Pyöreän pöydän keskustelusarjassa pureuduttiin oppimistulosten laskuun ennen uusia PISA-tuloksia – yhteistyöllä on merkittävä rooli tulosten parantamisessa
Opetushallitus käynnisti syksyllä 2023 kokeiluna Pyöreän pöydän keskustelusarjan. Sarjan teemana oli ajankohtaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa esillä ollut oppimistulosten lasku. Teemaa lähestyttiin hyvinvoinnin, digitalisaation ja oppijoiden moninaisuuden näkökulmista.
Keskusteluihin osallistui Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden jäseniä, muita tutkijoita ja asiantuntijoita sekä Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön edustajia. Yhteinen foorumi lisäsi ymmärrystä oppimistulosten laskun taustalla vaikuttavista syistä sekä keinoista, joilla huolestuttava suunta saataisiin käännettyä.
– Yksi keskustelujen keskeinen johtopäätös oli, että monialaista yhteistyötä kouluissa ja oppilaitoksissa tulee vahvistaa, jotta oppimistulokset saadaan uudelleen nousuun. Monialaisen yhteistyön kautta voidaan edistää kokonaisvaltaisemmin lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia, Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä tiivistää.
Monialainen yhteistyö luo edellytyksiä hyvinvoinnille ja oppimiselle
Oppimistulosten pitkäaikainen nousu kääntyi laskuun 2000-luvun alussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön Sivistyskatsaus 2030 -julkaisussa todetaan, ettei syitä laskuun tunneta kaikilta osin. Ajankohtaista seurantatietoa oppimistuloksista saadaan seuraavaksi 5.12. julkaistavista uusista PISA-tuloksista.
– Keskustelusarja auttoi rakentamaan kokonaiskuvaa laskun taustalla vaikuttavista tekijöistä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna syyt ovat moninaisia. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi koronaviruspandemian aiheuttama oppimisen, osaamisen ja hyvinvoinnin vaje näkyy todennäköisesti pitkään tulevina vuosina, Kelhä kertoo.
Pyöreän pöydän keskusteluissa haettiin myös ratkaisuja oppimistulosten laskun pysäyttämiseksi. Tutkimusten mukaan oppimistulosten nostamiseksi tarvitaan erityisesti monialaista yhteistyötä ja sitä tukevaa koulun johtamis- ja toimintakulttuuria. Yhteistyön muotoina mainittiin erityisesti yhteisopettajuus sekä ennaltaehkäisevä yhteistyö koulun, kodin ja esimerkiksi sosiaali-, terveys-, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden välillä.
Yhteisopettajuus monipuolistaa opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia sekä auttaa tekemään pedagogisia ratkaisuja, jotka tukevat oppijoiden yksilöllisiä tarpeita ja taitoja. Yhteistyöllä voidaan vahvistaa siten myös opettajien pedagogisten valintojen vaikutuksia lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin.
Digitaalisuus haastaa ja hyödyttää oppimista
Digilaitteiden käytön yleistyminen lasten ja nuorten arjessa näkyy myös kouluissa. Koukuttavat sovellukset heikentävät keskittymiskykyä ja iltaisin ruudun äärellä valvominen näkyy väsymyksenä oppitunneilla.
– Lapset ja nuoret vasta opettelevat niitä taitoja, joita tarvitaan digitaalisissa ympäristöissä toimimiseen, ja lähtötasoerot ovat usein suuria. Esimerkiksi itsesäätelytaitojen kehittäminen on keskeistä digilaitteiden käytön haittojen ehkäisyssä, opetusneuvos Päivi Pöyry-Lassila korostaa.
Toisaalta tutkimukset osoittavat, että digitaalisia ratkaisuja voidaan hyödyntää oppimisen tukena. Ne mahdollistavat esimerkiksi oppijoiden motivoinnin pelillisyyden avulla.
– Oppimistulosten nostamiseksi pitääkin kuitenkin varmistaa, että lapsilla ja nuorilla on kouluissa yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittää digiosaamistaan. Opettajilta edellytetään yhä edistyneempiä digipedagogisia taitoja, joiden vahvistamista voidaan tukea opettajakoulutuksessa ja täydennyskoulutuksin, Pöyry-Lassila toteaa.
Tutkimusyhteistyö tukee tiedolla johtamista
Syksyn Pyöreän pöydän keskusteluista saatu palaute oli kannustavaa, joten Opetushallituksessa suunnitellaan parhaillaan ensi vuoden keskustelusarjaa sekä tarkennetaan sen teemoja.
– Kokeilu osoitti, että tarvitsemme säännöllistä vuoropuhelua tutkijoiden kanssa. Siten pystymme saamaan uusinta tutkimustietoa työmme kehittämiseksi, sen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseksi sekä tietoperusteisen päätöksentekomme tueksi, Kelhä arvioi.
Pyöreän pöydän keskustelut ovat osa Opetushallituksen laajempaa tavoitetta, jolla yhteistyötä tutkimuskentän kanssa pyritään tiivistämään entisestään.
Lisätiedot:
Opetusneuvos, yksikön päällikkö Päivi Pöyry-Lassila
paivi.poyry-lassila [at] oph.fi (paivi[dot]poyry-lassila[at]oph[dot]fi)
puh. 029 533 1970