oma rehtori tai kollega.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on myöntänyt toisen kotimaisen kielen kokeiluluvan Jämsän, Pieksämäen, Rovaniemen, Savonlinnan ja Ylöjärven kaupungeille. Kokeiluun osallistuvissa peruskouluissa voidaan opiskella ruotsin tilalla jotakin toista vierasta kieltä. Kaikkiaan kokeilulupaa haki hakuajan päättymiseen mennessä kuusi kuntaa, joista yksi peruutti hakemuksensa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on selvittänyt keinoja ehkäistä ja puuttua kiusaamisen päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä edistää koulurauhaa. Työryhmä luovutti toimenpide-ehdotuksia sisältäneen raporttinsa opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle 16. maaliskuuta.

Opettajatarpeita ennakoidaan Euroopassa yleisesti lyhyellä aikavälillä. Suomi, Alankomaat, Saksa ja Tanska erottuvat joukosta maina, jossa ennakoinnin perspektiivi on yli 10 vuotta. Suomi kuuluu myös niiden maiden joukkoon, joissa ennakointi perustuu erittäin laajaan tietopohjaan.

Turvallisuusosaaminen on osa ammattitaitoa ja tärkeää käytännön työtehtävissä. Pohjaa osaamiselle luodaan jo ammatillisten opintojen aikana. Turvallisuusosaamisen kehittäminen on hyvä teema oppilaitosten ja yritysten väliselle yhteistyölle – turvallisuuskumppanuudelle.

Opetushallitus on avannut Turvallisuusosaamisen parhaat käytännöt -kilpailun ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Kilpailussa etsitään toimiviksi todistettuja tapoja, joilla oppilaitokset kehittävät turvallisuusosaamista ja turvallisia toimintatapoja yhteistyössä työelämän kanssa. Kilpailuun voi osallistua 4.5.2018 asti.

Vaativan tuen kehittämisverkojen Kick off -tilaisuus järjestetään 12.3. Opetushallituksessa. Verkoston tehtävänä on yhdistää ja syventää varhaiskasvatuksen, esi-, perus- ja lisäopetuksen vaativan erityisen tuen osaamisen alueellisia voimavaroja. Tukea halutaan tarjota entistä joustavammin lasten ja nuorten omissa toimintaympäristöissä, kuten lähikouluissa.

Lukio-opintojen suoritusajoissa on kieliryhmien välisiä eroja. Syynä ei aina ole opintojen viivästyminen, vaan myös kurssien rohmuaminen.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen vierailee Shanghaissa ja Hong Kongissa yhdessä Team Finland -delegaation kanssa 5.–9.3.2018. Matkan teemana on suomalaisen koulutusliiketoiminnan kasvu Kiinan markkinoilla.

Peruskoulufoorumin vuoden mittaisen työn tuloksena valmistuivat tavoitteet tasa-arvoiselle peruskoululle. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinosen mukaan työn aikana on syntynyt yhteinen sitoutuminen uudistamistarpeisiin. Tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistä, jossa yhteisiä tavoitteita kohti kulkevat niin kansallinen työ kuin paikallinen koulutyö.

Uudistunut ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö mahdollistaa ammatillisen tutkintoviennin. Tutkintoja ei kuitenkaan voi lähteä kauppaamaan ulkomaille tuosta vain. Mitä koulutuksen järjestäjän tulee ottaa huomioon, jos se haluaa myydä ammatillisia tutkintoja Euroopan ulkopuolelle?

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tutkijoista, asiantuntijoista ja sidosryhmistä koostuva Peruskoulufoorumi on laatinut yhteiset linjaukset peruskoulun kehittämiseksi. Foorumin työryhmien puheenjohtajat professori Jouni Välijärvi ja Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen luovuttivat linjaukset opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle perjantaina 16.2.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ilmaisi Suomen vahvan tuen Erasmus+ -ohjelman kehittämiselle ja rahoituksen turvaamiselle EU:n koulutusneuvoston kokouksessa Brysselissä torstaina. Kokouksessa keskusteltiin Erasmus+ -ohjelman tulevaisuudesta sekä Eurooppalaiset yliopistot -aloitteesta.

Sivistyksen ”maanpuolustuskurssi” kokoontui toiselle lähijaksolleen helmikuun alussa. Eri alojen asiantuntijat, päättäjät ja vaikuttajat ratkoivat yhdessä sivistyksen tulevaisuuden haasteita. Lisäksi vaihdettiin kokemuksia sivistyselämään tutustumisesta ja pohdittiin sivistyksen syvintä olemusta.

Koski-hankkeen myötä omat tutkintonsa ja opintosuorituksensa voi nähdä kootusti yhdestä paikasta. Omia tietojaan voi katsella jo nyt, mutta varsinaiset toiminnallisuudet tulevat käyttöön Oma Opintopolku -palvelun kautta myöhemmin keväällä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt tiistaina esitysluonnoksen uudeksi varhaiskasvatuslaiksi laajalle lausuntokierrokselle. Uusi laki vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttämällä tehtävänimikkeitä. Luonnoksessa lähtökohtana on entistä vahvemmin lapsen etu.

Opetushallitus on asettanut 39 työelämätoimikuntaa, joiden tehtävänä on omalta osaltaan varmistaa ammatillisen koulutuksen laatua ja osallistua sen kehittämiseen tutkintorakenteen, tutkintojen ja perusteiden kautta. Jokaisessa toimikunnassa on mukana opetusalan ja työelämän edustajia. Jäsenet on valittu työelämäjärjestöjen tekemien esitysten ja avoimen jäsenhaun perusteella.