Sotaa paenneita ukrainalaisia tuettiin Opetushallituksen kansainvälisyystoimintojen rahoitusohjelmista

Esimerkiksi korkeakouluyhteistyön rahoitusohjelmien reunaehtoja ja toimeenpanoa mukautettiin, jotta sotaa paenneilla ukrainalaisilla olisi mahdollisuus edistää opintojaan Suomessa. Kaikki oppilaitosten välinen yhteistyö Venäjän kanssa katkaistiin, ja osin tästä säästyneillä määrärahoilla käynnistettiin uusi kansallinen rahoitusinstrumentti ”EDUFI Fellowship for Doctoral students from Ukraine”. Sen avulla tuettiin vuoden 2022 kuluessa yhdeksäntoista Ukrainasta paenneen väitöskirjatutkijan tutkimustyön jatkamista suomalaisissa yliopistoissa. 

–  Tällä myös tuettiin Ukrainan akateemista yhteisöä ja korkeakoulujen toimintaa, opetusneuvos Maija Airas toteaa. 

Opetushallituksen Team Finland Knowledge -ohjelman kevään 2023 hakukierrokselle avattiin mahdollisuus hakea tukea kahdenväliseen koulutusyhteistyöhön ukrainalaisten korkeakoulujen kanssa, ja myös ukrainalaisten väitöskirjatutkijoiden apurahahaku jatkuu vuonna 2023.

Ukrainasta Suomeen paenneita opiskelijoita ja tutkijoita tuettiin myös keskitetyin viestintä- ja neuvontatoimin yhteistyössä SIMHE-korkeakoulujen kanssa, jotka ovat opetus- ja kulttuuriministeriön tukea saavia maahanmuuton vastuukorkeakouluja. 

EU-ohjelmat tarjosivat ukrainalaisille tukea nuorisotoiminnassa ja useilla koulutussektoreilla

Vaikka Erasmus+ -ohjelmaa ei olekaan suunniteltu hätäapuohjelmaksi, on siitä pystytty tukemaan ammatillisen koulutuksen ja nuorisotoiminnan sektoreilla ukrainalaisia sotaa paossa olevia muun muassa työssäoppimisjaksojen, vapaaehtoistyöhön ja apulaisopettajille kohdennettujen apurahojen avulla. 

Euroopan komissio teki Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmaan monenlaisia sääntömuutoksia ukrainalaisten kohdalla, jotta vapaaehtoisten vastaanottaminen olisi mahdollisimman helppoa. Useat suomalaiset organisaatiot ovatkin hyödyntäneet tätä mahdollisuutta ja vastaanottaneet ohjelman tuella ukrainalaisia vapaaehtoisia.  

– Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmassa vapaaehtoiset hyödyttävät ympäröivää yhteisöä, eli tässä solidaarisuus on kaksisuuntaista, ohjelma-asiantuntija Jutta Kivimäki Opetushallituksesta toteaa. 

Opetushallituksen lokakuussa 2022 toteuttaman korkeakoulukyselyn perusteella suomalaiset korkeakoulut ovat Venäjän hyökkäykseen jälkeen tukeneet 217 Ukrainasta pakenevan korkeakouluopiskelijan opiskelujaksoja Suomessa Erasmus+ -ohjelman apurahoin. Erasmus+-tukea ovat saaneet ukrainalaisten yhteistyökorkeakoulujen opiskelijat tai muut sotaa pakenevat, jotka sodan alkaessa olivat tutkinto-opiskelijoina ukrainalaisissa korkeakouluissa.  Erasmus+ -tukea tähän tarkoitukseen on kohdentanut yhteensä 20 korkeakoulua, joista valtaosa yliopistoja. 

EU-ohjelmien tukea ukrainalaisille on mahdollista jatkaa myös vuoden 2023 aikana.