Uutinen

Digitaalista osaamista on kehitettävä systemaattisesti kasvatuksessa ja koulutuksessa 

Ajankohtaista Perusopetus Digitaalisuus Opetus ja ohjaus Opetussuunnitelma Oppimateriaali
Julkisuudessa on viime aikoina käyty tärkeää keskustelua perusopetuksen oppimistulosten heikkenemisestä. Yhdeksi syyksi oppimistulosten heikentymisen taustalla on esitetty koulutuksen digitalisaatiota. Opetushallitus katsoo, että keskustelu digitalisaation vaikutuksista oppimiselle tarvitsisi esitettyjä laajempia ja monipuolisempia näkökulmia. 
Oppilaat tietokoneella

Moniäänisessä keskustelussa opetuksen digitalisaation vaikutuksista olisi hyvä tarkentaa, mitä digitalisaatiolla kulloinkin ymmärretään ja tarkoitetaan.

Digitaalisten ympäristöjen käytön vaikutuksista oppimiseen tarvitaan runsaasti lisätutkimusta. Tutkimus ei toistaiseksi yksiselitteisesti osoita, että digitaalisen teknologian käytöllä olisi oppimistuloksia heikentävä vaikutus. Digitaalisten laitteiden ja palvelujen käytön tarkoituksena koulussa on aina edistää oppimista. 

Puhelimien käytön rajoittaminen koulupäivän aikana 

Kun keskustellaan digitalisaatiosta opetuksessa, nostetaan usein esiin oppilaiden puhelinten käyttö koulussa. Digilaitteiden käyttöä koskevassa keskustelussa on erotettava laitteiden käyttö oppimisessa niiden opetusta häiritsevästä tai hyvinvoinnille haitallisesta käytöstä. 

–   Kansainvälisessä tarkastelussa lapset saavat Suomessa puhelimet käyttöönsä varhaisessa iässä. Jo koulun alkaessa monilla oppilailla on oma puhelin käytössään. Puhelimien käytön täyskielto koko koulupäivän ajan ei ole nykylainsäädännön mukaan mahdollista. Koko koulupäivän mittainen käyttökielto vaatisi lainsäädäntömuutoksen, toteaa juristi Laura Francke Opetushallituksesta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö puhelimien käyttöä voisi rajoittaa, kunhan välttämätön yhteydenpito esimerkiksi vanhempiin on mahdollista esimerkiksi opettajalle ilmoittamalla. Opetuksen aikana puhelimia voidaan käyttää siten, että ne ovat esillä vain opettajan luvalla, ja muina aikoina niitä pidetään häiriötä aiheuttamattomassa tilassa, esimerkiksi puhelinparkissa, repussa tai taskussa.  

Osana opetusta tapahtuva digilaitteiden käyttö tapahtuu lähtökohtaisesti koulun laitteilla. Omien laitteiden käytön tarpeeseen opetuksessa vaikuttaa koulun laitteiden määrä. Oppivelvollisuusuudistuksessa budjetoitiin maksuttomat laitteet toiselle asteelle. Omien laitteiden käytön tarvetta vähentäisi riittävä resursointi koulussa käytössä olevien laitteiden hankintaan perusopetuksessa.

Lapsia ja nuoria tulee suojella digiympäristöjen haitallisilta vaikutuksilta, kuten netissä tapahtuvalta kiusaamiselta, häirinnältä ja rikoksilta. Digilaitteiden käytön määrällä on vaikutuksia lapsen ja nuoren hyvinvointiin, esimerkiksi uneen ja vireystilaan. Huoltajat ovat keskeisessä roolissa lasten hyvinvoinnin tukemisessa.

Myös puhelimien käyttämisen osalta olisi yhdessä etsittävä ratkaisuja, jotka tukisivat oppilaan kehittyviä itsesäätelytaitoja ja kykyä pitkäjänteiseen työskentelyyn. Digitaalisten laitteiden pelisäännöistä sopiminen ja hyvien käyttötapojen omaksuminen ovat osa lapsen ja nuoren digitaalisen osaamisen kehittymistä.  Digitaalinen osaaminen kehittyy harjoittelun myötä kuten muukin osaaminen.

Digitaaliset palvelut vahvistavat oppilaan aktiivista roolia oppimisessa

Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti teknologia on olennainen osa oppimisympäristöä. Oppilaan digitaalisen osaamisen edistäminen on jokaisen opettajan vastuulla. Digiympäristössä toimimisen laatua tarkasteltaessa huomio tulee kiinnittää siihen, kuinka toiminta tukee opetukselle asetettuja tavoitteita. Digitaalisia laitteita ja palveluita ei tulisi lähtökohtaisesti määritellä hyviksi tai pahoiksi.  

