Digitaalisten työkalujen käyttö sujuvoittaa oppimista ja kasvattaa motivaatiota

Erityisasiantuntija Tomi Kytölä opetus- ja kulttuuriministeriöstä toi avauspuheenvuorossaan esiin, että ammatillisen koulutuksen digikyvykkyyden itsearviointikyselyä ollaan päivittämässä. Kysely on toteutettu aiemmin kerran. Tavoitteena on tehdä tarkistukset siltä osin, että kysely vastaisi jatkossa myös lukiokoulutuksen tarpeita. Tavoitteena on avata kysely huhtikuussa ja syksyllä 2024 olisi tulokset käytössä. Kyselyyn vastaaminen on koulutuksen järjestäjälle hyödyllistä. Se auttaa muodostamaan tilannekuvaa ja tunnistamaan kehittämiskohteita.  

Käynnissä on myös Digikompassin toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Näitä ovat muun muassa ICT-osaajapulan taustaselvitys sekä perusdigitaitojen ja informaatiolukutaidon sekä kyberturvallisuusosaamiseen vahvistamiseen liittyvät toimet. Tarvetta olisi käydä myös laajempaa keskustelua ja synnyttää yhteistä ymmärrystä siitä, millainen digisivistynyt yhteiskunta on.  

EU-tason tekoälyasetus on tulossa ja perusopetuksen tekoälysuosituksiin liittyvä valmistelu on käynnistynyt. Tavoitteena on tuottaa yhteisiä suosituksia. Käynnissä on keskustelu, miten asiaa edistetään lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osalta. Esimerkiksi oppimisanalytiikan käyttöön liittyvää pohdintaa on käyty jo paljon OA – Oppimisanalytiikka ammatillisessa koulutuksessa -hankkeessa.  

Strategiarahoitushankkeiden osalta toivotaan verkostomaisen työskentelytavan vakiintumista. Tavoitteena on, että kaikilla on tietynlainen perusdigikyvykkyys ja syvällisempää osaamista voidaan kasvattaa ja hyödyntää verkostoissa.  
 

Digitaaliset työkalut auttavat oppimisen haasteissa ja vahvistavat oppimismotivaatiota

Erityisasiantuntija Riikka Marttinen ja teknologisen koulutuksen koordinaattori Katja Huttunen toivat dialogissaan esiin useita erilaisia oppijoita tukevia digitaalisia ratkaisuja ja toimintamalleja. Katja nosti esiin digitaalisten ratkaisujen hyötyjä erilaisten oppimisvaikeuksien, kuten lukivaikeuksien ja keskittymisen haasteiden tukemisessa. Oppiminen voi olla myös tilapäisesti haastavaa. Opettajillakin voi olla oppimisvaikeuksia, eikä niitä ole välttämättä tunnistettu. Myös työpaikkaohjaajilla tulisi olla osaamista siitä, miten tukea opiskelijaa oppimisen haasteissa. Katja nosti esiin tekoälyn mahdollisuuksia henkilökohtaisena oppimisen avustajana.

Erityisopettaja Taru Koivisto jakoi lukuisia käytännön vinkkejä siitä, miten erilaisia digitaalisia työkaluja voidaan hyödyntää oppimisen tukena. Niillä voidaan vahvistaa myös oppimismotivaatiota. Taru rohkaisi opettajia hyödyntämään käytettävissä olevia digitaalisia työkaluja yhdessä opiskelijoiden kanssa.  
 

Digiratkaisuista apua perustaitojen oppimiseen

Oppiva Invest Oy:n tekemän selvityksen mukaan perustaitojen vahvistamisessa auttavat erilaiset digiratkaisut. Kehittämispäällikkö Reetta Paloheimon mukaan opettajat ja ohjaajat ovat ison haasteen edessä: miten tunnistetaan mahdolliset aukot osaamisessa ja vastataan opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin. Erilaiset työkalut mahdollistavat sisältöjen räätälöinnin opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Niiden avulla voidaan edistää sisältöjen selkeyttä ja ymmärrettävyyttä sekä tuottaa kieliversiota eri kielitaustaisille oppijoille. Hyvinvointi ja osallisuus vahvistuvat, kun digiratkaisujen avulla saadaan aikaan oppimisessa onnistumisen kokemuksia.  

Tilaisuuden lopuksi todettiin yhteisesti, että opiskelija on ammatillisen koulutuksen tärkein henkilö ja digitaalisten työkalujen tarkoituksenmukainen ja tietoturvallinen käyttö voi edistää myös opiskelumotivaatiota. Alle on lisätty Opetushallituksen Tietosuojaopas ja linkki verkostotapaamisen sivulle, jossa webinaarin esitysaineistot on jaettu.