Opettajan digipedagogiseen osaamiseen kuuluu kyky hyödyntää digitaalisia mahdollisuuksia monipuolisesti opetussuunnitelman mukaisen opetuksen suunnittelussa. Opetusta suunnitellaan siten, että valituilla laadukkailla menetelmillä vahvistetaan oppilaiden aktiivista roolia oppimisessa ja kehitetään heidän yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojaan.  

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen ja monilukutaito ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa laaja-alaisen osaamisen alueita, jotka kehittyvät kaikissa oppiaineissa. Tavoite on, että laaja-alainen osaaminen konkretisoituu digipedagogisten valintojen myötä oppiaineissa eri tiedonaloille luonteenomaisilla tavoilla. 

–   Erilaiset sovellukset tarjoavat lähes rajattomia mahdollisuuksia luovuudelle. Oman sisällön tuottamisen rinnalla hyvin tärkeää on tiedonhallintataitojen kuten kriittisen digitaalisen lukutaidon kehittyminen, sanoo opetusneuvos Mikko Hartikainen Opetushallituksesta.

Laadukkaat ja turvalliset digitaaliset palvelut ja laitteet ovat osa oppimisympäristöjä, joiden varustamisesta ja kehittämisestä vastaa opetuksen järjestäjä. Paikallisesti päätetään myös oppimateriaalien hankinnasta ja käytöstä, olivat ne sitten painettuja tai digitaalisia. Oppimisympäristöjen ja työtapojen tulee edistää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaista kasvua ja kehitystä. Oppilaita ohjataan vastuulliseen ja turvalliseen toimintaan kaikissa oppimisympäristöissä.   

Opetuksessa käytetään soveltuvin tavoin oppilaille mieluisia tapoja käyttää digitaalisia palveluita. Kasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa uusiin teknologioihin, kuten tekoälyyn, suhtaudutaan lähtökohtaisesti myönteisesti ja avoimesti. 

Yhteisenä tavoitteena yhdenvertaisuuden vahvistaminen

Digitaalisen osaamisen edistämiseksi Opetushallitus ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti julkaisivat vuonna 2022 Digitaalisen osaamisen kuvaukset, joissa konkretisoidaan oppilaan hyvä digitaalinen osaaminen perusopetuksessa ja hyvä pedagoginen toiminta varhaiskasvatuksessa. Näiden paikallista kehittämistä tukevien kuvausten pohjalta monet kunnat jo päivittävät digisuunnitelmiaan ja -strategioitaan. 

–    Tavoitteena on, että kaikilla oppilailla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet saavuttaa opiskelussa, työelämässä ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa tarvittava digitaalinen osaaminen. Tutkimus- ja selvitystiedon mukaan yhdenvertaisuus digiosaamisen kehittymisessä ei ole kaikilta osin toteutunut opetussuunnitelmien perusteiden edellyttämällä tavalla, kertoo Opetushallituksen erityisasiantuntija Päivi Leppänen

Digitaalista osaamista tarvitaan välineenä uuden oppimiseen, mutta digitaalinen ympäristö erilaisine palveluineen ja laitteineen on myös itsessään oppimisen kohde. On selvää, että opetushenkilöstön digiosaamisen kehittämiseen täydennyskoulutuksella tulisi jatkossa panostaa entistä systemaattisemmin. Digijohtamisen laadun kehittämiseksi on panostettava myös sivistystoimen johdon täydennyskoulutukseen. 

Digitalisaatio tarkoittaa murrosta myös työelämässä – on hyväksyttävä se, että joidenkin osaamisten tarve vähenee samalla, kun toisten osaamisten tarve kasvaa. Tavat oppia ja osoittaa osaamista muuttuvat, haluttiin sitä tai ei. Varhaiskasvatuksessa ja oppivelvollisuuden aikana luodaan perustaa digitaaliselle sivistykselle. Koulutuksen tuleekin tarjota kaikille oppijoille riittävät perusvalmiudet ja osaaminen ajassa elävän digitaalisen sivistyksen perustaksi. 

Digitalisaatio etenee kansallisessa ohjauksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee kevään aikana kansallisen Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset 2027, jotka yhdessä Suomen digitaalisen kompassin kanssa luovat jatkossa strategisen perustan opetuksen digitalisaation edistämiselle. Opetushallitus edistää näitä tavoitteita yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.  

–    Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation etenemistä tulee aktiivisesti seurata ja analysoida. Kehittämisen on aina perustuttava tutkittuun tietoon, sanoo Opetushallituksen Päivi Leppänen.

Lisätietoja:

Digitaalinen osaaminen:

  • erityisasiantuntija Päivi Leppänen, paivi.leppanen [at] oph.fi029 533 1941
  • Erityisasiantuntija Antti Peltoniemi (28.3.2023 asti), antti.peltoniemi [at] oph.fi, 029 5331953

Puhelimen käytön rajoittaminen:

  • yksikön päällikkö, juristi Laura Francke, laura.francke [at] oph.fi